Kurkkaus informaatiotutkimuksen kulisseihin: Informaatiotutkimuksen päivät 2022 | A peek behind the curtain of information studies: Information Studies Day 2022
(Please, scroll down to read in English.)
Informaatiotutkimuksen päivät, jotka tunnetaan myös nimellä i-päivät, on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään informaatioalan ilmiöitä eri näkökulmista. Vuoden 2022 Informaatiotutkimuksen päivät olivat järjestykseltään seitsemännet ja järjestettiin 3.–4.11. Tampereen yliopistolla. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuminen sopi aikatauluihini, ja junamatka Tampereelle alkoi. Ennakkoon saatu ohjelma antoi osviittaa päivien monipuolisesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä, ja odottelinkin innolla tapahtumaa.
Torstai
Päivien avajaissanat lausui Informaatiotutkimuksen yhdistys – ITY ry:n puheenjohtaja Ari Haasio esitellen päivien ohjelmaa ja toivottaen kuulijat tervetulleeksi. Avajaissanojen jälkeen oli vuorossa professori Tuomas Harviaisen mielenkiintoinen keynote-esitys aiheesta “Tiedon jakamisen tutkimus osana tietokäytäntöjen tutkimusta”. Torstain sessioiden aiheita olivat Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa ja Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku, Terveystieto ja -viestintä sekä Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat.
Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa & Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku oli alun perin kaksi erillistä sessiota, jotka oli ohjelmamuutosten myötä yhdistetty. Ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin tutkimusta, jonka aiheena oli kehollisuuden merkitys suomalaisjuoksijoiden teknologian ei-käytölle. Tämän jälkeen kuultiin avoimen kuvakokoelman kuvamateriaalin hyödyntämisestä tutkimusdatana.
Lounaan jälkeisen session aiheena oli terveystieto ja -viestintä. Esityksissä nostettiin esille erilaisten ryhmien, kuten turvapaikanhakijoiden, tyypin 1 diabetesta sairastavien sekä ikääntyneiden terveystietoon liittyviä tiedontarpeita ja käytäntöjä. Session viimeisessä esityksessä käsiteltiin Suomi24-keskustelufoorumin masennusaiheisiin keskusteluihin toteutettua tunneanalyysiä, jolla pyrittiin tunnistamaan viestien sisällön tunnetilojen ajoittaisia vaihteluita ja muutoksia.
Päivän päätti Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat -posterisessio, jossa opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tekijät saivat aluksi pitää minuutin mittaisen esityksen, jonka avulla he herättelivät kuulijoiden kiinnostuksen. Kahvittelun ohella kuulijat pääsivät sitten tutustumaan postereihin ja jututtamaan tekijöitä tarkemmin. Opinnäytteitä ja väitöskirjoja olikin syntynyt ja syntymässä useista eri aiheista, ja niiden tekemiseen oli hyödynnetty erilaisia menetelmiä, kuten haastatteluja, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja semanttista hakua.
Perjantai
Perjantain ohjelma oli jaettu kahteen eri tilaan ja haasteena olikin valita, kumpaako milloinkin kuuntelisi, sillä esitykset vaikuttivat kaikissa sessioissa erittäin mielenkiintoisilta. Päädyin aamupäivällä kuuntelemaan esityksiä avoimen tieteen teemaan liittyen ja iltapäivällä aiheesta Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa. Toisessa tilassa teemoina olivat Lukutaidon monet muodot ja Knowledge Management. Onneksi päivien esitysten abstraktit on julkaistu Informaatiotutkimus-lehden numerossa 2-3/2022, joten niihin pääsee tutustumaan myös jälkikäteen.
Avoin tiede -sessio koostui kuudesta esityksestä. Ensimmäisessä esityksessä verrattiin Altmetric.com- ja Overton-viittausten kattavuutta ja päällekkäisyyttä. Lisäksi kuultiin erilaisia näkökulmia avoimen tieteen kannalta muun muassa tutkimustietojärjestelmistä, korkeakouluyhteisöjen avoimuudesta, kaupunkisuunnittelun työprosesseista ja FAIR-periaatteista. Session viimeisessä esityksessä esiteltiin, millaista avoimuutta tieteellisten lehtien lukijat toivovat kansainvälisiltä ja kotimaisilta lehdiltä. Kyselyyn vastanneet toivoivat erityisesti, että julkisilla varoilla tehdyn tutkimuksen tulosten tulisi olla maksutta kaikkien saatavilla.
Perjantain viimeinen sessio Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa alkoi esityksellä, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijataustaisten terveystiedontarpeita ja terveyspalveluiden käyttöä Norjassa. Toisessa esityksessä kuultiin Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeesta, jonka tavoitteena rakentaa pohjoissaamen kielen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finto-sanasto- ja ontologiapalveluun, Kotoistuspalveluun sekä Finna-hakupalveluun. Viimeisimmässä esityksessä paneuduttiin vielä tutkimukseen, joka käsitteli huumeiden myyntiin liittyvän tiedon jakamista pimeässä verkossa.
Informaatiotutkimuksen päivien ohjelmaa oli jouduttu hieman muokkaamaan alkuperäisestä ja teemoja yhdistelemään, sillä joitakin esityksiä oli peruuntunut, mutta päivien rakenne toimi siitä huolimatta hyvin ja ohjelma oli erittäin kattava. Pelkästään esitysten aihepiireistä voi todeta informaatiotutkimuksen olevan tieteenalana harvinaisen monipuolinen ja ajankohtainen. Esitykset olivat hyvin toteutettuja ja herättivät paljon uutta intoa alan tuoreisiin kysymyksiin. Oli erittäin mukava nähdä sekä tuttuja että uusia alan kasvoja pitkän koronatauon jälkeen.
Esitysten välissä oli aikaa vierailla Tampereen yliopiston Linna-kirjastossa. | Between the sessions there was time to visit Tampere University Library Linna. Kuva | Photo: Marjut Perälä
Information Studies Days, also known as i-days, is a biennial event focusing on information studies phenomena from various points of view. The 2022 event was the seventh of its kind and it was held from the 3rd of November to the 11th of November in Tampere University. For me, this was the second time the event fit my calendar, and the train trip to Tampere started. The programme I had reviewed in advance, had showed the diverse and interesting composition of the event, and I was looking forward towards the event.
Thursday
The opening words were given by the chairman of Association for Information Studies Ari Haasio, who presented the programme for the day and welcomed all listeners. After the opening speech professor, Tuomas Harviainen gave a captivating keynote speech on “Researching Information sharing as a part of Information Practices Research”. Thursday’s themes were The Body and Embodiment in Information Studies, Information Interaction and Interactive Information Retrieval, Health Information and Communication and Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans.
The themes Body and Embodiment in Information Studies & Information Interaction and Interactive Information Retrieval were originally two separate sessions, but were combined due to changes in the programme. The first presentation examined research that focused on the effect of embodiment to the Finnish runners’ disuse of technology. Afterwards listeners heard about utilisation of materials from open image collections as research data.
After lunch, the theme was Health Information and Communication. The first presentation highlighted the information needs and practices related to health information of different groups, such as refugees, the elderly as well as people who have type 1 diabetes. The last presentation was about a sentiment analysis on Suomi24 discussion forum conversations related to depression, with the aim of recognising the sentimental changes present in the messages.
The day came to an end with Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans -poster session, where the thesis and doctoral dissertation researchers got to make a one-minute presentation to pique the interest of those present. While having a cup of coffee the listeners could circle about and familiarise themselves with the posters and chat with their authors. The theses and dissertations turned out to be on a multitude of topics, and various methods had been used in their development, including interviews, descriptive literary reviews, and semantic search.
Friday
On Friday, the programme had been divided into two separate spaces and it was hard to choose which ones to listen to, as every session seemed to have interesting presentations. I ended up listening to presentations on open science in the morning and on Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups in the afternoon. The other themes were Many Forms of Literacy and Knowledge Management. Fortunately, the abstracts of the presentations have been published in issue 2-3/2022 of the journal Informaatiotutkimus, so that one look more closely into them later.
The Open Science session consisted of six presentations. First session cross-examined the coverage and overlap of Altmetric.com and Overton references. In addition, the multiple points of view on open science were brought forward, including views on research information systems, the openness of higher education communities, city planning work process, and the FAIR principles of the National Library, among others. The last presentation of the session presented what kinds of openness the readers of scientific publications had for international and national publications. Participants of the survey especially hoped that publicly funded research would be open to everyone without a fee.
The last session of Friday, Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups, began with a presentation on the information practices and the usage of health services of people with a refugee background in Norway. The second presentation represented Digital Service Support for Sámi People initiative, which aims for the development of support in Northern Sámi for the three services of the National Library: Finto thesaurus and ontology service, Kotoistus service, and Finna search service. The last presentation delved into research, that handled information sharing concerning selling drugs on the dark web.
The programme of Information Studies Days had to be altered from the original and some themes were combined as some presentations had been cancelled. Nevertheless, the overall structure of the days functioned well, and the programme was extremely comprehensive. The themes of the presentations lead to the conclusion that information studies can be considered a remarkably diverse and topical field of study. The presentations were well executed and kindled a lot of fresh enthusiasm into the recent questions in the field. It was wonderful to see both familiar and new faces in the field after a long break due to Covid-19.
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services