4.7. Vapaa pääsy aineistoihin

Suomalaisessa tiede- ja tutkimusmaailmassa on periaatteena, että julkisin varoin rahoitettu tutkimus pitäisi olla kaikkien hyödynnettävissä avoimesti. Lue OKM:n tiedote 13.6.2017. Tämä koskee uusinta tutkimustietoa, vanhempaa materiaalia on saatavilla vaihtelevasti, maksumuurien takana tai vain painettuina kirjastoista.

Kansainvälisesti katsottuna suurin osa tieteellisistä artikkeleista ja muista julkaisuista on edelleen vain tilaajien käytössä. Tilanne kuitenkin muuttuu koko ajan avoimempaan suuntaan.

Tieteen avoimuus hyödyttää työntekijöitä erityisesti sellaisissa organisaatiossa ja yrityksissä, joissa ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita tiedejulkaisuja käyttöön. Ks. lisää Avoimet julkaisut.

Avoimia julkaisuja voit hakea helposti Googlella, kun tiedät julkaisun nimen. Tietoa ja julkaisuja jaetaan paljon verkkoyhteisöpalveluissa, esim. ResearchGate ja Academia.edu, joissa verkostoitumalla saat helposti tietoa uusista julkaisuista.

 

Tietokoneen selaimeen on mahdollista asentaa lisäosa, joka nuuskii, onko artikkelia saatavilla avoimesti jollain muulla verkkosivulla.

 

Aiheenmukaiseen tiedonhakuun on tarjolla monia vapaasti käytettäviä resursseja. Aineistoissa on jonkin verran linkkejä vapaisiin kokoteksteihin. Osa aineistoista sisältää vain viitetietoja. Itse artikkelin voi siis joutua ostamaan, jos sitä ei nimellä hakien (Google) löydy vapaasti verkosta.

Lue lisää Avoimen tiedon hakuoppaasta (linkki aukeaa kirjaston sivulle).

Kansainvälisiä tiedonlähteitä:

Kotimaiset tiedonlähteet:

  • Juuli (kotimaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietoja v. 2011 lähtien, myös artikkelit)
  • journal.fi (kotimaisia tiedelehtiä verkossa)
  • Finna.fi (kansallinen tietovaranto)

Avoimien julkaisujen hakukoneet

  • Base (monitieteinen, hakee tieteellisiä julkaisuja monipuolisesti: artikkelit, posterit, data jne.)
  • CORE (monitieteinen, hakee avoimia tieteellisiä artikkeleita julkaisuarkistoista ja lehdistä)