Kirjaston toiminta vuoden 2020 tilastojen perusteella | Library activities based on year 2020 statistics
(Please, scroll down to read a summary in English.)
Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet alkuvuodesta ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Vuosi 2020 oli niidenkin perusteella täysin poikkeuksellinen kirjaston historiassa. Itä-Suomen yliopiston kirjasto teki valtavan digiloikan, joka johtui koronan aiheuttamista toimipisteiden sulkemisista keväällä 2020. Sulkemiset vaikuttivat merkittävästi myös muiden, erityisesti kirjastotiloihin sijoittuvien palveluiden käyttöön, mikä kannattaa ottaa huomioon vertailtaessa vuoden 2020 tilastoja muihin vuosiin.
Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrä hyppäsi vuonna 2020 vuoden 2019 noin 15 000:sta reiluun kahteenkymmeneentuhanteen. Tämä johtui siitä, että korkeakoulut tarjosivat kaikille avoimia maksuttomia korkeakouluopintoja ja siitä, että niin sanottu kolmas väylä korkeakoulututkintoon voimistui keskustelussa yliopisto-opintoihin pyrkimisestä.
Kirjaston kokoelmat kasvoivat. Painettujen kirjojen lukumäärä (noin 630 000) pieneni hieman, johtuen muun muassa kirjaston remonttien yhteydessä tehdyistä poistoista, mutta digitaalisten kirjojen nimekemäärä lisääntyi noin sadallatuhannella kappaleella, ja on nyt lähes 700 000 nimekettä. Tämä oli myös vastaus alkuvuoden kirjastojen sulkemiselle ja opintojen ja tutkimuksen siirtymiselle verkkoon. Kausijulkaisujen nimekemäärä on pysynyt vakaana noin 40 000 nimekkeessä.
Painettujen aineistojen lainamäärä ja aktiivisten lainaajien määrä putosi selvästi, johtuen kirjastotilojen sulkemisesta – koronan ja remonttien vuoksi – vuoden 2020 aikana. Lainojen määrä oli vuonna 2019 lähes tasan 130 000 ja uusintojen määrä 330 000. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat noin 100 000 ja 204 000 eli selvästi pienemmät.
Käytön määrä ja sen kasvu oli suurinta digitaalisissa aineistoissa. Hakuteostietokantoihin tehtiin noin 2,1 miljoonaa hakua (melkein neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna), sanakirjatietokantoihin melkein kolme miljoonaa hakua ja e-lehtiin noin 1,1 miljoonaa hakua (noin satatuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna). E-kirjojen käyttö nousi vuoden 2019 2,2 miljoonasta vuoden 2020 2,9 miljoonaan. E-kirjojen kohdalla tapahtui siis selkeä käytön määrän hyppäys. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko tämä trendi vai oliko koronavuosi poikkeus.
Koronasulku puolitti kirjastotoimipisteiden aukiolopäivät noin tuhannesta viiteensataan. Kirjastokäynnit romahtivat, kuten oli oletettua, normaalista noin puolesta miljoonasta noin kahteensataantuhanteen. Se on yllättävän suuri luku ottaen huomioon koronarajoitukset ja remontit. Koronavuoden yksi opetus onkin kirjastotilojen tärkeys erityisesti opiskelijoillemme.
Kirjaston antaman opetuksen osallistujamäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, johtuen siitä, että verkko-opetus tuli keskeiseksi muodoksi kohdata opiskelijat poikkeusaikana.
Kirjaston toimintakulut nousivat hieman viime vuonna ja kaiken kaikkiaan ne olivat noin 8,1 miljoonaa euroa. Tästä kului kirjastoaineistoihin 3,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa digitaalisiin aineistoihin (3,4 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut pienenivät hieman ja olivat noin 3 miljoonaa euroa ja tilakulut pysyivät 1,3 miljoonassa eurossa. Kulujen kasvun perusteena oli siis digitaalisten aineistojen kustannusten nousu.
Verrattaessa samankokoisia suomalaisia yliopistokirjastoja voidaan todeta, että UEFin kirjasto on tehokas ja taloudellinen toiminnassaan. Merkittävä osa budjetista käytetään kirjastoaineistoihin, minkä lisäksi olemme pystyneet pitämään vuokrakulumme alhaisina verrattuna muihin. Aineistojamme myös käytetään runsaasti. Kirjastomme panostaa myös henkilökuntansa kouluttamiseen, ja on tehokas opiskelijoiden kouluttaja laskettaessa suoritettuja opintopisteitä ja verkkokurssien osallistujia.
Katso infograafit, joissa verrataan kirjaston toimintaa vuosina 2019 ja 2020. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
See the infographs that compare the library’s activities in the years 2019 and 2020. (Link opens in a new tab.)
The national statistics describing the activities of scientific libraries have been completed since the beginning of the year and can be accessed from the joint Research library statistics database. Based on them, the year of 2020 was exceptional in the history of the library. The library of the University of Eastern Finland also made a huge digital leap due to the closure of premises caused by the covid-19 pandemic in the spring of 2020. The closures also had a significant impact on the use of other services, especially in libraries, which should be taken into account when comparing the year 2020 statistics with other years.
The number of open university students jumped in 2020 from about 15,000 in 2019 to just over twenty thousand. This was due to the fact that higher education institutions opened up open university studies for free use and, in addition, the fact that the so-called third pathway to higher education was strengthened in the debate on pursuing university studies.
The library’s collections have also grown. The number of printed books (approximately 630,000) decreased slightly due in part to depreciation made in connection with library renovations.
The number of titles in digital books increased by about one hundred thousand copies and is now about 700,000 titles. This was also a response to the closure of libraries in the early part of the year and the increase in online studies and research. The number of titles in periodicals has remained stable at about 40,000 titles.
The number of loans to printed materials and the number of active borrowers fell sharply, due to the closure of library premises – corona and renovations related – during 2020. The number of loans in the 2019 was almost exactly 130,000 and the number of renewals was 330,000. In 2020, the corresponding figures were about 100,000 and 204,000. The corona closures halved the opening days of library offices from about one thousand to five hundred.
The amount of use and its growth was a major one in digital materials. About 2.1 million searches were made in reference databases (almost a quarter more than in the previous year), almost three million searches in dictionary databases and about 1.1 million in e-journals (about one hundred thousand more than in the previous year). The use of e-books jumped from 2.2 million in 2019 to 2.9 million in 2020. Thus, for e-books, there was a clear jump in usage, and it will be interesting to see if this trend continues or whether the corona year was an exception.
Library visits collapsed, from about half a million to about two hundred thousand, which still is, a surprisingly large number given the corona restrictions and renovations: one lesson of the corona year was the importance of library premises especially for our students. The number of participants in the teaching provided by the library clearly increased from the previous year, since online teaching became a key form of encountering users, especially during the corona lock-down.
The library’s operating expenses increased slightly last year and totalled approximately EUR 8.1 million. Of this, EUR 3.5 million was spent on library materials, most of which on digital materials (EUR 3.4 million). Personnel expenses decreased slightly to approximately EUR 3 million and space expenses remained at EUR 1.3 million. The increase in the cost of digital materials was therefore the reason for the increase in costs.
Comparing Finnish university libraries of the same size, it can be stated that the UEF library is efficient and economical in its operations. A significant portion of the budget is spent on library materials, in addition to which we have been able to keep our rental costs low in comparison with others. Our library collections are also used extensively. Our library also invests in the training of its staff and is an effective student educator in calculating credits completed and participants in online courses.
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director
Linkitetyt infograafit | Linked infographs:
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services