Eurooppa-foorumi 2022 | Europe Forum 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa 24.-26.8. nyt jo viidettä kertaa, ja se on vakiinnuttanut asemansa Suomen poliittisen keskustelun syksyn avaajana. Esiintyjien joukossa ovat säännöllisesti johtavat poliitikot ja virkamiehet sekä televisioistakin tutut asiantuntijat.

Koronapandemiasta tuli ainakin se hyöty, että yhä useammat tapahtumat ja konferenssit ovat kokonaan seurattavissa verkon kautta. Vaikka kotona tietokoneen ääressä ei pääsekään osalliseksi esimerkiksi hyödyllisistä käytäväkeskusteluista ja verkostoitumisesta kollegoiden kanssa, niin monesti itse esitykset ja paneelikeskustelut ovat etänä huomattavasti helpommin seurattavissa kuin paikan päällä. Eurooppa-foorumissa oli parhaillaan kiinnostavia tapahtumia ainakin kolmessa eri paikassa yhtä aikaa, joten fyysinen siirtyminen nopeasti esityspaikasta toiseen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi surullisen turvaton nykyaikamme on aiheuttanut sen, että huippupoliitikkojen esiintyessä tapahtumaan pitää ilmoittautua etukäteen, paikkoja on vain rajatusti saatavilla ja paikalle pitää myös saapua hyvissä ajoin ennen kuin ovet suljetaan. Lisäetuna konferenssien etäseuraamisesta on sekin, että kun ymmärtämätön ulkomaailma välillä aiheuttaa häiriöitä, voi yrittää kiriä keskeytettyä YouTube-esitystä kiinni katsomalla sitä 1,25- tai jopa 1,5-kertaisella nopeudella.

Tätä kirjoittaessa Eurooppa-foorumin eri esityksiä voi katsoa päiväkohtaisina striimeinä, mutta ne tullaan piakkoin toimittamaan tapahtumakohtaisiksi videoiksi. Uutuutena tänä vuonna käytössä oli myös simultaanitulkkaus suomesta englanniksi ja päinvastoin. Lisätietoja (ja luultavasti myöhemmin suorat linkit eri tapahtumiin) löytyy foorumin ohjelmasivulta.

Jo perinteiseen tapaan foorumi oli jaettu eri teemapäiviin. Keskiviikko 24.8. oli tiedepäivä. Aluksi seurasin esityksiä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalta. Päivän avauksessa (tallenteessa kohdasta 18:05 alkaen) Eurooppa-foorumin avasivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin rehtorit ja heidän jälkeensä foorumin ensimmäinen keynote-puhuja, pitkäaikainen EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas. Hän esitelmöi voimankäytön ja laillisuusperiaatteen kamppailusta maailmanpolitiikassa. Tärkeitä merkkipaaluja sotien vastustamisessa olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton perustaminen ja Kellogg-Briand-sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä. Tämän jälkeen on käyty hyvin vähän rehellisiä valloitussotia, vaan niille on yritetty keksiä edes jonkinlaista näennäistä oikeutusta. Erityisesti itäinen naapurimme on hyvin herkästi turvautunut voimapolitiikkaan vuosikymmenestä toiseen.

Foorumi jatkui (kohdassa 1.17:06) mielenkiintoisella paneelikeskustelulla merituulivoiman rakentamisesta Itämerelle. Me itäsuomalaiset olemme olleet käärmeissämme siitä, että puolustusvoimat kieltävät meiltä tuulipuistojen rakentamisen kun taas Länsi-Suomen kunnat saavat nauttia niiden verotuotoista. Piakkoin tuulipuistojen rakentamisen painopiste siirtynee kuitenkin maalta avomerelle. Merellä tuulipuistot eivät häiritse asutusta ja tuuli on voimakkaampaa ja tasaisempaa. Rakentaminen ja jääolot vaativat kuitenkin vielä tekniikan kehittämistä, luontoa on suojeltava ja lupaprosesseja nopeutettava.

Seuraavana (kohdassa 2:47:55) oli vuorossa keskustelu siitä, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja lääkevalmistusta, vai pitääkö EU tarpeistamme huolen. Suurin osa Suomen omista lääkkeistä onkin Turun seudulla kehitettyjä. Ilman pitkäaikaista lääketutkimusta uusia lääkkeitä ei saada. Eurooppa ei voi jäädä lääkekehityksessä Aasian ja USA:n varaan, mutta toisaalta täällä ei kannata valmistaa halpoja rinnakkaislääkkeitä. Lääkkeiden raaka-aineiden valmistus on vaarallisesti keskittynyt, sillä esimerkiksi koko maailman penisilliinin tuotannossa tarvittavaa väliainetta valmistetaan vain muutamassa tehtaassa Kiinassa. Kaikkein tärkeimpien lääkkeiden valmistusketjun vaiheita pitäisi tuoda meitä lähemmäksi, ja EU:ssa tarvitaan työnjakoa lääketurvallisuuden takaamiseksi kriisiaikoina.

Iltapäivällä siirryin seuraamaan Kaupunginteatterin lämpiössä pidettyä Turun ilmastofoorumia (kohdassa 3:17:05). Turku on kuunnostautunut ilmastotyössä ja on saanut siitä kansainvälistä tunnustustakin. Se tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Yleensäkin kaupungit ovat olleet edelläkävijöinä ilmastonsuojelussa jopa niissäkin maissa, joissa asian tärkeyttä ei muuten ole tiedostettu. Tämä onkin hyvä, koska kaupungeissa ja niiden liepeillä tuotetaan yli 70 % kasvihuonepäästöistä ja arviolta 70 % maailman väestöstä tulee asumaan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Turun seudulla vaikuttavat yritykset kertoivat esimerkkejä ilmastoteoistaan. Paneelikeskustelussa kysyttiin, onko nyt ilmastohätätila? Eräs keskustelija vastasi, että jos Iso-Britanniassakin piti alkaa peittää sillan rakenteita foliolla että ne eivät murtuisi, ei hätätilan olemassaolosta enää voi olla epäilystä. Keskusteluissa annettiin myös erimerkkejä siitä millaisia ilmastotekoja arjessa ja työpaikoilla voi tehdä.

Seuraavana vuorossa (kohdassa 5:17:30) oli esityksiä Itämerellisestä yhteistyöstä ja Euroopasta. EU:n Itämeri-strategian kuvailu meni syvälle sopimusten ja politiikka-alojen syövereihin, eikä suoraan sanottuna antanut kovin paljoa näiden suhteen maallikolle. Sitäkin antoisampi oli (kohdasta 6:18:14) päivän viimeinen esitys eurooppalaisista yliopistoalliansseista ja EU:n yliopistostrategiasta. Varmastikin lähes kaikki UEFin henkilökunnan jäsenet ja toivon mukaan suurin osa opiskelijoistakin tietää, että yliopistomme kuuluu yhdeksän muun yliopiston ohella yhteenliittymään YUFE eli Young Universities for the Future of Europe. Tämän verran minäkin kyllä tiesin, mutta se onkin vain yksi 44 allianssista, joihin kuuluu jo yli 340 eurooppalaista oppilaitosta. Vuoteen 2024 mennessä alliansseja pitäisi olla jo 60 ja niissä yli 500 korkeakoulua. Kaiken takana on Euroopan unionin Eurooppalaiset yliopistot -hanke  ja houkuttimena konsulteista paras ja tehokkain eli raha. Kukin yliopisto voi kuulua varsinaisena jäsenenä vain yhteen allianssiin ja siksi niitä tarvitaan niin paljon. Allianssien pitää laatia työsuunnitelma, jota EU rahoittaa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten yliopistojen uudistumista ja sitä kautta lisätä kilpailukykyämme.

Torstain 25.8. teemana oli ”Eurooppa maailmassa”. Aloitin Kaupunginteatterin lämpiössä  järjestetyllä paneelikeskustelulla (kohdasta 1:02:18) Euroopasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Iso-Britannian suurlähetystön järjestämän paneelikeskustelun yhtenä osallistujana oli oikea brittilordi, eli eläköidyttyään ylähuoneeseen korotettu paroni Ricketts. Häntä pidetään Iso-Britannian diplomaattipiireissä elävänä legendana. Lordi Rickettsin mukaan olemme tietyssä mielessä menossa uuteen kylmän sodan ajanjaksoon, joskin edelliseen verrattuna on myös eroja. Nyt maailma on moninapainen, ja pitkässä juoksussa Kiina voi olla Euroopalle Venäjää suurempi uhka. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti valmiimpi kuin edellisen kylmän sodan aikana. Ikävä kyllä Venäjä ei haasta meitä taloudellisesti vaan sotilaallisesti. Vaikka Iso-Britannia Brexitin jälkeen korostaa eroaan EU:hun nähden, se pitää itseään edelleen eurooppalaisena valtiona. Euroopan ja USAn edut Kiinan suhteen voivat olla joskus erilaisia, mutta tiukan paikan tullen (esim. Kiinan hyökkäys Taiwaniin) meidän olisi pakko asettua USAn puolelle. Iso-Britannian tuleva uusi pääministeri ennättää keskittyä ulkopolitiikkaan (kuten Pohjois-Irlannin EU-rajakysymykseen) vasta joskus ensi vuoden puolella.

Hyppäsin sitten välillä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan (kohdassa 2:14:11) Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen keynote-puhetta Suomen hallituksen EU-politiikasta pandemian ja Ukrainan sodan ajassa. EU ei hajonnut pandemiaan eikä myöskään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, vaan päinvastoin yhdisti voimansa tiukan paikan tullen. Uusia ehdokkaita EU:n jäsenmaiksi on tulossa jonoksi asti. Pyrkijöiden ja myös nykyisten jäsenmaiden on sitouduttava oikeusvaltioperiaatteeseen. Toisaalta vaihtoehtona ei ole myöskään olemassa minkäänlaista autoritääristen valtioiden luotettavaa liittoa. Ukrainan on ehdottomasti voitettava sota, jossa se puolustaa myös yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon selkiyttää Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjä tahtomattaan nopeutti Euroopan vihreää siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, mutta uuden energiainfran rakentaminen tulee olemaan pitkä ja kallis prosessi. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen EU, joka on myös uskottava globaali toimija.

Tämän jälkeen palasin kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja Suomen Pankin perinteiseen Esko Antola -luentoon (kohdassa 2:27:40), jonka piti Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki otsikkonaan ”Talous ja rahapolitiikka uuden edessä”. Euroopan väestö ikääntyy ja vanhemmilla ihmisillä on luonnostaan taipumusta säästää. Tämän vuoksi talouden luonnollinen korkotaso laskee ja se vähentää keskuspankkien mahdollisuuksia inflaation säätelemiseen 2 % tuntumaan. Kaikille yllätyksenä inflaatio on nyt hypännyt yli 8 prosenttiin, mutta pitkällä tähtäimellä sen odotetaan palaavan halutulle tasolle. Ainoa toivo tilanteen pysyvämmäksi korjaamiseksi on talouskasvu. Seuranneessa paneelikeskustelussa tuotiin esille, että vakavan taantuman mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu. 1030-luvun lamasta opittiin ainakin se, että rahapolitiikkaa kannattaa kriiseissä mieluummin tehdä liikaa kuin liian vähän. Kiinan tilalle huolestuttaa, sillä se aikoo noudattaa tiukkaa koronasulkua jopa vuoteen 2025 asti ja vanhemman väestön massarokotuksista ei ole mitään merkkejä.

Siirryin sitten taas Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan esitystä EU:n vihreästä siirtymästä (kohdassa 4:42:25). Keskustelussa kävi ilmi, että EU on talouden muutoksen suhteen kaukana edellä kilpailijoistaan. Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi on pakottanut ulkopuoliset suuret valmistajat tekemään kaikki tuotteensa meidän vaatimuksiamme vastaaviksi, ja näin koko maailman energiatehokkuus parantuu. EU on tarpeeksi suuri markkina-alue pystyäkseen toteuttamaan tehokasta säätelyä: kun me määräämme, niin Kiinankin on pakko valmistaa kolme vuotta käyttöä kestäviä kännyköitä.

Seuraavaksi hyppäsin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Virta-lavan videosyötteeseen seuraamaan tilaisuutta ”Energiansäästö NYT” (kohdassa 4:37:13). Tilaisuuden avasi etäyhteydellä elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hänen mukaansa vanhoihin energian hintoihin ei ole enää paluuta. Suomi ei ole suljettu talous ja Keski-Euroopan nousseet hinnat heijastuvat meillekin. Monissa EU-maissa maakaasua käytetään laajalti kotitalouksissa, ja sillä tuotetaan myös kalliisti sähköä. Lintilä kutsuu pian kaikki yhteiskunnan sektorit mukaan pyöreän pöydän neuvotteluihin energian säästämiseksi niin, että tulevasta talvesta selvitään.

Johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta varoitti, että monet halkokauppiaat tarjoavat jo ”ei oota” tai toimitusta vasta ensi vuoden maaliskuulle. Lämmitysöljyn hinta on noussut 80 prosentilla viimevuotisesta. Mahdolliset ajoitetut sähkökatkokset tulisivat iskemään erityisen kovasti niihin, jotka pystyvät asumaan kotonaan vain sähköisten lääkinnällisten apuvälineiden turvin. Kaikki mahdolliset toimenpiteet on siis tehtävä sähköpulan välttämiseksi. Meillä tilanne on poikkeuksellinen, mutta monissa muissa Euroopan maissa se on karmea.

Tilaisuudessa annettiin myös maistiaisia 10.10. lanseerattavasta energiansäästökampanjasta, jonka sanomana on ”Astetta alemmas”. Lyhyellä aikavälillä pyritään siihen että 75 % suomalaisista alkaisi säästää energiaa, mutta lopullisena tavoitteena on pysyvästi alempi energiankulutus ja sähkön tehohuippujen madaltaminen. Kampanja alkaa siis lokakuussa Energiansäästöviikolla, mutta säästämisen saa aloittaa jo tänään!

Lopuksi palasin vielä kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja esitykseen Ukrainan sodan vaikutuksista EU:n globaaliin rooliin (kohdassa 6:19:00) Tällä hetkellä vain tietyillä kansainvälisillä toimijoilla (kuten Kanainvälinen Punainen Risti ja IAEA) on jonkinlainen keskusteluyhteys sodan molempiin osapuoliin. Kun YK äänesti Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista, niin huomio kiinnittyi siihen kuinka suuri osa Afrikan maista pidättäytyi äänestyksestä. Näille kriisi saattaa näyttäytyä kovin kaukaisena omien ongelmien rinnalla ja myös kulttuuriset siteet entiseen Neuvostoliittoon vaikuttavat. YK:n ongelmana on turvallisuusneuvosto, monesti se toimii kriiseissä parhaiten kenttätasolla. Yhtenä tavoitteena voisi olla edes pysyvä (esim. YK:n valvoma) tulitauko kuten Golanilla, vaikka ei saataisi edes rauhansopimustakaan.

Perjantai 26.8. oli Euroopa-foorumissa nimetty ”Suomi Euroopassa” -päiväksi. Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalla päivän aloitti (kohdassa 20:17) komissaari Jutta Urpilainen keynote-puheenvuorollaan. Hän totesi että EU on monesti kokenut muutoksia murrosaikoina. Ennen pandemiaa terveyspolitiikka ei ollut uuden komission keskiössä. Kuitenkin tilanteen muututtua onnistuttiin EU:nkin avulla kehittämään rokote 10 kuukaudessa tavanomaisten 10 vuoden sijaan. Lisäksi organisoitiin yhteishankinnat, jotka turvasivat kaikille jäsenmaille asukaslukuihin suhteutetut rokotemäärät. Vihreä siirtymä on edelleen komission kärkihanke, ja pyrkimys eroon Venäjän fossiilisesta energiasta on entisestään korostanut sen tärkeyttä. EU on sopinut seitsemästä painavasta pakotekokonaisuudesta Venäjää vastaan ja vahvistaa myös omaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään. Suomen ja EU:n etu on kaksinapaisen maailman sijaan moninapainen maailma. EU haluaa vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia eikä jakaa maailmaa blokkeihin.

Samassa salissa jatkettiin (kohdassa 52:41) reilusta datataloudesta Euroopassa. Sitran yliasiamies (ja entinen komissaari) Jyrki Katainen totesi, että seuraavan kahden vuoden aikana jo olemassa olevan datan määrä yli 40-kertaistuu. Jo saatavissa olevalla terveysdatalla voitaisiin esim. ennakoida tulevia terveysongelmia. Tällä hetkellä pelataan edelläkävijäyritysten itse luomilla säännöillä, jotka eivät ole reiluja. Jos EU onnistuu datatalouden säätelyssä, siitä voi hyvin tulla maailmanlaajuinen standardi. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdotti matkapuhelinten roamingin kaltaista terveysdata-avaruutta, jossa espanjalainen lääkäri näkisi tarvittaessa suomalaisen potilaan terveys- ja reseptitiedot omalla äidinkielellään.

Samalla areenalla (kohdassa 1:50:07) keskusteltiin seuraavaksi EU:n puolustuksen työkalupakista. Komissio on jo pitkään tehnyt puolustuspoliittisia ehdotuksia, mutta tähän asti ne ovat edenneet nihkeästi jäsenmaissa. Nyt näkemykset uhista ovat lähentyneet toisiaan, mutta yksimielisyysperiaate hidastaa päätöksentekoa. Sitä kierretään perustamalla hankkeita, joihin jokainen halukas jäsenmaa voi tulla mukaan. Nyt näitä hankkeita on noin 60, ja niiden pohjalta kehittynee vähitellen virallisempaa yhteistyötä. Siirtymistä puolustusasioissa enemmistöpäätösten suuntaan pitäisi harkita.

Seuraavaksi (kohdassa 2:51:28) alkoi ennalta paljon odotettu EU-poliittinen pääministeritentti, jossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat ottivat yhteen. Tämä näytettiin suorana monissa Suomen (verkko)tiedotusvälineissä. Omalta kannaltani katsottuna se muistutti lähinnä ensi huhtikuun eduskuntavaalien tv-puheenjohtajaväittelyä etuajassa, joten siitä ei sen enempää.

Tämän jälkeen hyppäsin kaupunginteatterin lämpiön videosyötteeseen (kohdassa 3:19:00), jossa keskustelitiin siitä mitä tulee Suomen perinteisen Venäjä-politiikan tilalle. Euroopan perinteiset turvallisuusrakenteet ovat luhistuneet ja Venäjän tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Putin läksi sotaan kuuntelematta omia talousasiantuntijoitaan. Jos Venäjän valtajärjestelmä alkaa luhistua, seurauksena voi olla sisäistä verenvuodatusta. Edessä ovat vaikeat ja epävarmat ajat, mutta onneksi Suomi on tehnyt suuria turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Sitten vielä lopuksi takaisin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalle jossa (kohdassa 5:50:00) keskusteltiin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteiden murroksesta. Suomi ei esittänyt varaumia etukäteen Nato-jäsenyyden suhteen (kuten esimerkiksi Norja aikoinaan) ja tämä lienee viisasta. Nato on parhaillaan muuttumassa ja tähän Suomikin voi jäsenenä vaikuttaa. Ukrainan kriisin vakauttamisessa pitää varautua käyttämään sekä pehmeää että kovaa voimaa: diplomatiaa ja sotilaallista varustautumista. Eurooppa-foorumin päätössanoissa (kohdassa 7:34:25) kerrottiin että ensi vuonna Eurooppa-foorumi järjestetään 30.8.-1.9.2023 ja silloin aiheena tulevat olemaan transatlanttiset suhteet. Kaikki joukolla sitä seuraamaan, joko Turussa tai netissä!

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found later at YouTube and before that from live streams . Most of them were held in Finnish, but for the first time the talks were also interpreted to English when necessary.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services