Vierailu yliopistollisessa sairaalassa: UZ Brussel 21.4.2016

Brysselin matkan ehkä eniten odotettu kohde oli tutustuminen yhteen Belgian seitsemästä yliopistosairaalasta. Sairaalan lisäksi samalla kampuksella sijaitsi pieni yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja sairaanhoitajakoulu. Sairaalan pääaulassa huomio kiinnittyi ensimmäisenä apteekkiin ja kanttiinin toimintaan. Suomessa emme ole vielä onnistuneet saamaan sairaalan ala-aulaan apteekkia, vaikka se olisi asiakaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Kanttiinin tuotevalikoima poikkesi myös totutusta: myynnissä oli tavanomaisten kanttiinituotteiden lisäksi muutama hyllyllinen viinejä.  Potilaan ensimmäinen kontakti sairaalaan saapuessa oli automaatti, jossa hän ilmoittautui samaan tapaan kuin Suomessa. Sairaalassa työskenteli myös vapaaehtoisia, jotka auttoivat tarvittaessa potilaita oikeaan osoitteeseen. Kokonaisuutena ulkoinen ensivaikutelma sairaalasta muistutti lähinnä vierailua, jossakin suomalaisessa keskussairaalassa.

2. Kuva kanttiinista

Sairaalan esittelystä vastasi toimitusjohtaja, professori Marc Noppen, joka osoittautui miellyttäväksi ja charmantiksi ihmiseksi. Hän kertoi urastaan lääkäristä toimitusjohtajaksi samalla korostaen erityisesti lääkärijohtajuuden merkitystä sairaalan arjen pyörittämisessä. Vaikka kaikkia toimintayksiköitä pyritään viemään kohti tuloksellista, innovatiivista ja taloudelliselta odotusarvoltaan positiivista suuntaa, ei pienten ja kalliiden potilasryhmien hoidon lopettamista nähty mahdollisena yliopistollisessa sairaalassa. Toimitusjohtaja-professorilla oli huoli, että sairaalan toiminnan professionaalisuus ja eettisyys kärsisi, jos johtaminen olisi muiden kuin lääkäri-johtajien käsissä ja perustuisi vain taloudellisiin mittareihin. Nämä samat kysymykset ovat akuutteja myös oman maamme uusissa Sote-suunnitelmissa.  Viimeistään nyt pitäisi satsata johtamisesta kiinnostuneen terveydenhuollon henkilöstön riittävään johtamiskoulutukseen, jotta tulevaisuuden suunnannäyttäjät saadaan kasvamaan omista joukoista.

Sairaalan toimintalukuja oli mielenkiintoista verrata Kuopion Yliopistollisen sairaalan lukuihin. Selvimmät erot löytyivät henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Brysselin yliopistollisessa sairaalassa henkilöstöä on noin 800 henkilöä vähemmän, vaikka sairaaloiden budjetit ja potilaiden hoitoa kuvaavat luvut olivat käytännössä samanlaiset. Hoitohenkilökuntaa Brysselissä oli yli kolmannes vähemmän, kun taas hallinto-, huolto- ja toimistotehtävissä henkilökuntaa oli miltei kolminkertainen määrä. Lääkäreiden osuus työvoimasta oli samansuuruinen.

Esittelyn jälkeen jäimme kaipaamaan sairaalan todellisen toiminnan näkemistä, johon kiireisen isäntämme aikataulu ei antanut mahdollisuutta.  Tiedustelimme vielä vierailun lopuksi; onko sairaalassa käytössä Lean -johtaminen?  Toimitusjohtaja-professori Marc Noppen nosti Leanin sijaan esiin maalaisjärjen tärkeän merkityksen johtamisessa, tämä lienee havaittu myös Suomen terveydenhuollossa.

Kirjoittajat Marja Hietamäki, Tatu Kemppainen ja Tuula Metsä osallistuivat UEF EMBA -ohjelman Brysselin matkalle 19.-22.4.2016. Matka oli osa Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto –opintojaksoa. Matkalla vierailtiin Euroopan Komissiossa, EU-Parlamentissa, Suomen pysyvässä edustustossa, Itä- ja Pohjois-Suomen toimistossa sekä Brysselin yliopistollisessa sairaalassa.