4.4 Julkaisuihin viittaaminen ja tekijänoikeus

Lähteisiin viittaaminen muodostuu kahdesta osasta:

  • lähdeviitteestä (tekstiviitteestä)
  • lähdeluettelosta (kirjallisuusluettelosta)

Lähdeviite

Lyhyt lähdeviite ohjaa julkaisun lopussa olevaan lähdeluetteloon, jonka tulee sisältää tarkat tiedot käytetyistä lähteistä. Luettelon avulla lukija halutessaan löytää lähteet.

Viittaus tekstin sisällä.

Lähdeluettelo

Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet, joihin työssä on viitattu. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti.

Kirjan tiedot lähdeluettelossa.

Lähdeluettelossa annetaan lukijalle riittävät tiedot tunnistaa ja löytää julkaisu, johon kirjoituksessa viitataan. Näin esim. tutkielman tarkastaja voi tarkistaa esitetyn paikkansapitävyyden. Lisäksi lähdeviitteillä annetaan tunnustus sille, jolle tunnustus kuuluu.

Tiedonlähde voi olla muukin kuin kirjallinen lähde, esimerkiksi suullinen tieto tai haastattelu. Nämäkin lähteet merkitään aina. Kullakin oppiaineella ja organisaatiolla on omat ohjeensa siitä, kuinka tämä tehdään, eikä käytäntö ole niin vakiintunut kuin kirjallisuuslähteiden kohdalla.

Tietokantojen tietueista löytyy samoja elementtejä kuin lähdeluettelon viitteistä

Kirjan tiedot viitetietokannassa.

Tietokannasta voit saada myös apua lähdeviitteen kirjoittamiseen. Monessa tietokannassa on toiminto, jolla saat näytöllä näkyvästä julkaisusta automaattisesti ”raakaviitteen”, jota voit jalostaa edelleen omien ohjeidesi mukaisesti.

Kuvakaappaus. Kirjan tietojen toimintorivillä kuvakkeita, joita ympäröity kohta: " VIITE. Näkyvillä APA-mallinen viittaus. Ohje: Tyyleinä on tarjolla viisi yleisesti käytettyä kansainvälistä viittausmallia. Muokkaa ja täydennä viittausta tarvittaessa.
Kuvan esimerkki on UEF-Primosta. Kansainvälisissä tietokannoissa toiminnon nimi on Cite.

Tulkitse lähdeluetteloa oikein

Koska lähdeluettelo on tarkoitettu alkuperäisten julkaisjen jäljittämiseen, opit käyttämään lähdeluetteloa samalla kun opettelet itse kirjoittamaan oman työsi lähdeluettelon. Merkintätavoissa on hieman eroja julkaisusta ja tieteenalasta riippuen, mutta perusasiat ovat melko samanlaisia.

Tekstiä. Kolme erilaista lähdeviitettä. Kun viitteessä on näkyvillä sivunumerot tietyllä välillä, se tarkoittaa, että kyseessä on artikkeli. Kun sivuja ei mainita, kyseessä on kirja. Jos viitteessä on mainittu In (tai suomeksi Julkaisussa:) se tarkoittaa, että kyseessä on artikkeli kirjassa.

Tietokantojen tietueista löytyy samoja elementtejä kuin lähdeluettelon viitteistä.

Tiedonlähde voi olla muukin kuin kirjallinen lähde, esimerkiksi suullinen tieto tai haastattelu. Nämäkin lähteet merkitään aina. Kullakin oppiaineella ja organisaatiolla on omat ohjeensa siitä, kuinka tämä tehdään, eikä käytäntö ole niin vakiintunut kuin kirjallisuuslähteiden kohdalla.

Mikä on viittaamisen ja plagioinnin välinen ero?

Plagiointi = “Toisen henkilön työn jäljentäminen ja esittäminen omanaan, henkisen omaisuuden varastaminen.” (lähde: Nurmi T.: Suomen kielen sanakirja, Jyväskylä: Gummerus, 1992).

Plagiointi

Plagiointia on se, että ei esitetä lähdettä, josta tieto, ajatus tai selitys on oikeasti peräisin.

Sen sijaan viittaamalla lähteisiin kirjoittaja osoittaa, mitä aikaisempia teorioita, metodeja ja tuloksia hänellä on ollut tiedossaan ja miten hän suhteuttaa omat tuloksensa toisten tulkintoihin. Viittaaminen kuuluu olennaisesti tutkimukseen.

Viittaus

Lainaus

Viittaus eli referointi tarkoittaa toisen henkilön ajatuksen esittämistä omin sanoin. Tämä on suoteltu tapa tutkimusjulkaisussa.

Lainaus eli sitaatti tarkoittaa sanasta sanaan kopioitua otetta toisen kirjoittamasta tekstistä.

Lainaus pitää merkitä selvästi, esim. lainausmerkein (lyhyt pätkä) tai sisentämällä (useampi virke). Suoraa lainausta käytetään vain silloin kun on olennaista esittää asia juuri samoin sanoin kuin alkuperäisessä tekstissä. Lainaus tehdään mahdollisimman lyhyenä.

Tekijänoikeus ohjaa käyttöä

Tekijänoikeuslaki(1961/404) ja -asetus säätelevät julkaisujen (julkaistujen teosten) käyttöä yleisesti. Elektroninenkin aineisto on tekijänoikeuslain suojaamaa.

Sitaattioikeuden mukaan teoksesta saa ottaa lainauksia, kuten edellä on kuvattu. Sitaati pitää olla tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman lyhyt. Tekstiin viittaaminen ei yleensä ole ongelmallista, koska julkaisusta ei lainata kuin pieniä osia.

Voinko käyttää kuvia, karttoja ja taulukoita omassa työssäni?

Valokuvien ja yksityiskohtaisten karttojen kanssa pitää olla erityisen tarkkana. Ne ovat yleensä itsenäisiä kokonaisuuksia, joita ei voi käyttää sellaisenaan ilman tekijän lupaa.

Varsinkin valokuvien käyttö pelkästään elävöittämään tekstiä on kielletty. Valokuvaa voi käyttää jos se sisältää erityistä informaatiota, jota muuten on vaikea todentaa. Poikkeus ovat CC-lisensoidut ja Public domain -aineistot, joita voi käyttää kyselemättä, lisenssiehtojen mukaan.

Sen sijaan taulukon tiedot voi siirtää omaan työhön, kunhan viittaus alkuperäiseen lähteeseen on asianmukainen.

Eettiset ohjeet

UEF:n Opetuksen ja opiskelun eettisissä ohjeissa opiskelijalle (löytyvät Kamusta) todetaan mm. seuraavaa:

Opiskelija on vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opiskelussa, esimerkiksi tutkielmien laatimisessa, esseiden kirjoittamisessa, tentteihin vastaamisessa ja muissa opintosuorituksissa.”

”Hän pitää huolen, että kaikissa hänen opinnäytetöissään käy ilmi, mistä tiedot, alkuperäiset ideat ja menetelmät ovat peräisin ja että niiden alkuperään viitataan asianmukaisesti.”

Vakaviin seuraamuksiin opiskelijalle voivat johtaa esimerkiksi seuraavat:

  • ”toisen opiskelijan harjoitus- tai opinnäytetyön hyödyntäminen omissa opinnoissa ilmoittamatta, mistä tiedot, alkuperäinen ideat ja menetelmät ovat peräisin
  • käytettyjen lähteiden ilmoittamatta jättäminen
  • toiselta opiskelijalta, internetistä tai muualta saadun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen asiaton lainaaminen (plagiointi)
  • omien aiempien suoritusten tai niiden osien käyttäminen uusien pohjana ilman asianmukaista lähdeviittausta”