Miksi esitutkinnalla on väliä?

Aducate esitutkinta oikeustiede

Vaasan hovioikeus rusikoi 19.2.2015 antamassaan Auer-jutun tuomiossa kovalla kädellä rikoksen esitutkintaa. Myös kuuluisassa J.J. Järvilehdon tapauksessa Turun hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ynnä muusta lähinnä havaitsemiensa esitutkinnan puutteiden takia. Tämä saattaa hämmentää valistunutta lukijaa. Lain mukaan rikosasian pääkäsittelyssä laillista oikeudenkäyntiaineistoa on vain pääkäsittelyssä oikeudelle esitetty aineisto. Jutun esitutkinta on oikeudenkäyntiaineistoa vain sikäli kuin siihen nimenomaisesti vedotaan. Eikö rikosjuttuja ratkaistakaan sen perusteella, mitä oikeudenkäynnissä esitetään vaan sen perusteella, mitä esitutkinnassa on jäänyt mahdollisesti selvittämättä?

Aducate oikeustiede esitutkinta

Syyttömyysolettaman mukaan epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.

Rikosjutussa on kysymys yhtäältä aineiston laajuudesta ja toisaalta aineiston näyttöarvosta. Aineiston laajuudesta eli selvityksen kattavuudesta vastaavat poliisi ja syyttäjä. Esitutkinnassa on yleensä johtoteemana tietty hypoteesi tapahtumien kulusta, jonka poliisi ja syyttäjä yhdessä toimien pyrkivät todisteilla toteen näyttämään. Sen lisäksi on kuitenkin otettava huomioon vaihtoehtoiset tapahtumainkulut. Tähän velvoittaa jo rikosasioissa voimassa oleva syyttömyysolettama: rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä. Syyttäjän ja poliisin tulee pyrkiä mahdollisimman objektiivisesti harkitsemaan erilaisia, varteen otettavia tapahtumainkulkuja, joita toki yleensä myös rikoksesta epäillyn avustaja pyrkii nostamaan tutkinnan aikana esiin. Selvittämisvelvollisuuden laajuus ei ole aina sama, vakavat vankeuteen johtavat rikokset pitää tutkia perusteellisemmin kuin pienet sakkorikokset.

Hovioikeus on mainituissa kahdessa tuomiossa korostanut aivan oikein, että luotettava näytön arviointi on mahdollista vain, jos myös syytteen kanssa vaihtoehtoiset tapahtumainkulut on riittävästi selvitetty. Vaihtoehtoiset tapahtumainkulut on selvitettävä nimenomaan esitutkinnassa. Jos selvittämisvelvollisuus on laiminlyöty, lopputuloksena voi olla se, että syyllisyydestä jää juuri sen takia varteenotettava epäily. Näytön arviointia ei voi suorittaa, ellei aineisto ole kattava.Syyte pitää tällöin hylätä nimenomaan sillä perusteella, ettei syyttäjä ole riittävästi täyttänyt velvollisuuttaan asian selvittämiseen.

Rikospaikkatutkinnan merkitystä on korostettava edelleen poliisin koulutuksessa

Poliisin koulutuksessa on korostettu ja pitää edelleen korostaa rikospaikkatutkinnan merkitystä. Rikostutkinnan kannalta tärkein hetki on se, kun ensimmäinen poliisipartio saapuu rikospaikalle. Se mikä tutkinnan alkuvaiheessa jätetään tutkimatta tai tutkitaan huonosti, rasittaa jutun käsittelyä ja näytön arviointia jutun elinkaaren loppuun asti. Etenkään rikospaikkatutkinnan puutteet eivät ole jutun myöhemmissä vaiheissa enää korjattavissa, koska jäljet häviävät ja niitä myös hävitetään. Esitutkinnan alussa ei ole varaa välinpitämättömyyteen. Kaikki ajateltavissa olevat tapahtumavaihtoehdot pitää ottaa huomioon.

Itä-Suomen oikeustieteiden laitoksen opetuksessa on otettu huomioon esitutkinnan tarpeet usealla opintojaksolla. Rikosprosessin ja esitutkinnan perusteet käydään läpi rikos- ja prosessioikeuden peruskurssilla. Jonkin verran esitutkintaa käsitellään myös ryhmätyöjaksolla. Varsinaisesti esitutkintaan keskittyvä opintojakso on 10 opintopisteen laajuinen Esitutkinta ja pakkokeinot. Tämä opintojakso on avoimen yliopiston tarjonnassa ja soveltuu erinomaisesti oppimistehtävillä suoritettavaksi. Opintojakso on isotöinen ja perehtymistä vaativa aineisto laaja, valmiiden töiden laajuus on vaihdellut 30 sivusta 90 sivuun. Helpolla eivät selviä opintojakson perinteisellä tentillä suorittavatkaan sillä lukemista on paljon ja opeteltava aines monelle alkuaan vierasta. Toivottavaa olisi, että alan ammattilaisten lisäksi opintojaksoa uskaltautuisivat suorittamaan entistä useammat ”perusopiskelijat”, joilla ei ole poliisitaustaa tai muuta kokemusta esitutkinta- ja pakkokeinolakien soveltamisesta. Selvää on, että alan ammattilaiset selvittävät opintojakson kunnialla, mutta opintojakso on kenen tahansa työtä pelkäämättömän oikeustieteen opiskelijan suoritettavissa. Esitutkintajaksolta on sitten hyvä siirtyä suorittamaan opintojaksoa Syyteharkinta ja tuomioistuinmenettely.

Esitutkinnalla on siis väliä ja hyvä esitutkinta antaa hyvän pohjan jutun syyteharkinnalle ja tuomioistuinkäsittelylle. Juttuja ei ratkaista esitutkinnassa eikä sen perusteella, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi. Tuomioistuin ratkaisee jutun sen perusteella, mitä sille on esitetty rikosasian pääkäsittelyssä. Tästä ovat toki poikkeuksena kirjallinen menettely ja tunnustamisoikeudenkäynti, joissa juttu ratkaistaan ensi sijassa syytteen ja syytetyn lausuman perusteella. Kelvottomasta esitutkinnasta ei saa kehitettyä hyvää pääkäsittelyä ja vaarana on se, että tuomioistuin tämän perusteella hylkää syytteen. Esitutkintaa voidaan siten arvostella pääkäsittelyssä ja nimenomaan sen perusteella, mitä esitutkinnassa on jätetty tekemättä. Asian selvittämisessä on suureksi avuksi se, että rikoksesta epäillyllä on oikeusavustaja jo esitutkinnassa. Avustaja voi tuoda poliisin ja syyttäjän harkittaviksi seikkoja, jotka olisi syytä selvittää. Avustaja ei ole esitutkinnassakaan riesa tai välttämätön paha vaan parhaimmillaan jutun selvittämistä auttava yhteistyötaho.

 

tolvanen_esitutkinta_aducateMatti Tolvanen

Rikos- ja prosessioikeuden professori, OTT
Itä-Suomen yliopisto