2.6 Erilaisia hakutapoja

Tiedonhakuja voi lähestyä eri tavoin. Aihetta kannattaa ensin hieman tunnustella, jotta pääsee jyvälle siitä, kuinka juuri tätä aihetta kannattaisi lähestyä ja kehitellä hakua edelleen. Haun muokkaamisen keinoja käsitellään tarkemmin seuravissa luvuissa.

• Kokeile yksittäisiä sanoja
• Kokeile yksinkertaisia hakulauseita: 1-2 AND-operaatiota
• Lisää tarpeen mukaan AND-operaatioita
• Kerää lisää mahdollisia hakusanoja
• Kokeile kattavampaa hakulausetta vaihtoehtoisin sanoin
• Muista hakukenttien, sanankatkaisun ja fraasien merkitys

Hakutulosta kannattaa varsinkin alussa tutkailla järjestettynä (sort by) aiheenmukaisuuden eli relevanssin mukaan. Näin voit nopeasti löytää joitakin hyviä osumia.

Tulokset voi järjestää myös julkaisuajankohdan mukaan uusimmat ensin, jos on tarpeen saada erityisesti ihan tuoreita julkaisuja.

Tietokantahakuja ja niiden tuloksia kannattaa käyttää hyväksi jo tutkimustyön suunnittelu-, valmistelu- ja ideointivaiheessa. Se auttaa aiheen käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä.

Kokeile yksinkertaista pikahakua

Hae yksittäisellä hakusanalla tai fraasilla, jotta saat käsityksen, kuinka yleinen/harvinainen aihealue on. Voit kokeilla ainakin tärkeimpiä käsitteitä erikseen. Yleistermejä tämä ei koske, ne tarvitsevat aina rinnalleen tarkentavia hakusanoja.

Esimerkkihaku UEF-Primosta fraasilla ”tietoinen läsnäolo” on tuottanut 156 osumaa. Relevanssijärjestys näyttää hakuohjelman parhaiksi arvioimat tulokset ensin. Selaamalla listan alkupäätä voi löytää oikein hyviäkin teoksia luettavaksi.

Jos pikahaku yhdellä sanalla tuottaa vain vähän tuloksia, ei hakuun kannata lisätä tarkentavia sanoja AND-operaattorilla. (Sen sijaan kyllä kannattaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja hakea samaa aihetta.)

Lisäksi voit kokeilla hakua kaikilla ydinkäsitteillä: 1-3 AND-operaatiota.

Tällainen tunnusteleva haku, jonka avulla saadan kerättyä ehkä joitakin hyviä osumia ja myöskin hyviä hakusanoja, on helppo tapa aloittaa hakeminen, vaikka tarve olisikin hakea aineistoja laajemmin ja kattavammin.

Kasvata ”helmeä” eli jäljityshaku

Helmenkasvatus on hyvä hakutapa silloin, kun sinulla on valmiiksi tiedossa muutama hyvä julkaisu tai jos olet sellaisen jo itse ensin löytänyt vaikkapa pikahaulla. Tietokannasta katsotaan tällaiseen ”helmeen” liittyviä asiasanoja sekä lähdeluetteloa ja muita apuneuvoja, joiden avulla voidaan jäljittää lisää samankaltaisia julkaisuja. Samoin voi tarkastella, kuka on aihetta tutkinut ja hakea lisää saman tekijän julkaisuja.

Esimerkissä on haettu UEF-Primon kirjaston kokoelmat -haussa sanalla työpsykologia. Viitteessä on näkyvillä koko joukko muita ao. julkaisua kuvaavia asiasanoja, joita voisi käyttää hakuihin: työmotivaatio, ”työn imu”, ”employee motivation”, ”work passion”, ”passion for work”.

Mielenkiintoisen julkaisun lähdeluettelosta voit löytää julkaisuja, jotka kannattaa myös lukea.

Aloita laajasta, tarkenna sitten

Tässä haussa on ideana, että varmuden vuoksi haetaan ensin melko väljästi, jotta mitään tärkeää ei jäisi pois heti aluksi. Tämän jälkeen tarkennetaan aihetta lisäämällä tarpeen mukaan lisää hakukäsitteitä (AND-operaatioita) ja käytetään tietokannan tarjoamia rajaustyökaluja.

Esimerkki UEF-Primosta, josta haetaan e-artikkeleita aluksi yhdistämällä kaksi hakutermiä ja saadaan iso tulosjoukko:

Lisätään tarkentava hakutermi, fraasi ”emotional development”.

Nyt saadaan 265 hakutulosta. Rajataan hakutulokset vielä vertaisarvioituihin lehtiin:

Näin saatiin 165 hakutulosta. Rajausmahdollisuuksia on vielä lisää. Hakutulokset voisi myös järjestää relevanssin sijaan ikäjärjestykseen.

Tässä esimerkissä hakusanoja etsittiin artikkelitietueiden kaikista kentistä. Jos aineistoa löytyy liikaa, kannattaa kokeilla haun kohdistamista artikkelien nimekkeisiin tai aiheisiin. Tämä myös parantaa tulosten aiheenmukaisuutta.

Hae ensin tarkasti, laajenna tarvittaessa

Tässä lähestymistavassa on tärkeää saada heti aluksi todella hyvin aiheenmukaisia tuloksia. Tämä onnistuu käyttämällä tarkkoja hakusanoja ja spesifejä termejä. Tästä voidaan sitten tarpeen mukaan lähteä laajentamaan hakua käyttämällä väljempiä hakuehtoja ja lisäämällä vaihtoehtoisia hakusanoja.

Laajemmalla termillä haettaessa saadaan todennäköisesti mukaan myös vähemmän relevanttia aineistoa; tulosten arviointiin täytyykin varata enemmän aikaa.

Selaile tietokantaa

Vaikka erilaisia tieteellisiä lehtiä on tarjolla lukematon määrä, usein alalla on tietyt tunnetut lehdet, joissa ainakin tärkeimmät artikkelit pyritään julkaisemaan. Tällaisia tärkeitä lehtiä voi selailla (browse) aika ajoin. Kaikkea ei tarvitse löytää hakulauseiden avulla.

Tietokannoissa voit myös selailla (browse), esim. tietyn lehden artikkeleita tai aihealueita (englanniksi category tai Subject area).

Tiedonhaku kirjallisuuskatsausta varten

Opinnäytteen olennainen osa on ns. kirjallisuuskatsaus. Opinnäyte voi myös koostua pelkästään kirjallisuuskatsauksesta.

Kirjallisuuskatsauksen idea on taustoittaa aihetta ja luoda kokonaiskuva käsillä olevasta kysymyksestä. Tähän tarvitaan useita eri lähteitä, jotta kokonaiskuva aiheesta hahmottuu tarkemmin ja luotettavammin.

Lähteistä voidaan hakea yhteneväisyyksiä ja toisaalta verrata keskenään ristiriitaisia tietoja, etsiä erilaisia ratkaisumalleja sekä havaita ongelmakohtia, joihin on aikaisemmin törmätty. Yhdistämällä eri lähteistä tulevaa tietoa voidaan kehitellä kokonaan uusia ajatuksia.

Lyhyempää kirjallisuuskatsausta varten riittää, että tärkeimmät lähteet on luettu.

Tämäkin vaatii useita tiedonhakuja, jota tärkeimmät lähteet ylipäänsä nousevat esille. Julkaisuihin pitää myös perehtyä tarkemmin, ennen kuin voi valita niistä keskeiset. Myös ihan uusimpia julkaisuja kannattaa tutkailla.

Kattavaa kirjallisuuskatsausta varten tarvitaan laaja tiedonhaku, jolla selvitetään ”kaikki”, mitä aiheesta on julkaistu.

Kattavassa tiedonhaussa haetaan mieluummin “liian suuri” hakutulos, jotta varmasti kaikki aiheeseen liittyvä saadaan mukaan. Hakutulosta seulotaan ensin otsikon, sitten tiivistelmän mukaan. Lopulta jäljelle jäävät ne, jotka luetaan kokonaisuudessaan.

Ohjeita kattavaan hakuun

Huomioi haussa monipuolisuus, pyri löytämään aineitoja eri keinoin ja eri lähteistä:

• Kotimaiset ja ulkomaiset tiedonlähteet
• Eri tyyppiset tiedonlähteet (kirjat, väitöskirjat, artikkelit lehdissä, kirjoissa, kongressijulkaisuissa)
• Eri tietokannat ja muut tiedonhaun apuneuvot
  Eri tietokantoihin tallennetaan tietoja erilaisista primäärilähteistä. Harvoin haku vain yhdestä tietokannasta on riittävä. Mikäli aiheesi on monialainen/tieteidenvälinen, tee hakusi tarvittavien alojen tietokannoista.
• Kattavat aihetta kuvaavat hakusanat ja niiden yhdistelmät
  Tämä voi vaatia paljonkin tunnustelelvia tietodonhakuja, joissa keräät sopivia hakusanoja eri lähteistä.

Hae siis esim. seuraavista lähteistä:

• UEF-Primo
• Finna.fi
• PsycInfo / Web of Science / Scopus / PubMed
• Google ja Google Scholar / Google Books

Seuraava sivu: Onnistuiko tiedonhaku?