Ympäristön vaikutus ihmisen hyvinvointiin

Hyvässä ympäristössä perusasioiden tulee olla kunnossa

Ympäristösuunnittelussa tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Sitä ennen ei voida ajatella elinympäristön ulkonäköä, tyyliä tai sitä, miten elegantteja huonekaluja tilaan tuodaan. Tämä tarkoittaa toimivaa suihkua peseytymiseen, turvallisia sähkölaitteita, toimivaa vesivessaa jne. Köyhyyden nujertamisessa kodin kunnostus turvalliseksi ja toimivaksi on oleellista. Hygienian paraneminen edesauttaa köyhimpiäkin pysymään terveinä. Infektiot ovat suuri syy sairastumiseen etenkin kehitysmaissa. On erityisen tärkeää pitää alle viisivuotiaat lapset terveinä, koska heillä sairastuminen jättää usein jälkensä kehoon koko loppuelämän ajaksi. (Pholeros 2013).

Yhteisön saaminen mukaan oman elinpiirinsä kunnostusprojekteihin on suositeltavaa ja sen tulisi olla mahdollista. Paul Pholeroksen järjestämässä ympäristön kunnostusprojektissa Australian aboriginaalit osallistuivat oman elinpiirinsä kunnostamiseen ja he muodostivat suuren osan projektin työntekijöistä. Projektin loputtua näillä ihmisillä oli tietoa ja taitoa kouluttaa muiden kylien ihmisiä ja auttaa heitä rakentamaan parempia ja turvallisempia elinympäristöjä itselleen ja yhteisölleen. (Pholeros 2013).

Ihmiset muokkaavat usein elinympäristönsä tarpeidensa mukaiseksi. Hyvin suunniteltu ympäristö voi näyttää täysin erilaiselta eri puolilla maailmaa. Vaikka olemmekin tottuneet tietynlaiseen kaupunkikuvaan ja tietynlaisiin ympäristöihin, löytyy maailmasta tottumuksistamme hyvin poikkeavia paikkoja, kuten maanalaisia kaupunkeja. Maanalaiset asumukset ovat erittäin toimivia etenkin äärimmäisen kuumissa olosuhteissa, joissa ihmiset ovat ymmärtäneet paeta auringon paahdetta suojaan maan alle. Australiassa Coober Pedyn kaupungin asukkaat ovat muuttaneet luoliin juuri kuuman ilmaston vuoksi. Maanalaisia nähtävyyksiä kaupungissa ovat mm. luolastoihin rakennetut kirkot. Yksi tunnetuimmista maanalaisista kaupungeista sijaitsee Pekingissä. Dìxià Chéng rakennettiin pommisuojaksi 1970-luvulla ydinsodan uhkan vuoksi. Kaupungissa oli ravintoloita, teattereita, kouluja, klinikoita, tehtaita, jopa rullaluistelurata. Dìxià Chéng oli avoinna turisteille vuosina 2000-2008. (Wikipedia).

Maanalaisten kaupunkien vastapainona on täysin veden päällä toimivia kaupunkeja. Nigeriassa vedenpäällisen slummikaupungin asukkaat kulkevat kanooteilla ja myyvät niistä elintarvikkeita ja muita tuotteita ansaitakseen elantonsa. Ihmiskunta on oppinut selviytymään hyvin erilaisissa ja vaativissakin olosuhteissa ja tekemään niistä elinkelpoisia ja tarkoitukseensa sopivia. (Baan 2013).

Joskus kaupungin asukkaat ottavat haltuunsa hylättyjä rakennuksia ja perustavat niihin yhteisöjä. Caracasissa Venezuelassa sijaitseva 45-kerroksinen ”Daavidin torni” on rakennusvaiheessa hylätty pilvenpiirtäjä ja yksi tällainen yhteisö. Kaupungin köyhiä muutti torniin, kun rakennus ei koskaan valmistunut, ja he muokkasivat siitä itselleen elinkelpoisen tilan. Tornissa oli jokaisessa kerroksessa ruokakauppa ja sieltä löytyi myös koripallokenttä ja kuntosali. Salin painot oli tehty rakentamatta jääneiden hissien rakennusmateriaaleista. (Baan 2013) Torni oli monelle Caracasin köyhälle koti kahdeksan vuoden ajan, mutta kaupungin päättäjät alkoivat häätää asukkaita ja tyhjentää pilvenpiirtäjää vuonna 2014. Vaikka asukkaat sijoitettiin uusiin asuntoihin, monet olisivat halunneet jäädä torniin asumaan. Lasten koulumatka piteni ja tornissa kauppoja pitäneiden asukkaiden tulonlähde sammui. (López 2014).

On monia keinoja tehdä ympäristöstä viihtyisämpi ja auttaa jokaista voimaan paremmin omassa ympäristössään. Kun perusasiat ovat kunnossa, luonto, design ja arkkitehtuuri nousevat tärkeiksi viihtyvyyden kannalta. Viihtyisään tilaan vaikuttavat ainakin huonekalujen valinta, valon ja melun määrä, värit, luontoelementit, esteettömyys sekä perusturvallisuuden tunne tai sen puuttuminen. Köyhillä alueilla on erityisen tärkeää ilahduttaa yhteisöä ympäristöä kaunistavalla tai muuten viihtyvyyttä lisäävällä designilla ja taiteella. Design voi olla monella tavalla voimaannuttavaa yhteisön asukkaille ja sen tiedetään lisäävän yhteisöllisyyttä ja vähentävän rikoksia.

Graffititaiteilija Mundano on tuonut väriä ja iloa Brasilian kaduille maalaamalla roskankerääjien kärryjä. Kärryt on kyllästetty huumorilla ja kauniilla kuvilla. Mundano haluaa parantaa roskankerääjien itsetuntoa ja tehdä likaisista ja tylsistä kärryistä iloisen värikkäitä. Vuoteen 2014 mennessä Mundano oli maalannut jo yli 200 kärryä monessa eri kaupungissa. Roskankerääjiä on joka puolella maapalloa niin kehitysmaissa kuin myös esim. USA:ssa ja Japanissa (yht. 20 miljoonaa). Mundanon projekti on kasvanut ja saanut nimekseen Pimp my Carroça. Useita satoja taiteilijoita ja tuhatkunta vapaaehtoista avustajaa ovat ottaneet liikkeestä pontta ja ryhtyneet maalaamaan ja koristelemaan roskankeräyskärryjä ympäri maailmaa. Liikkeeseen on liittynyt moninainen joukko ihmisiä, osa heistä on jopa inspiroitunut opettamaan kierrätystä kouluissa (Mundano 2014).

Toinen slummialueiden viihtyisyyttä kohottanut projekti on Jeroen Koolhaasin ja Dre Urhahnin Riossa toteutettu maalausurakka, jossa kaupungin slummialueiden talot maalattiin iloisen värikkäiksi. Talojen lisäksi myös yksi kaduista muuttui taideteokseksi, kun mäkiseen asvalttiin maalattiin kuohuvia aaltoja ja jättimäisiä kaloja. Projekti sai niin paljon suosiota, että miehiltä tilattiin maalauksia mm. Pohjois-Philadelphian rakennuksiin. (Koolhaas & Urhahn 2014). Vaikka projekti on keskittynyt köyhille alueille, voisi sitä soveltaa laajemminkin. Värit lisäävät asuinalueilla yhteisöllisyyttä, solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tekevät harmaista ympäristöistä iloisen värikkäitä.

Chicagossa installaatioistaan tunnettu taiteilija Theaster Gates ryhtyi muuttamaan hylättyjä rakennuksia ja asuintaloja kulttuurikeskuksiksi. Hän on kunnostanut entisen huumeluolan mustien elokuvateatteriksi, jossa voidaan esittää mustien historialle ja kulttuurille tärkeitä filmejä. Gates on lisäksi muuttanut hylätyn, erittäin huonossa kunnossa olevan entisen pankin rakennuksen kulttuurikeskukseksi, joka toimii esitysten ja näyttelyiden tilana sekä tutkimuksen tekopaikkana ja taiteilijoiden residenssinä. Sinne voidaan myös säilöä kokoelmia ja arkistoja. (Gates 2015). Gates halusi herätellä hylättyjä rakennuksia ja antaa niille uuden elämän kulttuurista. Asumistarkoitukseen tehtyjen talojen uusiokäyttöä jossain toisessa muodossa paheksutaan usein, mutta mitä muuta voi hylätyille asumuksille tehdä, kun niihin ei uusia muuttajia ole tulossa? Ne joko pysyvät tyhjillään, niihin muuttaa narkkareita tai asunnottomia, tai ne saavat uuden merkityksen alueen asukkaiden kohtaamispaikkana. Tärkeää tällaisten projektien aloittamisessa on löytää paikan ”pulssi”, siis ymmärtää, millainen energia paikassa on ja mistä siellä on puute. Mistä tylsistyneille ihmisille löytyisi uudestaan kipinä ympäristöönsä? Yhteisön mukaan saaminen tällaisiin projekteihin on tärkeää. (Gates 2015). Projektit ovat usein yksityisen rahoituksen varassa ja niissä on paljon työtä, minkä vuoksi kaikenlainen apu on elintärkeää.

Lopuksi

Suomessa tiedämme luonnon terapeuttisen ja parantavan voiman. Luonto tarkoittaa meille metsän rauhaa ja sinisiä järviä. Tutkimukset osoittavat sairaalapotilaiden kuntoutuvan nopeammin ja tuntevan vähemmän kipua päästessään lähemmäksi luontoa. Luontoaiheisia taideteoksia suositellaan sairaalatiloihin, mutta taiteilija Rea Nurmi on vienyt ajatusta eteenpäin ja maalannut luontoaiheita sairaaloiden ja vanhainkotien seiniin. Seinämaalauksia toteutetaan myös Helsingin uuteen lastensairaalaan, jossa Tove Janssonin muumitarinat ovat inspiraation lähteenä. Sairaalan tiloja hallitsevia teemoja ovat saaristo, meri, metsät ja avaruus. Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Muumipapan urotyöt ovat sairaalassa vahvasti esillä. Muumihahmoja ei sairaalassa kuitenkaan esiinny, vaan tarinat kerrotaan abstraktimmalla tasolla. (Moomin 2015).

Länsimaalaiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Tästä syystä arkkitehtuurilla on suuri vaikutus ihmisiin. Arkkitehtuuri muokkaa meitä. Se vaikuttaa mielialaamme ja fyysiseen olemukseemme.  Medialla on suuri vaikutus siihen, miten otamme vastaan uudistuksia myös arkkitehtuurin saralla. Tutut vanhan maailman arkkitehtuurimallit ovat vaikuttaneet tyylitajuumme pitkään ja vaikuttavat siihen edelleen. Medialla on kuitenkin ollut mahdollisuus esittää innovatiivisia, vanhoista arkkitehtuurinormeista poikkeavia rakennuksia, ja sosiaalisen median avulla tällaiset kokeilut leviävät yhä nopeammin eri puolille maailmaa. Sosiaalisen median avulla ihmiset tottuvat uudennäköiseen arkkitehtuuriin, mikä vielä hetki sitten vaikutti liian kummalliselta ja vanhoista normeista poikkeavalta ollakseen kaunista tai hyvää. (Kushner 2014). Kun katseemme muuttuu ja avartuu, saamme aistia uusia innovaatioita. Hyvinvointia ei pidä kuitenkaan jättää taka-alalle, vaan jokaisen tulisi vaatia uusilta rakennetuilta ympäristöiltä yhä parempia ratkaisuja sekä oman hyvinvointimme että maapallon hyvinvoinnin vuoksi.

Tero Timonen (PsT, dosentti)

Kristina Timonen (FM)

Lue lisää: Ihminen ja ympäristö – elämänpiiri vaikuttaa -koulutuksesta

Lähteet

Baan, Iwan (2013). Ingenious homes in unexpected places. TED Talks 9/2013. https://www.ted.com/talks/iwan_baan_ingenious_homes_in_unexpected_places

Gates, Theaster (2015). How to revive a neighborhood: with imagination, beauty and art. TED Talks 3/2015.https://www.ted.com/talks/theaster_gates_how_to_revive_a_neighborhood_with_imagination_beauty_and_art

Koolhaas, Jeroen & Urhahn Dre (2014). How painting can transform communities. TED Talks 10/2014. https://www.ted.com/talks/haas_hahn_how_painting_can_transform_communities

Kushner, Marc (2014). Why the buildings of the future will be shaped by… you. TED Talks 3/2014. https://www.ted.com/talks/marc_kushner_why_the_buildings_of_the_future_will_be_shaped_by_you

López, Virginia (2014). Caracas’s Tower of David squatters finally face relocation after eight years. Residents of 52-floor half-built skyscraper are being moved to new social housing complex an hour from city centre. The Guardian, 23.7.2014. http://www.theguardian.com/world/2014/jul/23/caracas-tower-of-david-squatters-relocation

Moomin (2015). Uudesta lastensairaalasta muumisairaala. Muumi-uutiset 28.9.2015. https://www.moomin.com/fi/blog/uudesta-lastensairaalasta-muumisairaala-2

Mundano (2014). Pimp my… trash cart? TED Talks 10/2014. https://www.ted.com/talks/mundano_pimp_my_trash_cart

Pholeros, Paul (2013). How to reduce poverty? Fix homes. TED Talks 5/2013. https://www.ted.com/talks/paul_pholeros_how_to_reduce_poverty_fix_homes

Wikipedia. Underground city. https://en.wikipedia.org/wiki/Underground_city