Näköaloja laajentamassa – EAHIL 2022 -konferenssi | Broadening horizons – EAHIL 2022 conference

(Please, scroll down, under the photos, to read a summary in English. Photo captions also in English)

Aluksi

EAHIL 2022 -konferenssi teemanaan “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” järjestettiin kesäkuun alussa Alankomaiden Rotterdamissa kahden virtuaalitapahtumien vuoden jälkeen. Paikkana oli Willem Burger Zaal modernissa De Doelen -konferenssikeskuksessa.

Tervetuloa! | Welcome!

EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) yhdistää eurooppalaisia – ja jonkin verran Euroopan ulkopuolisiakin – lääketieteen ja terveystieteiden kirjastoissa ja tietopalveluissa työskenteleviä kirjasto- ja tietopalveluammattilaisia. Järjestö pyrkii tukemaan jäsentensä ammatillista kehitystä, parantamaan yhteistyötä ja mahdollistamaan kokemusten vaihtoa. Yksi tapa toimia ovat vuotuiset tapahtumat, vuorovuosin konferenssit ja workshopit.

Ohjelmassa oli tavalliseen tapaan kokouksia ja kursseja jo kaksi päivää ennen konferenssia. Tällä kertaa (ainakin tusinan kokoustäyteisen toimituskunta-, valtuusto- ja hallitusvuoden jälkeen) ainoa kokoukseni oli jäsenkokous (general assembly) konferenssin päätteeksi. Saatoin keskittyä ohjelmaan, omaan esitykseeni ja koronavuosien osittain rikkomien verkostojen paikkaamisen. Ohjelma oli niin monipuolinen ja kiinnostava, että moneen kertaan harmitti, etten voinut olla kahdessa paikassa samaan aikaan. (Tätä voi onneksi osittain paikata tutustumalla niihin esitystallenteisiin, jotka me esittäjät teimme valmiiksi kesäkuun toisen viikon online-konferenssiin, joskaan en siihen lopulta pystynyt osallistumaan.)

1.6.

Konferenssin avajaisluennon, tai pikemminkin stand up -shown, piti filosofi ja koomikko Paul Smit. Hän sai yleisön pauloihinsa avartavalla, hauskalla ja innostuneella esityksellään, joka opetti ainakin psykologiaa ja neurotieteitä sekä heittäytymistä. Puhumisen ja kuvakavalkadin näyttämisen ohella Smit imitoi ja lauloi.

Jatkoin keskiviikkoa data-aiheisessa esitelmäsessiossa, jonka kaikki neljä esitystä olivat erinomaisia ja valottivat tutkimusdatanhallinnan haasteita eri näkökulmista. “The Radboud University Data Repository: digital preservation throughout the research lifecycle”, josta puhuivat Didi Lamers ja Inge Slouwerhof, valaisi hyvin, miten heillä on panostettu tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin liittyyvään pitkäaikaissäilytykseen. Katri Larmon pitämän esityksen otsikko kuului “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” ja sen muut tekijät olivat Tiina Heino ja Iina Hepolehto. Otsikko “Archiving and publishing research data at University Medical Centre Utrecht” kertoo, mistä Nico Poppelier puhui. Samoin Agnieszka Goszczyńskan esityksen nimi “Research Data Management for the Health Sciences at the Medical University of Lodz: Data Management Plans”, jossa oli kyse kirjaston kaikista tutkimusdataan liittyvistä palveluista (esim. aineistohallintasuunnitelmat, metadata, data-arkistot) ja niihin liittyvästä koulutuksesta sekä kirjaston henkilökunnalle että tutkijoille. Sessio olisi ollut täydellinen, jos mukana olisi ollut myös oman datatukitiimimme esitys. Sitä jäin oikeasti kaipaamaan. Samaan aikaan oli tarjolla metriikka-aiheinen rinnakkaissessio sekä kaksi työpajaa.

Kommentteja ja kysymyksiä esitettiin aina paljon – tässä Katri Larmolle. | There were always lots of comments and questions – here to Katri Larmo.

Seuranneessa “one minute madness” -sessiossa posterien tekijöillä oli kullakin minuutti aikaa houkutella yleisöä posterinäyttelyyn. Se oli eri kerroksessa kuin kaikki muu – esitykset, työpajat, näytteilleasettajat, lounaat ja kahvitauot, mikä olikin ainoa valituksen aihe järjestelyissä. Taukotarjonta oli poikkeuksellisen hienoa, sillä muun muassa kunnollisen kahvin, tuoreminttuinfuusion ja erilaisten mehujen lisäksi oli mahdollisuus niska-hartiahierontaan. Käytin tilaisuutta hyväkseni pidettyäni oman esitykseni torstaina, sillä aina se vähän jännittää.

Keskiviikkoni jatkui avointen oppimateriaalien parissa työpajassa “Open Educational Resources in the spotlight”, jonka pitivät Irma van Houts ja Sietske Vergeer. Mentimeteriä ja Padletia käytettiin taitavasti ja keskustelu oli vilkasta, mutta kovin syvälle aiheeseen ei päästy. Pysyttiin perusasioissa.

Keskiviikon ohjelma päättyi Guus van den Brekelin luentoon “Into the User Environment 2022!” Vuonna 2006 hänen ensimmäisen EAHIL plenary-luentonsa nimi oli “Into the User Environment Now!”, aiheena informaatiomaiseman nopea muutos, jonka vauhdissa meidän ammattilaisten on pysyttävä mukana, ettemme menettäisi palveluidemme käyttäjiä. Päivityksessään hän kuvasi, mikä meni oikein, mikä väärin ja meni aivan toisin, sekä loi jälleen katseen tulevaan.

Illalla pidettiin vielä tervetulotilaisuus kaupungintalossa.

Tervetulotilaisuudessa urkuja soitti järjestelytoimikunnan monitaitoinen puheenjohtaja | Organ was played at the welcome reception by the chair of the LOC

2.6.

Torstai alkoi paneelikeskustelulla systemaattisten katsausten tulevaisuudesta. Tiedonhaun ammattilaisten rooli tämän erityisesti lääketieteessä ja sen lähialoilla keskeisen, nyt muillekin aloille levinneen julkaisutyypin laadunvarmistuksessa on oleellinen. Systemaattisia katsauksia ei voi tehdä ilman kunnollista tiedonhakua, joka on tärkeä osa prosessia. Neljän asiantuntevan panelistin – Melissa Rethlefsen, Jos Kleijnen, Maria-Inti Metzendorf ja Wichor Bramer – kiinnostavaa keskustelua veti Louise Farragher.

Paneelikeskustelu systemaattisten katsausten tulevaisuudesta | Panel discussion on the future of systematic reviews

Oli oman “Professionals connected” -sessioni aika. Kaikki esitykset olivat todella kiinnostavia ja valaisivat työmme vuorovaikutuksellisuutta monista näkökulmista. Sen kertovat jo otsikot, kuten “Collaboration between the librarian and researchers” (Eli Harriss, Sabine Klein), “The power of community: how experience, expertise, and friendship strengthened academic pandemic support” (Heather Moberly, Fiona Brown, Emma Place), “Italian Repository of the Health Libraries and Information Professionals, an Omeka S Digital interactive platform” (Ivana Truccolo), ja “Implementing a national discovery service – partnership working to deliver at scale” (Lucy Reid, Helen Bingham). Minä puhuin viestinnästämme ja roolistani siinä otsikolla ”Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task”. Suomalaisten esityksiä oli konferenssissa omani lisäksi kaksi: tiistain datasessiossa Katri Larmon (esittäjä), Tiina Heinon ja Iina Hepolehdon kiinnostava “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” sekä tässä sessiossa Päivi Ukkosen ja Aila Ruokokosken esitys Sote-virtuaalikirjasto Hellin kehittämisestä otsikon ”Health and well-being based on science and research: Building of the National Digital Library for Finnish social welfare and health care professionals” alla. Keskustelua ja kysymyksiä näistä aiheista olisi riittänyt paljon pidemmäksi aikaa kuin ohjelman mukaan oli mahdollista.

“Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task” eli vuorollani puhumassa | My turn to present. Kuva | Photo: Tiina Heino

Torstai-iltapäivän vietin avoimen tieteen edistämisen parissa. Jasmin Schmitzin vetämässä työpajassa keskusteltiin aiheesta “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Työpajassa ei käytetty muita menetelmiä kuin keskustelua, mihin hieman petyin, mutta todella positiivista oli saada Jasminin kattava yhteenveto muutaman päivän päästä sähköpostitse. Usein työpajoissa on paljon ideointia, reflektointia ja kommunikaatiota, mutta aina niistä ei saa mitään yhteenvetoa jälkeenpäin.

Torstai päättyi konferenssi-illalliseen maailmamuseossa.

3.6.

Viimeisen konferenssipäivän aloitti Melissa Rethlefsenin luento “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians”. Hänen mukaansa kirjastoammattilaisten tulee tehdä tutkimusta, jotta ymmärrämme, mikä toimii, mikä ei, ja miksi. Kirjastolaisten tekemä tutkimus voi myös auttaa meitä perustelemaan merkitystämme muille osoittamalla, miten kirjastoissa tehtävä työ parantaa terveyttä, koulutusta, ja tutkimustuloksia. Tutkimuksen tekemisen voi aloittaa tunnistamalla kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastauksia.

Melissa Rethlefsen

Seuraavan rinnakkaissession teemasta “Education” olin lupautunut arvioimaan (kunkin session esitykset arvioi aina useampi osallistuja) ja laatu oli onneksi mainio. Marshall Dozierin (Edinburghin yliopiston kirjasto) otsikko oli “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”. He järjestävät opintopistekurssin systemaattisten katsausten menetelmistä. Dozierin mukaan maisteriopiskelijoille on tärkeää saada apua ja tukea kokeneemmilta katsausten tekijöiltä, mutta myös keskinäinen vertaistuki ja yhdessä oppiminen on arvokasta. Palautteen perusteella opiskelijoiden ongelmanratkaisu-, viestintä-, tiimityö-, yhteistyö ja esiintymistaitoja on tärkeää kehittää. Koronapandemia on tuonut omat haasteensa opettamiseen. Kristina Caitlin Palmer puhui aiheesta “Re-imagining the Classroom: The Long Term Effects of Coronavirus on Lesson Design” ja kertoi, millaisia muutoksia hän kollegoineen teki kahdentoista eri tiedonhaun kurssin opetusmenetelmiin. “The Library’s Project Thesis Clinic” oli Marte Ødegaardin, Ivana Malovicin, Skjalg Tønnesen Kalvikin ja Sara Clarken otsikkona. He puhuivat ratkaisuistaan siihen, ettei kirjaston opetus aina ei mahdu opintosuunnitelmiin ja -ohjelmiin, vaikka sille on kysyntää ja tarvetta. Joey Nicholson puhui yhdessä Adina Kaletin, Anique de Bruinin ja Cees van der Vleutenin kanssa tekemässään esityksessä lääketieteen opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan arvioinnista (“Assessing EBM Behaviors of Medical Students via an OSCE: The Librarian Perspective”) (OSCE = Observed structured clinical examinations) ja Heather K Moberly eläinlääketieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetuksesta näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi (“Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence based practice”). Session päätti Fiona Brown aiheenaan pandemian yllättävät positiiviset vaikutukset etäopiskelijoihin, “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh – unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus based students during Covid”.

Perjantai päättyi jäsenkokoukseen ja loppuseremonioihin  palkintoineen. Parhaan suullisen esityksen palkinnon sai Giuliana Prevedello aiheenaan “Unexpected readings – looking for beauty in books at the Hospice of Castelfranco Veneto” ja parhaan EAHIL-ensikertalaisen suullisen esityksen palkinto annettiin Sabrina Gunputille, jonka aihe oli “Development and validation of a database filter for study size”. Parhaana posterina palkittiin Mary Dunnen “Health librarians – what’s so important about professional library associations?” Palkittujen erilaiset aihepiirit kuvastavat hyvin EAHIL-konferenssiteemojen laajaa kirjoa. Lopuksi saimme vielä kutsun ensi vuoden EAHIL-workshopiin, joka pidetään Norjan Trondheimissa, ja jonka IPC:n jäsen olen.

Lopuksi

Oli valtavan innostavaa voida taas jakaa tietoa ja innovaatioita kasvokkain, tavata kollegoja (ennestään tuttuja ja uusia) sekä ylläpitää ja rakentaa ammatillisia verkostoja. Kiitän työnantajaani, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja LM Prenaxia mahdollisuudesta osallistua konferenssiin. Opin uutta, sain uusia muistutuksia kollegoiden tapaamisen antamasta innosta ja voimasta, ja sain kertoa omasta työstäni muille.

Keskustelu oli vilkasta (myös) tauoilla | Discussion was lively (also) during breaks

EAHILin tapahtumissa vallitsee aina kannustava, ystävällinen ilmapiiri. Ensikertalaiset, ja etenkin ensi kertaa jotakin esittävät, otetaan aina sydämellisesti vastaan. Osa esityksistä on tutkimusta, mutta monesti ne kiinnostavimmat hyvinkin käytännöllisiä ja sovellettavia, kun jaetaan kokemuksia ja ratkaisuja ammatillisiin haasteisiin.

Ammattilaistason kuvia Flickr-palvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Summary in English

The EAHIL 2022 conference on “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” took place in early June in Rotterdam, Netherlands. EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) is an active association uniting librarians and information professionals working in medical and health science libraries in Europe. The programme was so diverse and interesting that  I would have liked to be in two places at the same time.

The inspiring keynote lecture was given by the philosopher and comedian Paul Smit. My Wednesday continued in a data-themed session. All four presentations were excellent and shed light on the challenges of research data management from different angles. In the “one minute madness” session that followed, each poster author had a minute to attract audiences to the poster show. Then, I attended a workshop called “Open Educational Resources in the Spotlight,” conducted by Irma van Houts and Sietske Vergeer. Wednesday’s programme ended with Guus van den Brekel’s plenary talk “Into the User Environment 2022!” In the evening, a welcome ceremony was held at City Hall.

Thursday began with an excellent panel discussion on the future of systematic reviews, after which I gave my own presentation in an interesting session entitled “Professionals connected”. My title was “Coordinating and developing university library communications — my job, everyone’s task”. I spent Friday afternoon in a workshop led by Jasmin Schmitz discussing the topic “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Thursday ended with a conference dinner at the World Museum.

The final day of the conference was started by Melissa Rethlefsen’s important lecture, “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians.” She says library professionals should do research, so we understand what works, what doesn’t, and why. It can also help us demonstrate our value to others by demonstrating how our work improves health, education, and research outcomes. At the next “Education” session that I had agreed to evaluate (multiple participants evaluated each the presentation using an online form) the quality was also excellent. For example, the titles “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”, “Re-imagining the Classroom: The Long-Term Effects of Coronavirus on Lesson Design”, “Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence-based practice” and “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh — unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus-based students during Covid” again describe well the variety of the topics covered. Friday ended with the EAHIL General Assembly, the Closing ceremony with awards for best presentations and posters, and a welcome to next year’s EAHIL workshop in Trondheim, Norway.

It was very inspiring to be able, again, after two years of online events, to share knowledge and innovation face-to-face, meet colleagues, and maintain and build professional networks. There is always a supportive, friendly atmosphere at EAHIL events. I thank my employer, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) and LM Prenax for the opportunity to attend the conference.

Professional photos at Flickr (link opens in new tab)

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services