Kasvava paine pk-yritysten kestävyysraportointiin EU:ssa

Euroopan unionin direktiivi yritysten kestävyysraportoinnista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Vaikka suorat vaikutukset tiettyihin pk-yrityksiin astuvat voimaan vasta tulevaisuudessa, epäsuorat vaatimukset saattavat olla yllättävänkin lähellä. CSRD:n on määrä tulla voimaan vuonna 2024, ja sen myötä suurten pörssiyhtiöiden on ensin kerättävä tiedot uusien eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) mukaisesti ja julkaistava ensimmäiset raporttinsa vuonna 2025. Yksi CSRD:n tuomista keskeisistä muutoksista on vaadittujen tietojen mittakaavan laajentuminen, joka ulottuu jatkossa myös syvälle arvoketjuun. Pyrkiessään täyttämään nämä uudet raportointistandardit suuret yritykset alkavat enenevissä määrin vaatia yksityiskohtaisempia kestävyystietoja toimittajiltaan ja kumppaneiltaan – joista monet ovat pk-yrityksiä.

”Valumaefektin” vaikutus listaamattomiin pk-yrityksiin

Pk-yrityksille tämä epäsuora raportointivaatimusten ”valumaefekti” (Ahern, 2023) voi merkitä merkittävää toimintatapojen muutosta. CSRD:n piiriin kuuluvien suurten yritysten kautta monet pk-yritykset saattavat huomata joutuvansa ottamaan käyttöön uusia käytäntöjä, keräämään yksityiskohtaisia tietoja ja parantamaan yleistä avoimuuttaan kestävyyden osalta täyttääkseen nämä tietotarpeet. Seurausten arvioidaan olevan kalliita pk-yrityksille ja sekoittavan kilpailua, sillä epäillään että CSRD:n alaiset tuottajat saattaisivat suosia läpinäkyvämpiä toimittajia, jotka ovat aktiivisempia vapaaehtoisen ESG-raportointitoiminnan suhteen (Ahern, 2023). Vaikka uudet vaatimukset voivatkin tuntua ylivoimaisilta pienten yritysten mittakaavassa, se voi myös tarjota pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua laajempiin kestävyystavoitteisiin ja mahdollisesti saada kilpailuetua.

Tunnistaen, että kestävyysraportointi voi olla lisätaakka listaamattomille pk-yrityksille, Euroopan komission esittämä pk-yritysten helpotuspaketti (2023a) rajoittaa suurten yritysten pyytämää tietomäärää. Taakan keventämiseksi on ehdotettu yksinkertaistettua standardisarjaa ei-listatuille pk-yrityksille (Voluntary ESRS for non-listed small- and medium sized enterprises, VSME), joka toimii myös vapaaehtoisina ohjeina, joita yritykset voivat ottaa käyttöön täyttääkseen sekä suuryrityksiltä tulevat CSRD-vaatimukset että omien sidosryhmiensä, kuten asiakkaiden ja rahoittajien, odotukset. Toinen helpotus listaamattomille pk-yrityksille on suurempien yritysten siirtymäaika, joka koskee niiden arvoketjujen tietojen raportointia. Tämä kolmen vuoden siirtymäaika antaa suurille yrityksille mahdollisuuden sopeutua uusiin raportointivaatimuksiin omissa toiminnoissaan ja arvoketjuun kuuluville listaamattomille pk-yrityksille mahdollisuuden valmistautua niille tuleviin tietopyyntöihin.

CSRD ja pörssilistatut pk-yritykset

Listattujen pk-yritysten vuoro aloittaa raportointi käynnistyy vuonna 2026, jolloin ne alkavat kerätä tietoja vuonna 2027 julkaistavia raportteja varten. Tähän piiriin kuuluu EU:ssa noin 1000 listattua pk-yritystä. Nämä yritykset voivat kuitenkin halutessaan lykätä raportointia kaksi vuotta vuoteen 2029 asti. Tulevat yksinkertaistetut raportointistandardit pörssilistatuille pk-yrityksille (LSME ESRS) ovat suunnitteilla raportointiprosessin optimoimiseksi, mikä helpottaa pienempien yritysten kykyä noudattaa kestävyysraportointivaatimuksia.

Argumentit laajempien velvoitteiden puolesta kattamaan pk-yritykset

Vaikka listaamattomien pk-yritysten taakka on aiheuttanut huolta, osa väittää, että listaamattomien pk-yritysten jättäminen CSRD:n välittömien vaikutusten ulkopuolelle on ollut pettymys, sillä pk-yritykset kattavat huomattavan taloudellisen toiminnan ja ovat vastuussa kielteisistä ympäristövaikutuksista (Bossutt ym., 2021). Pk-yritysten merkittävä panos Euroopassa, ottaen huomioon, että ne muodostavat noin 99 % Euroopan yrityksistä (Euroopan komissio, 2023b), vähintään 50 prosenttia EU:n taloudesta ja työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä, on herättänyt kysymyksiä siitä, pitäisikö kestävyystietojen julkistamisen soveltamisalaa ulottaa pörssilistattuja ja suuria yrityksiä laajemmalle, sillä kestävyydellä on merkitystä muutenkin kuin varainhankinnan kannalta (Chiu, 2022). Erään suosituksen mukaan CSRD:n tulisi kattaa joko kaikki pk-yritykset, kaikki tietyn koon ylittävät pk-yritykset tai kaikki suuren vaikutuksen alalla toimivat pk-yritykset (Bossutt ym., 2021). Keskustelujen jatkuessa keskeisenä haasteena on löytää tasapaino sääntelytaakan ja ympäristövastuun edistämisen välille eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä.

Ensiaskeleet pk-yrityksille

Valmistautuakseen tuleviin tiedonantovaatimuksiin pk-yritykset voivat harkita toimenpiteiden aloittamista jo nyt. Tällä hetkellä luonnos vapaaehtoisesta ESRS-standardista listaamattomille pk-yrityksille (VSME) on julkaistu kommentoitavaksi, mutta sitä ei ole vielä lopullisesti hyväksytty. Tämä ehdotettu vapaaehtoinen standardi sisältää suhteutettuja raportointivaatimuksia ympäristöasioista, sosiaalisista kysymyksistä ja liiketoiminnan eettisyydestä. Omassa pro gradu -tutkielmassani (2024) tutkin pk-yrityksiä, jotka jo julkaisevat kestävyysraportteja. Nämä pk-yritykset neuvoivat muita pk-yrityksiä tunnistamaan, mikä on yritykselle olennaista ja ottamaan sitten pieniä askelia tiedon keräämisessä. He huomauttivat myös, että osa vaadituista tiedoista saattaa jo olla saatavilla ja että ulkopuolista apua on usein saatavilla. Koska tuleva vapaaehtoinen standardi odottaa informaatiota esimerkiksi energiankulutuksesta, jätehuollosta, kasvihuonekaasupäästöistä ja työvoiman hyvinvoinnista, pk-yritykset voivat ennakoivasti valmistautua luomalla toimintatapoja tiedonkeruulle tai kokoamalla ja jäsentämällä olemassa olevia tietoja näillä alueilla.

Lähteet

Ahern, D. (2023). The Sustainability Reporting Ripple: Direct and Indirect Implications of the EU Corporate Sustainability Reporting Directive for SME Actors. Forthcoming chapter in: Bartolacelli, A. (Eds.) The Prism of Sustainability. Macerata, Italy: University of Macerata.

Bossut, M., Jüergens, I., Pioch, T., Schiemann, F., Spandel, T. & Tietmeyer, R. (2021). Why it would be important to expand the scope of the Corporate Sustainability Reporting Directive and make it work for SMEs. Sustainable Finance Research Platform, Policy Brief, 8/2021. https://wpsf.de/wp-content/uploads/2021/09/WPSF_PolicyBrief_8-2021_Scope.pdf

Chiu, I. H.-Y. (2022). The EU Sustainable Finance Agenda: Developing Governance for Double Materiality in Sustainability Metrics. European Business Organization Law Review, 23(1), 87–123. https://doi.org/10.1007/s40804-021-00229-9

Europan komissio (2023a). SME Relief Package. 12 September 2023, COM(2023)535.

Euroopan komissio (2023b). Annual report on European SMEs 2022/2023. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2023.

Leppänen, K. (2024) EU:n kestävyysraportointidirektiivin laajentuminen ja pk-yritysten kestävyyssiirtymä. Master’s thesis, University of Eastern Finland. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240266