4.5 Bibliometriikkaa

Muutamat tietokannat sen lisäksi, että kertovat, mitä artikkeleita on julkaistu, laskevat myös, paljonko näihin artikkeleihin on viitattu toisissa julkaisuissa. Julkaisemisen hetkellä viittauksia on nolla, mutta ajan myötä luku kasvaa, ja tämän on arveltu osaltaan kuvaavan kyseisen julkaisun merkittävyyttä.

Siitä, mitä kaikkea viittausmäärät voivat kuvata tai mitä ne eivät kuvaa, mitkä seikat vaikuttavat viittausmääriin, ja miten niihin tulisi suhtautua tieteen mittareina, on käyty ja käydään vilkasta keskustelua.

 

Web of Science

Eugene Garfield esitti ajatuksen vaikuttavuuskertoimesta Science-lehdessä 1955, kokeeksi syntyi Genetics Citation Index,  ja  1961 julkaistiin Science Citation Index. Siinä lasketaan, paljonko kuhunkin julkaistuun artikkeliin viitataan muissa artikkeleissa, ja paljonko viittauksia tulee kunkin tutkijan osalle. Tämä on laajentunut Web of Science-tietokannoiksi.

UEF-Finnasta löytyy Web of Science -tietokantaryhmä, joka sisältää eri tieteenalojen sitaatti-indeksit: Science Citation Index, Social Sciences Citation Index ja Arts & Humanities Citation Index. Näitä tietokantoja voi käyttää sekä aiheenmukaiseen tiedonhakuun, että viittausmäärien tarkasteluun. Jäljityshakuun on hyvät mahdollisuudet.

Tutkijoiden arviointiin on kehitetty ns. Hirsch-indeksi*, jossa käytetään yksittäisen tutkijan julkaistujen artikkelien ja niiden saamien siteerausten määrää.

Web of Science-tietokantojen viittausten perusteella tuotetaan myös Journal Citation Reports -tietokanta. Siinä kunkin lehden impact factor lasketaan niin, että kaikkien lehdessä julkaistujen artikkelien määriä ja niiden saamien viittausten määriä verrataan tiettynä ajanjaksona.

Siteeraustietokantojen tuottajana oli aluksi Institute for Scientific Information (ISI), Pennsylvania, sitten pääosin The Science Division of Thomson Reuters, nyt Clarivate Analytics.

Esimerkkihaku Web of Science-tietokannasta:

Hakulauseke ”social cognition” AND inclusion on tuottanut joukon artikkeliviitteitä. Yksi niistä on tässä esimerkkiviitteenä.

Kyseinen artikkeli on julkaistu toukokuussa 2018, ja kesällä sitä näkyy siteeratun muissa julkaisuissa kolme kertaa. Kun avaa tarkemman näytön, saa esiin tiivistelmän ja selviää, että tämä artikkeli on itse siteerannut neljääkymmentä muuta. Helposti on katsottavissa myös, mitä muita julkaisuja tietokannasta löytyy tämän tekijöiltä, mikä on tekijöiden H-indeksi, mitä ovat ne julkaisut, jotka tätä siteerasivat ym.

Journal Citation Reports

UEF-Finnan kautta päästään Journal Citation Reports-tietokantaan.

Edellisessä esimerkkiviitteessä artikkeli oli julkaistu Molecular Psychiatry -lehdessä. Etsitään lehden tiedot Journal Citation Reports -tietokannasta. Samalla saadaan selville lehdelle viimeksi laskettu impact factor.

 

Koska eri tieteenaloilla on erilaiset julkaisukulttuurit ja eri aloilla toimivien tutkijoiden määräkin on hyvin erilainen, ei eri alojen lehtien kertoimia voi verrata keskenään.

Seuraavassa ranking-listan kärkeä kategoriasta ”Psychology, multidisciplinary”

*Hirsch-indeksi:

Hirsch, J.E.: An index to quantify an individual’s scientific research output. – PNAS (The Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America), November 15, 2005  vol. 102 no. 46

Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta:

http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/tutkimuksen-nakyvyys/viittausanalyysit/h-indeksi/

 

 

Scopus-tietokanta

Scopus on Elsevier-kustantajan laaja, monitieteinen viite- ja tiivistelmätietokanta, joka myös laskee siteeraukset viitteilleen. Koska Web of Science -tietokantojen ja Scopuksen aineistot eivät ole aivan yhteneväiset, myös siteerausluvut niissä muodostuvat erilaisiksi. Samansuuntaisia ne tietenkin ovat; paljon siteerattu tutkimus tai tutkija on sitä molemmissa.

Sama viite, kuin Web of Science-esimerkissä. Tässä sille on löytynyt 4 siteerausta.

 

Publish or Perish

Myös Google Scholarin aineistoa käyttäen on mahdollista tarkastella viittauksia. Omalle koneelle voi ladata verkosta Publish or Perish -ohjelman, joka käyttää viittausanalyysien pohjana Google Scholarin aineistoa. Tulokset ovat riippuvaisia siitä, miten ja millaisia viitteitä Google Scholarista löytyy.