2.1 Tiedonhaun aihe ja käsitteet

Tiedonhakua varten on tarpeen määritellä tutkimuksen aihe selkeästi.

Hämmentyneen näköinen ihmishahmo risteilevien, koukeroisten viivojen keskellä.

Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsitään vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

Hakuongelmasta tunnistetaan sen kannalta keskeiset käsitteet.

Käsitteet

Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun, että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen, kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

  • Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
  • Rinnasteiset suhteet ovat “jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

 

Esimerkki aiheeseen liittyvistä käsitteistä:

Aihe: Työttömyysjaksojen merkitys elämänkulussa pohjoiskarjalaisten nuorten kokemana.

Keskeistä aiheessa ovat ainakin elämänkulku, nuoret ja työttömyys. Nämä kåäsitteet ovat keskenään riippuvuussuhteessa.
Pohjoiskarjalaisuus on toissijaista, eikä varsinkaan kaiken työssä käytettävän kirjallisuuden tarvitse käsitellä nimenomaan tiettyä aluetta. Merkitys ja kokeminen ovat apukäsitteitä, joilla voi tarvittaessa rajata aihetta, jos muutoin ei tunnu löytyvän tarpeeksi tarkkaa tietoa.

 

Käsitekartta

Suosittu väline tarkasteltavien asioiden ja niiden välisten suhteiden hahmotteluun on käsitekartta.

Hierarkiassa hoito jakaantuu laitoshoitoon ja avohoitoon, avohoito kotihoitoon jne. .

Esimerkkinä pieni, äärimmäisen yksinkertainen käsitekartan alku hoitoon liittyvistä käsitteistä:

Käsitteet ovat tässä rinnasteissa suhteessa toisiinsa.

 

Miellekartta

Epämääräisemmin asioita voi hahmotella visuaalisesti ja ideoida myös henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulla miellekartalla (mind map).  Siinä käsitteiden suhteita ei välttämättä ole määritelty tarkasti, ja kartan laatija voi laatia itse omat sääntönsä.

Esimerkki miellekartasta

Kuvan miellekartassa on asioita eri alaatikoissa, mutta hierarkia- ja vaikutussuhteet ovat sekavat.

 

Kaiken mieleen tulevan, aiheeseen liittyvän merkitseminen karttaan voi auttaa aiheen jäsentämisessä, vaikka esityksen logiikka ei avautuisi kenellekään muulle.

Ranskalaiset viivat

Käsitteiden hahmottelu onnistuu myös yksinkertaisesti listaamalla niitä ranskalaisin viivoin (tässä pallot viivojen tilalla), vaikka seuraavasti:

  • lapset
  • yhteisöllisyys
  • oppiminen
  • yhteisöllinen oppiminen
  • päiväkoti

Työskennellä voi eri tavoin mieltymystensä mukaan, mutta käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä.

 

Kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile

On tarpeellista hahmottaa, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voisi käyttää hyväksi, ja millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Tutkimusta tehtäessä käytetyt käsitteet on pystyttävä määrittelemään yksiselitteisesti. Tiedonhaussa ilmaistaan aiheen kannalta keskeiset käsitteet.

Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy, ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa, ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Aiheen pääkysymykset ja mahdolliset alakysymykset
  • Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan – eri teoriat, koulukunnat, muut tieteenalat
  • Kuinka laajasti aihetta tarkastellaan, paljonko tietoa tarvitaan

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.