4.2 Julkaisujen saatavuus

Miten viitteiden julkaisut löydetään luettaviksi?

Onnistuneen tiedonhaun tuloksena on joukko kiinnostavia viitteitä lehtien tai kirjojen sisältämiin artikkeleihin, kirjoituksiin julkaisusarjoissa, tai kokonaisiin kirjoihin. Viitteiden lukeminen helpottuu sen myötä, kun tieteellinen kirjallisuus tulee tutuksi. Vaikka kullakin tieteenalalla on omat käytäntönsä viitteiden merkitsemisessä, niistä periaatteessa yleensä ilmenee julkaisun tyyppi ja sellaiset tiedot julkaisusta, että julkaisu voidaan tunnistaa ja löytää.

Hyvällä onnella julkaisu voi löytyä vapaasti Internetistä. Usein se myös on käytettävissä yliopiston maksamiin lisensseihin perustuen. Yliopiston verkon alueella työskenneltäessä voi näyttää siltä, että julkaisu olisi vapaasti verkossa, vaikka palvelu olisikin maksullinen. Palveluntarjoaja vain on huomaamatta tunnistanut hakijan käyttämän palvelimen, ja julkaisuja on päässyt käyttämään. Varminta on kirjautua tiedonhakupalveluihin UEF-Primon kautta, ja yliopiston verkon ulkopuolella työskenneltäessä se on välttämätöntä, jotta e-artikkelit ja e-kirjat avautuisivat.

 

Verkkolehtiin ja -kirjoihin voi olla monta tietä

Sama artikkeli voi olla tarjolla useamman eri palvelun kautta.
Artikkeliviite, jossa on kaksi linkkiä artikkelin koko tekstiin, toinen Wiley-kustantajan, ja toinen EBSCO-välittäjän palveluun.

 

DOI (Digital Object Identifier)-linkki tietueessa

Kunkin artikkeliviitteen tarkemmista tiedoista löytyvä DOI on verkossa olevan dokumentin (artikkeli, kuva, video jne.) pysyvä tunnistenumero. DOI viittaa tiettyyn dokumenttiin sen verkko-osoitteesta riippumatta, ts. sivuston osoite voi muuttua, mutta DOI:n avulla itse dokumentti löytyy aina.

DOI-tunnisteen voi liittää julkaisun lähdeluetteloon verkko-osoitteen sijasta.

 

Jos linkkejä julkaisuun  ei ole:

  • e-lehtiä voi hakea UEF-Primon lehtihausta lehden nimen mukaan
  • konferenssijulkaisuja yms. haetaan UEF-Primosta tai Googlella
  • artikkelin nimellä (tai DOI-tunnuksella) voi hakea Googlesta, samoin raportit ym. suoraan omalla nimellään
  • e-kirjat UEF-Primosta kirjan nimellä

 

Kaikista artikkeleista ja kirjoista ei ole saatavilla verkkoversiota. Tietokannoissa on paljon nk. viitetietoja ilman kokotekstiä. Tällöin pitää etsiä painettua julkaisua.

 

Painettuja julkaisuja haetaan UEF-Primosta, kansallisesta Finnasta tai Melindasta ja tarvittaessa muista kirjasto- ja yhteistietokannoista

  • julkaisun nimellä, jos kyseessä on kirja tai raportti tms.
  • lehden nimellä, jos kyseessä on lehtiartikkeli
  • kokoomateoksen nimellä, jos kyseessä on artikkeli kirjassa

Jos UEF-Primosta löytyy painetun julkaisun tietue, sijaintitunnuksen jälkeen on se sana, jonka mukaan julkaisu on aakkostettu kirjaston hyllyyn.

Tietueessa näkyy paikkamerkki P 159.9, jonka jälkeen tekijän nimi Rosenwein Barbara T. Rosenwein on kirjan aakkostussana.

 

Hyllypaikkojen sijainti selviää Sijaintioppaasta, joka aukeaa sijaintitunnusta klikkaamalla.

Joensuun kappale  P 159.9
Kartta kirjaston hyllyjen ja paikan P 159.9 sijainnista salissa A2.
Tuolta siis etsitään kirja hyllystä aakkosjärjestyksessä Rosenweinin mukaan.

Onko julkaisu saatavana vai lainassa? Pitääkö jättää varaus lainassa olevaan, tai toisella kampuksella olevaan kirjaan?
Tarkista tarvittaessa muut lähiseutusi kirjastot: ammattikorkeakoulu ja kaupunginkirjasto.

Muita mahdollisuuksia ovat tilaus kirjaston vapaakappalekokoelmasta (sisältää kotimaassa painettua aineistoa) lukusalikäyttöön ja kaukolainaus toisesta kirjastosta.
 

Vapaakappaleet: kotimainen kirjallisuus ulottuville

Itä-Suomen yliopiston kirjastolla on käytössään kaikki Suomessa julkaistava kirjallisuus ns. vapaakappalelain perusteella.
Oikeus on ollut Joensuun yliopiston kirjastolla vuodesta 1981 lähtien.
Suuri osa tästä aineistosta ei kuulu kirjaston lainattaviin kokoelmiin, mutta on asiakkaiden saatavilla lukusalikäyttöön (myös Kuopiossa).
Tiedot näistä julkaisuista näkyvät UEF-Finnassa (koskee tietokirjallisuutta vuodesta 2008 lähtien). Vapaakappaletilaus onnistuu lomakkeella. Palvelu on maksuton.

Eri yliopistojen gradut eivät kuulu vapaakappalelain piiriin, joten niitä ei kirjastosta löydy.

 

Kaukolainaus : toisten kirjastojen aineistot omaan kirjastoon

Jos haluttua aineistoa ei löydy kirjastosta, voi harkita kaukolainan tilausta.
Kaukolainauksessa kirjan voi saada lainaksi, lehtiartikkeleista saa yleensä kopion.
Palvelu on maksullista.

Kaukolainojen tilaus hoidetaan kirjaston kaukopalvelun kautta.
Siellä selvitetään myös, mistä julkaisu olisi nopeimmin ja edullisimmin saatavissa.
Kaukolaina voidaan tilata tarvittaessa myös ulkomailta (tarkista kirjaston palveluhinnasto).
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa.
 

Kaukolainaus Varastokirjastosta

Varastokirjasto on oma erillinen kirjastonsa, joka palvelee toisia kirjastoja ja pdf-artikkelien osalta suoraan asiakkaitakin lähettämällä aineistoja kaukolainaksi. Kirjaston nimi johtuu siitä, että kirjastot siirtävät sinne ylimääräisiä tai vähän käytettyjä aineistojaan varastoitavaksi. Varastokirjastosta löytyy jonkin verran myös aivan uutta aineistoa. Tilaaminen Varastokirjastosta on edullista, ja kaukapalvelu toimittaakin lainat ensisijaisesti sieltä, mikäli mahdollista.