Avoin tiede on länsimaiden ylellisyys – vai kaikkien yhteinen hyvä? | Open science as a Western luxury – or a shared global good?

(Please, scroll down to read in English.)

UN Open Science and Open Scholarship Conference, 16.–18.10.2025 — muistiinpanoja ja konferenssin herättämiä ajatuksia.

Tämä konferenssi oli yksi harvoista todella avoimista ei-kaupallisista tiedetapahtumista, se oli maksuton ja rekisteröityminen avoin kaikille. Osallistuin etäyhteydellä, ja muistiinpanoissani korostuu erityisesti kysymys siitä, kenelle avoin tiede tosiasiassa on avointa.

YK:n tasolla tiede tunnistetaan ihmisoikeudeksi, ja avoin tiede esitetään välineenä yhteisen hyvän edistämiseen. Konferenssi avasi kuitenkin näkymän siihen, että avoin tiede ei ole yksiselitteisesti saavutettavissa oleva globaali ihanne. Sen toteutuminen on sidoksissa kieleen, valtaan, geopoliittisiin rakenteisiin, talouteen ja tiedon omistajuuteen.

Kieli ja epätasa-arvo tieteen rakenteissa

Englannin kielen ylivalta

UNESCOn mukaan yli 90 % tieteellisistä julkaisuista on englanniksi. Tämä tarkoittaa, että suuri osa maailman tutkijoista toimii vieraalla kielellä, mikä heikentää tasavertaisuutta ja vaikuttaa siihen, kenen ääni kuuluu tiedeyhteisössä.

Luottamuksen rakentuminen

Luottamusta tieteeseen ei voi syntyä järjestelmässä, joka suodattaa legitimiteetin yhden kielen, maantieteen tai maailmankuvan kautta.
Useiden puhujien viesti oli sama:

• jos tiede sulkee ihmisiä ulkopuolelle, se ei voi odottaa heidän luottamustaan
• avoimuus edellyttää kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta

Suomen kielen näkymättömyys

Huomioitavaa on, että vaikka UNESCOn avoimen tieteen ohjeita on saatavilla monilla kielillä, suomen kieltä ei juuri näy. Viestineekö tämä rajallisesta suomalaisesta osallistumisesta globaaliin keskusteluun?

Tieto on valtaa – ja rahaa

Yksityinen sektori ja tiedon omistajuus

Merkittävä osa tieteestä tuotetaan yksityisellä sektorilla, jolloin tieto on taloudellista pääomaa. Tällöin avoimuus ei ole itsestäänselvyys, eivätkä yritykset luovuta tietoa ilman vastinetta.

Avoimuus, joka ei ole avointa

Moni ”avoimeksi” merkitty aineisto on tosiasiassa:

• instituutioiden, kuten oppilaitokset, kirjastoihin tai intraan rajattua
• lisenssi- tai kirjautumisperusteista
• saavutettavissa vain tietyillä teknisillä välineillä

Avoin tiede ei siis toteudu, jos pääsy tietoihin edellyttää resursseja, joita kaikilla ei ole.

Rahoittajien rooli

Vaikka tutkijalla olisi vilpitön halu avata aineistonsa, rahoittaja voi rajoittaa avoimuutta. Taloudelliset realiteetit luovat rakenteita, joita yksittäinen tutkija ei voi ohittaa.

Oikeudenmukaisuuden näkökulma

Kolonialistiset rakenteet

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille, että tiedon tuottamisen ja jakamisen käytännöt ovat historiallisesti epäreiluja. Avoimuus ilman vastavuoroisuutta on vain läpinäkyvyyttä, ei oikeudenmukaisuutta.
Tarvitaan yhteistyötä, joka jakaa hyötyjä tasapuolisesti.

Alkuperäiskansojen tieto (Indigenous knowledge)

Alkuperäiskansojen tieto on monilta osin jännitteisessä suhteessa vallitsevaan ”viralliseen” tieteeseen. Osallistuminen koetaan kiinnostavaksi, mutta ei-toivotut seuraukset ovat olemassa oleva riski, jos tiedettä tehdään ulkopuolisilla, virallisen tieteen säännöillä.
Avoin tiede ei voi toteutua, jos tietoa jaetaan vailla suojaavia rakenteita tai vastavuoroisuutta.

Prosessien avoimuus

Perinteisesti tiede viestii tuloksista, ei prosesseista. Avoimuuden toteutuminen edellyttäisi, että tiedeyhteisö avaa myös:

• ketkä ovat mukana
• miten tutkimukseen osallistutaan
• miten tutkimusyhteisöt ja niiden tietojärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa
• mikä on tutkimuksen vaikutus yhteiskuntaan

Kansalaiset tiedon tuottajina

Kansalaisia ei tulisi nähdä vain tieteen yleisönä, vaan aktiivisina osallisina, tämä edellyttää:

• osallistumisen mahdollistavaa infrastruktuuria
• selkeitä toimintamalleja
• luottamuksen rakentamista yhteistyön kautta

Koulutussektorin hierarkiat

Länsimaiseen koulutusjärjestelmään liittyy edelleen vahvoja hierarkioita:

• ”Ne, joilla on virallinen tieto” esim. lähetyssaarnaajat, opettajat, tutkijat
• ja ”ne, joilla ei ole”, esim. alkuperäiskansat, jotka ovat yllämainittujen kohteena

Tämä jako sulkee ulkopuolelle ihmisiä ja yhteisöjä, joiden tieto voisi olla yhtä arvokasta tai jopa arvokkaampaa.

Avoimen tieteen haasteita

Konferenssissa korostettiin, että avoin tiede tarjoaa monia hyötyjä, mutta lähes kaikki puheenvuorot sisälsivät myös varauksia, avoimuus ei yksin riitä. Avoin tiede vaatii infrastruktuuria, oikeudellisia kehyksiä, rahoitusmekanismeja, kielellistä moninaisuutta, ja kapasiteetin vahvistamista.

YK:n Pact for the Future muistuttaa, että tiede palvelee kolmea YK:n pilaria:

• kestävää kehitystä
• rauhaa ja turvallisuutta
• ihmisoikeuksia

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki voivat osallistua tiedon tuottamiseen – ei vain ne, joilla on resurssit.

Avoin tiede ei ole vain tekninen kysymys aineistojen jakamisesta. Avoin tiede on poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys vallasta, rahoituksesta, kielestä, turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.

Jos tiedemaailma sulkee osan kansalaisista ulkopuolelle, menettävät he luottamuksensa tieteeseen. Jos tiede avautuu aidosti, sen tulee tehdä se vastavuoroisesti ja oikeudenmukaisesti.

UN Open Science and Open Scholarship Conference, 16–18 October 2025 — Notes and thoughts from the conference.

At the level of the United Nations, science is recognized as a human right, and open science is presented as a means of promoting the common good. The conference, however, revealed that open science is not a universally attainable global ideal. Its realization is tied to language, power, geopolitical structures, economic interests, and questions of knowledge ownership.
I participated in this open and free event online, and the notes highlight the fundamental question: for whom is open science actually open?

Language and inequality in the structures of science

The dominance of English

According to UNESCO, more than 90% of scientific publications are in English. This means that a large proportion of the world’s researchers work in a foreign language, which undermines equality and influences whose voice is heard in the scientific community.

Building trust

Trust in science cannot emerge within a system that filters legitimacy through a single language, geography, or worldview.

Several speakers emphasised that:

• If science excludes people, it cannot expect their trust
• Openness requires linguistic and cultural diversity

The absence of Finnish

Despite UNESCO open science recommendations are available in multiple languages, Finnish is largely absent. Maybe this indicates limited Finnish participation in global discussions on open science?

Knowledge as power – and as capital

The Private Sector and Ownership of Knowledge

A significant share of scientific work is conducted within the private sector, where knowledge constitutes economic capital. In such contexts openness is far from self-evident, and companies rarely release information without compensation.

Openness that is not truly open

Many resources labelled as “open” are in practice:

• Restricted to an institution such as university libraries or intranets
• Behind licences or authentication requirements
• Accessible only through specific technical tools

Open science cannot be realized if access to knowledge requires resources that everyone does not have.

The role of funders

Even if a researcher intends to share data openly, funders may limit openness. Financial constraints create structures that individual researchers cannot circumvent.

The perspective of justice

Colonial structures

Multiple presentations highlighted that the production and distribution of knowledge have historically been shaped by unequal and colonial structures.
Openness without reciprocity is mere transparency, not justice.
Fair collaboration is required to ensure that benefits are shared equitably.

Indigenous knowledge

Indigenous knowledge systems often stand in implicit tension with formal, mainstream science. Participation is welcomed, but the risks and unintended consequences are substantial if science is conducted solely according to external rules.
Open science cannot be realized if knowledge is shared without protective frameworks or mutual benefit.

Scientific processes, communities, and ownership

Openness of processes

Science traditionally communicates results rather than processes. Genuine openness requires transparency about:

• Who is involved
• How participation is organized
• How research communities and their knowledge systems connect to each other
• Does research have impact to community

Citizens as knowledge producers

Citizens should not be seen only as an audience for science but as active participants. This requires:

• Infrastructures that enable participation
• Clear operational models
• Trust-building through collaboration

Hierarchies in the education sector

Western education systems continue to contain strong hierarchies:

• “those who hold knowledge”, e.g. missionaries, teachers, researchers
• and “those who do not” the indigenous people as a target

Such divisions exclude individuals and communities whose knowledge could be just as valuable — or even more so — than institutionalized scientific expertise.

Challenges of open science

Speakers widely acknowledged the benefits of open science, yet almost all also noted important limitations: openness alone is insufficient, it requires adequate infrastructure, legal frameworks, funding mechanisms, linguistic diversity, and capacity strengthening.

The UN Pact for the Future emphasises that science serves the three pillars of the United Nations:

• Sustainable development
• Peace and security
• Human rights

To achieve these aims, all people — not only those with resources — must be able to participate in knowledge production.

Open science is not merely a technical issue of sharing datasets. Open Science is a political and societal issue tied to power, funding, language, security, and equality.

If science excludes people, it loses their trust. If science seeks to become genuinely open, it must do so reciprocally and justly.

Tuija Tiihonen, tietojärjestelmäasiantuntija | Information systems specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tekstin muotoilussa on hyödynnetty UEF AI Assistant työkalua.
The text has been edited using the UEF AI Assistant tool.