3.4 Tekoäly tiedonhaun apuna

Tekoälyä on käytetty apuvälineenä tietokannoissa ja hakukoneissa sekä niiden toimintaa ohjaavissa algoritmeissä jo pitkään. Kehitys on edennyt harppauksittain; välillä on edetty ripeästi, välillä on hiljaisempaa. Epäonnistumisiakin sattuu aika ajoin – jokin tuote ei vain saavuta käyttäjien luottamusta. Nyt tekoäly on taas näkyvästi esillä.

Kielimallit käyttävät tilastollisia todennäköisyyksiä

Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti tekoälyn avulla koulutetut laajat kielimallit, Large Language Models LLM, joita hyödyntää mm. ChatGPT.

Kielimallit eivät hae tietoa netistä tai tietokannoista, vaan ne perustuvat sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Siksi ne eivät sellaisenaan sovellu tiedonhakuun. Tämä koskee sekä yksittäisiä faktoja että kirjallisuuslähteiden hakemista. Faktat on aina tarkistettava jostain muualta ja lähdeviitteitä ChatGPT ei pysty antamaan lainkaan. Jos se tivattaessa sellaisia tekee, ne ovat täysin tuulesta temmattuja. Ohjelma ns. hallusinoi.

Kielimalleja voi kuitenkin käyttää apuna tiedonhaussa: sen avulla voi tutustua haettavaan aiheeseen ja siltä voi jopa kysyä apua sopiviksi hakusanoiksi. Välillä ohjelma onnistuu tässä paremmin, välillä huonommin. Lopullinen vastuu jää aina käyttäjälle.

Tiedonhaun ja -kuvailun apuväline Finto AI

Erityisesti tiedonhaun ja -tallennuksen apuvälineeksi on kehitetty suomalainen työkalu, jonka avulla voidaan automaattisesti kuvailla julkaisun sisältö muutamalla keskeisellä termillä, asiasanalla. Asiasanoista on puhuttu jo aiemmin tällä kurssilla..

Finto AI toimii myöskin toisin päin: sen avulla voidaan miettiä sopivia hakusanoja tiedonhakua varten. Tähän kuitenkin tarvitaan jo jonkinlainen näkemys siitä, mitä ollaan etsimässä. Esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai tiivistelmä aiheesta on sopiva lähtökohta.

Tekoäly tietokannoissa

Tietokannat käyttävät erilaisia algoritmejä ja kone-oppimisen keinoja mm. hakutulosten keräämiseen, esittämiseen ja uusien tulosten suositteluun.

Uutena perinteisiin tietokantoihin on tulossa nyt myös kielimalleihin perustuvia toimintoja. Näitä tullaan näkemään jo loppuvuodesta 2023 ja lisää vuonna 2024.

Esimerkki hakukoneesta, joka käyttää tekoälyä tulosten esittämiseen visuaalisesti on vaikkapa Open Knowledge Maps (linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Se ryhmittelee mielestään osuvimmat 100 hakutulosta teemoittain, ikään kuin yhdeksi kuvaksi tai kartaksi, josta voi edetä tarkastelemaan julkaisuja tarkemmin.

Seuraava sivu: Lähdeaineiston luotettavuus ja arviointi