Viime aikoina on luettu uutisia, että metsiä on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy sille, että Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten päättelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt puuston kasvu. Onko kasvun ja puuntuotannon lisääminen […]
Uudistamisläpimitan ja minimi-iän poistamisella metsälaista saattaa olla vaikutusta siihen, että metsiä on uudistettu yhä nuorempina. Selvitimme, mitä vaikutuksa tällä on puuston määrään, kasvuun ja hakkuumahdollisuuksiin (Tutkimus löytyy tästä linkistä). Aineistona oli otos Väli-Suomen metsien inventoinnin (VMI11) koealoja. Alueen metsien kasvua simuloitiin 100 vuotta eteenpäin ja metsiä käsiteltiin tasaikäismetsätalouden menetelmin. Laskelmassa oletettiin, että metsiä ei lannoiteta […]
Puolet amerikkalaisista luulee tietävänsä, että Trump voitti vaalit. Puolet suomalaisista taas luulee tietävänsä, että kun metsänomistaja päättää siirtyä jatkuvapeitteiseen metsätalouteen, niin hupsista vaan, metsien kasvu pienenee 20 %, vaikka kasvamassa ovat edelleen samat puut ja metsiköt. Tätä uskomusta ei horjuta se, että useat tutkimukset tai vähäinenkin ajattelu osoittavat vallan muuta. Aloitetaan vähäisellä ajattelulla. Siirsin alla […]
Jatkuvapeitteinen metsätalous eli jatkuva kasvatus on metsätaloutta, jossa ei tehdä avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 metsälain muutoksessa. Varsin lyhyessä ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan. Hännisen ym. tutkimusten mukaan runsas neljännes yksityismetsänomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen vähintään osassa metsiään, ja vain 10–15 % omistajista on ehdottomasti menetelmää vastaan. Tämä siitä huolimatta, että metsäammattilaiset […]
Kysymys on vaikea, ei tosin metsäammattilaiselle, joka vastaa oikopäätä, että parantunut kasvu johtuu hyvästä metsänhoidosta. Tutkijan rooliin kuuluu kuitenkin hieman tutkiskella asioita. Suomen metsien kasvu on lisääntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj. m3 nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin. Potentiaalisia kasvun lisäyksen selittäjiä on useita, mm. tuottavan metsän pinta-alan lisääntyminen soiden ojituksen vuoksi, ympäristössä tapahtuneet muutokset, metsien […]
Monet suomalaiset puuntuotantoskenaariot nojaavat vahvasti jalostushyötyyn. Näissä skenaarioissa on tehty usein yksinkertaistavia ja virheellisiä oletuksia. Jos esimerkiksi mitattu jalostushyöty on ollut 20%, on päätelty, että Suomen metsien puuntuotosta voitaisiin lisätä 20%, jos kaikki metsät perustettaisiin istuttamalla jalostettuja taimia. Tämä on väärin päätelty. On myös päätelty, että jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa 20% enemmän puuta kuin […]
Suomen metsät kasvavat vuodessa 107 miljoonaa kuutiometriä ja niitä hakataan runsaat 70 miljoonaa kuutiometriä. Voidaanko tästä päätellä, että hakkuita voi huoletta lisätä 30 miljoonaa kuutiometriä? No ei kyllä voida. Kasvusta pitää ensin vähentää suojeltujen metsien kasvu ja sen jälkeen luonnonpoistuma, jolloin päästään talouskäytössä olevien metsien nettokasvuun, mikä lienee suuruusluokkaa 90 miljoonaa kuutiometriä. Sen jälkeen pitää […]
Yrjö Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, että yläharvennus eli suurimpien puiden poisto metsiköstä johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsikön suurimmat puut eivät juuri hyödy siitä, että niiden ympäriltä poistetaan pieniä puita. Tilanne on toinen pienten puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selvästi, jos niille annetaan lisää kasvutilaa poistamalla metsiköstä isoja puita. Sama havainto on […]