Visioita tulevaisuuteen Tutkimuspalvelupäiviltä | Visions for the future from the Research Service Days

(Please, scroll down to read in English.) 

Tutkimuspoliittista keskustelua  

Tutkimuspalvelupäivät on yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushallinnon ja TKI-toiminnan asiantuntijoille suunnattu konferenssi, joka on järjestetty vuosittain jo yli 30 vuoden ajan. Vuoden 2024 tapahtumaan kokoonnuttiin Vaasaan 22.–23.8.2024 teemalla “Visioita tulevaisuuteen”. Teema korosti ennakointia ja varautumista erilaisiin muutoksiin tutkimushallinnon eri osa-alueilla.  

Keynote-puheenvuoroissa ja paneelikeskustelussa käsiteltiin TKI-politiikan ja -järjestelmän tulevaisuutta suomalaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissa kontekstissa. Keynote-puheenvuoroja ja paneelikeskustelua lukuun ottamatta ohjelma jakautui viiteen kanavaan. ’Yhteistyö’-kanava keskittyi korkeakoulujen yritysyhteistyön ja kansainvälisen korkeakouluyhteistyön kysymyksiin. Kahdessa kanavassa – ’Pre-award’ ja ’Post-award’ – käsiteltiin tutkimusrahoituksen kysymyksiä ja kahdessa kanavassa – ’Vastuullinen ja avoin tiede’ ja ’Data ja avoimuus’ avoimen tieteen teemoja.  

Paneelikeskustelussa kansanedustaja Matias Mäkynen, johtaja Kari Komulainen Business Finlandista, Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen ja Vaasan yliopiston vararehtori Mika Grundström nostivat esille TKI-toiminnan merkityksen talouskasvulle ja TKI-rahoituksen saatavuuden, ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden ongelmat. Suomen tuottavuus ja korkeakoulutus eivät ole nousseet viimeisen 10 vuoden aikana. Korkeakoulutettujen osuus oli 2000-luvun alussa 40 %, mutta on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, kun taas verrokkimaissa korkeakoulutettuja on parhaimmillaan 60–70 %. Tuottavuuden kasvattamiseksi TKI-toimintaan ja -rahoitukseen he peräänkuuluttivat uusia avauksia: uusien osaajien, yritysten ja toimialojen rahoittamista sekä kumppanuuksien, fasilitoinnin, alustatoiminnan ja osaamispääoman rakentamista. 

Tiedediplomatian uusi esiinmarssi 

Ulkoasiainministeriön erityistutkija Olli Suominen totesi keynote-puheenvuorossaan, että kylmän sodan päättymisen jälkeen jo kadonneiksi luullut geopoliittiset vastakkaisasettelut ovat nousseet uudelleen osaksi TKI-politiikan todellisuutta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan merkitsi paradigman muutosta myös TKI-toiminnassa: valtiot kääntyvät politiikassaan katsomaan sisäänpäin ja valtaa keskitetään.  

Autoritaarisissa valtioissa TKI-toiminta alistetaan jälleen palvelemaan valtion poliittisia tavoitteita niin, että TKI-toiminnalla ei ole itseisarvoa, vain ainoastaan välinearvoa. Esimerkiksi Kiinassa koulujen ja yliopistojen poliittinen valvonta on kiristynyt ja akateeminen vapaus on korvattu puolueuskollisuudella. TKI-toimintaa, tutkimusaiheita ja -rahoitusta ohjaavat ennen kaikkea valtion ja puolueen poliittiset intressit, eivät avoimen ja vastuullisen tieteen tai tutkimusetiikan periaatteet.  

Tutkimuksen politisoituessa myös Suomen on tehtävä TKI-yhteistyötä uudella tavalla: on tehtävä jatkuvaa rajanvetoa avoimuuden ja riskinhallinnan välillä. Tutkijoiden tulee paitsi hallita oma tutkimusalansa myös olla tietoisia siitä, miten heidän tutkimusaiheensa ja -tuloksensa vaikuttavat niin tutkimuskumppaniin kuin kolmansiin osapuoliin.  

’Yhteistyö’-kanavassa jatkettiin muun muassa keynote-puheenvuoroissa esillä ollutta tiedediplomatian teemaa. Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Johanna Ketola ulkoasianministeriöstä nimesivät puheenvuorossaan tiedediplomatian haasteiksi tieteen vapauden ja tutkimuksen turvallisuuden rajanvedon ja totesivat tiedediplomatian olevan itse asiassa kovaa diplomatiaa valtioiden ja yliopistojen kilpaillessa osaamisesta. Tiedediplomatian edistämiseksi keskeistä on vahvistaa yhteyksiä korkeakoulujen/tutkimuslaitosten ja ministeriöiden välillä. Tätä tekevät muun muassa Team Finland Knowledge -verkoston asiantuntijat sekä ulkoasiainministeriön korkeakouluattaseat eri puolilla maailmaa.   

Datanhallintaa vastuullisesti: esimerkkinä sosiaalisen median tutkimuskäytön ohjeistaminen

Sosiaalisen median aineisto on monipuolista ja muuttuvaa, ja se kiinnostaakin tutkijoita monesta tutkimuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat aina läsnä, mikä tarkoittaa, että tietosuoja ja eettiset periaatteet on huomioitava tarkoin.  

Korkeakouluissa on huomattu tarve sosiaalisen median tutkimuksen eettisille ohjeille. Tätä varten korkeakoulujen Finn-ARMA-yhteistyöverkoston Datakoulutukset-ryhmässä perustettiin pienempi Someaineistot-alatyöryhmä syksyllä 2023. Tutkimuspalvelupäivillä alatyöryhmän hahmottelemaa ohjetta esiteltiin otsikolla “Sosiaalisen median tutkimus ja tutkimusetiikka – suositusten laatiminen”. Tavoitteena on yleisluonteinen ohje, joka kuitenkin olisi riittävän konkreettinen auttamaan käytännön tasolla. Ohje on suunnattu laajalle kohdejoukolle tutkijoista tutkimuslaitosten tukipalveluihin ja eettisiin toimikuntiin.

Tutkimuspalvelupäivien esityksessä heräteltiin keskustelua ja kommentteja kahdeksan askelmerkin avulla. Askelmerkit kehottavat tutkijaa tai vaikkapa opinnäytetyön ohjaajaa pohtimaan, mitä tutkitaan ja miksi, soveltuuko valittu somealusta ylipäätään tutkimukseen, millaista henkilötietoa kerätään, onko tutkittavien informointi mahdollista, liittyykö aineistoon tekijänoikeuksia, missä aineistoa säilytettään tutkimuksen aikana ja mitä aineistolle tapahtuu tutkimuksen jälkeen.   

Yleisökeskustelussa pohdittiin, rajaako termi “some” pois jotain keskeistä, toisin sanoen onko some liian suppeasti ymmärrettävä sana? Keskustelussa muistutettiin, että myös organisaatiot käyttävät somea – toki tässäkin tapauksessa ihmiset tuottavat sisältöä. Jälkisanoina todettakoon, että Someaineistot-ryhmän työtä esiteltiin Etiikan päivillä lokakuussa 2024. Tämän jälkeen ryhmä on täsmentänyt työstävänsä ohjetta eikä suositusta, kuten vielä Tutkimuspalvelupäivien esityksen otsikossa oli mainittu. Tavoitteena on saada ohje kommenttien jälkeen valmiiksi vuoden 2025 aikana.

Tutkimuksen vaikuttavuus ja arviointi 

Tutkimuksen vaikuttavuutta arvioidaan erilaisten tuotosten ja aktiviteettien perusteella. Arviointityötä eivät helpota toimintaympäristön geopoliittiset haasteet ja tutkimuksen politisoituminen, koska arvioinneissa yhä enenevissä määrin suositaan avoimesti saatavilla olevaa informaatiota. Vaikuttavuuden arviointi on kirjallisuuden mukaan muutoinkin haasteellista, koska vaikuttavuus syntyy pidemmällä aikavälillä, erilaiset syy-seuraussuhteet voi olla hankalaa tunnistaa, tai ulkoiset tekijät, kuten kriisit tai poliittisen ilmapiirin muutos, voivat muuttaa tutkimusten vaikuttavuutta.

Vaikuttavuus kulkee osana tutkimusprosessia alkaen tutkimuskysymyksestä ja päätyen tuotteeksi tai asiantuntemukseksi, joka hyödyntää ympäröivää yhteiskuntaa. Tutkija ei kuitenkaan saa vaikuttavuutta aikaan yksin vaan useimmiten aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Seuraavat Tutkimuspalvelupäivät järjestetään Tampereen yliopistolla 20.-22.8.2025. Tapahtumaan odotetaan noin 500 suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen tuen asiantuntijaa ja tutkimusrahoittajien edustajaa. Nähdään siellä!  

EU- ja kansainvälisen yhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista pitämässä keynote-puheenvuoroaan ‘Scenarios for EU research and innovation in the future’. | Elina Holmberg, Senior Director of EU and International Cooperation at Business Finland, delivering her keynote speech ‘Scenarios for EU research and innovation in the future’.

Research policy discussions 

The Research Service Days is a conference aimed at experts in research administration and RDI (Research, Development, and Innovation) activities from universities, universities of applied sciences, and research institutes. It has been held annually for over 30 years. The 2024 event was held in Vaasa on 22–23 August 2024, with the theme ‘Visions for the Future’. The theme emphasized foresight and preparedness for various changes in different areas of research administration. 

Keynote speeches and panel discussions addressed the future of RDI policy and systems in Finnish, European, and global contexts. Apart from the keynote speeches and panel discussions, the programme was divided into five channels. The ‘Collaboration’ channel focused on issues of university–industry collaboration and international higher education cooperation. Two channels – ‘Pre-award’ and ‘Post-award’ – dealt with research funding issues, and two channels – ‘Responsible and Open Science’ and ‘Data and Openness’ – covered themes of open science. 

In the panel discussion, Member of Parliament Matias Mäkynen, Director Kari Komulainen from Business Finland, Executive Director Ida Mielityinen from Arene, and Vice-Rector Mika Grundström from the University of Vaasa highlighted the importance of RDI activities for economic growth and the availability, predictability, and long-term basis of RDI funding. Finland’s productivity and higher education have not increased in the last 10 years. The proportion of highly educated people was 40% at the beginning of the 2000s but has decreased over the last 20 years, while in peer-countries, the proportion of highly educated people is at best 60–70%. To increase productivity, they called for new initiatives in RDI activities and funding: financing new talents, companies, and sectors, as well as building partnerships, facilitation, platform activities, and intellectual capital. 

The new emergence of science diplomacy 

In his keynote speech, Senior Researcher Olli Suominen from the Ministry for Foreign Affairs noted that the geopolitical confrontations thought to have disappeared after the end of the Cold War have re-emerged as part of the reality of RDI policy. Russia’s war of aggression against Ukraine marked a paradigm shift in RDI activities as well: states are turning inward in their policies and centralizing power. 

In authoritarian states, RDI activities are once again subordinated to serve the political goals of the state, so that RDI activities have no intrinsic value, only instrumental value. For example, in China, political control over schools and universities has tightened, and academic freedom has been replaced by party loyalty. RDI activities, research topics, and funding are primarily guided by the political interests of the state and the party, not by the principles of open and responsible science or research ethics. 

As research becomes politicized, Finland must also conduct RDI cooperation in a new way: there must be a continuous balance between openness and risk management. Researchers must not only master their field of research but also be aware of how their research topics and results affect both their research partners and third parties. 

The ‘Collaboration’ channel continued the theme of science diplomacy from the keynote speeches. Tiina Vihma-Purovaara from the Ministry of Education and Culture and Johanna Ketola from the Ministry for Foreign Affairs identified the challenges of science diplomacy in their speeches as drawing the line between scientific freedom and research security and stated that science diplomacy is actually hard diplomacy as states and universities compete for knowledge. To promote science diplomacy, it is essential to strengthen connections between universities/research institutes and ministries. This is done by experts from the Team Finland Knowledge network and higher education attachés from the Ministry for Foreign Affairs around the world.

Responsible data management: example of guidelines for research use of social media 

Social media data is diverse and constantly changing, and it interests researchers from many research perspectives. People are always present on social media, which means that data protection and ethical principles must be carefully considered. 

In higher education institutions, the need for ethical guidelines for social media research has been recognized. To address this, a smaller sub-group called Someaineistot was established within the Datakoulutukset (Data training) group of the Finn-ARMA collaboration network in the autumn of 2023. At the Research Services Days, the sub-group’s draft guidelines were presented under the title ‘Social Media Research and Research Ethics – Formulating Recommendations.’ The aim is to create general guidelines that are sufficiently concrete to be helpful in practice. The guidelines are intended for a wide audience, from researchers to support services in research institutions and ethical committees.

The presentation at the Research Services Days sparked discussion and comments using eight questions as steppingstones. These steps encourage researchers or thesis supervisors to consider what is being researched and why, whether the chosen social media platform is suitable for research, what kind of personal data is collected, whether it is possible to inform the subjects, whether the data involves copyrights, where the data is stored during the research, and what happens to the data after the research. 

In the audience discussion, it was considered whether the term “social media” excludes something essential, i.e., is “social media” too narrowly understood? It was reminded that organizations also use social media – of course, in this case as well, it is people who produce the content. In closing, it should be noted that the work of the Someaineistot group was presented at the Ethics Days in October 2024. Since then, the group has clarified that they are working on guidelines rather than recommendations, as was still mentioned in the title of the presentation at the Research Service Days. The goal is to finalize the guidelines after comments during 2025. 

Impact and evaluation of research 

The impact of research is assessed based on various outputs and activities. The challenges of the geopolitical environment and the politicization of research do not make the evaluation work easier, as evaluations increasingly favour openly available information. According to the literature, evaluating impact is inherently challenging because impact develops over a longer period, causal relationships can be difficult to identify, or external factors such as crises or changes in the political climate can alter the impact of research. 

Impact is part of the research process, starting from the research question and ending with a product or expertise that benefits the surrounding society. However, the researcher does not create impact alone; it most often occurs through active interaction. 

The next Research Services Days will be held at Tampere University on 20–22 August 2025. The event is expected to attract around 500 experts in research support from Finnish universities, universities of applied sciences, and research institutes, as well as representatives of research funders. See you there!

Nightwishin rumpali Kai Hahto aloittamassa Tutkimuspalvelupäivät rumpusoolollaan. | Nightwish’s drummer Kai Hahto starting the Research Services Days with his drum solo.

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information specialist
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services