1.2 Erilaisia julkaisuja

Yleisin tapa julkaista tutkimustietoja on artikkeli tieteellisessä lehdessä. Myös kirjat, sarjat ja konferenssijulkaisut ovat keskeisiä julkaisukanavia.

Kaaviokuva, jossa esitetty julkaisutyyppejä ja niiden sisältöjä. Journal-julkaisun alla lueteltu Alkuperäis-/tutkimusartikkeli, katsausartikkeli, muut artikkelit. Kirjan alla lueteltu kirja, artikkelikokoelma. Sarjajulkaisun alla lueteltu kirja, artikkelikokoelma. Konferenssijulkaisun alla lueteltu esitelmä, posteri.

Kirjallisuustietokannoissa, joita tässä oppimateriaalissa esitellään, on helppo tarvittaessa rajata tuloksista näkyviin vain tietty/tietyt julkaisutyypit (document type). Tämä tehdään valmiiden filttereiden avulla.

Artikkelit raportoivat uusista tutkimustuloksista

Tieteellisen lehden (journal) sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita.

Varsinaisten tutkimusartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia katsauksia, uutisia, kirjeitä ja keskustelua.

Lehdet ilmestyvät säännöllisesti, vuodessa / vuosikerrassa on tavallisesti tietty määrä numeroita.

Arkikielessä tieteellisiä lehtiä kutsutaan usein sarjoiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia (ks. alla sarjajulkaisuista). Jotkut tutkijat puhuvat myös ’journaaleista’.

Kuvakaappaus Psykologia lehden kansikuvasta. Lehden nimi tummalla pohjalla yläreunassa. Alempana vihreällä pohjalla lehden sisältö. Kuvakaappaus Psykologia lehden kansikuvasta. Lehden nimi tummalla pohjalla yläreunassa. Alempana vihreällä pohjalla lehden sisältö. Alimpana tummalla pohjalla lehden julkaisija, Suomen psykologinen seura.
Psykologia on kotimainen, vertaisarvioitu tieteellinen lehti.

Alkuperäisartikkeli

Alkuperäisartikkeli (original/research article/paper) sisältää joko täysin uusia tutkimustuloksia tai vanhojen tulosten uutta tulkintaa.

Alkuperäisartikkeli on lyhyehkö, keskimäärin 7-20 sivun mittainen esitys jostain kyseisen lehden tieteenalaan liittyvästä selkeästi rajatusta ongelmasta. Pelkästään alkuperäisartikkeleita lukemalla on hankalaa saada yleiskäsitystä laajemmista aiheista ja tietämyksen tasosta tieteenalalla.

Katsausartikkeli

Katsausartikkelit (review article) kokoavat yhteen aikaisempien tutkimusten tuloksia.

Katsausartikkeleita laativat tieteenalojen kokeneet asiantuntijat. Katsausartikkelia varten käydään läpi kaikki tärkeimmät kyseiseen aiheeseen liittyvät alkuperäisartikkelit. Katsaukset ovat yleensä pitkiä, kymmenien sivujen mittaisia, ja niissä on kattavat lähdeluettelot.

Katsausartikkeleita julkaistaan sekä tavanomaisissa tieteellisissä lehdissä että erityisissä katsaussarjoissa. Annual Review of Psychology julkaisee psykologian katsausartikkeleita.

Ammattilehdet

Ammattilehdet auttavat pysymään selvillä työssä ajankohtaisista asioista. Psykologiliitto julkaisee Psykologi -lehteä.

Kirjat kertovat aiheestaan laajasti

Tieteellinen kirja eli monografia kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun tietämys aiheesta on yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta. Kirjan julkaiseminen vie aikaa, ja kirjatiedoilta yleensä myös odotetaan tiettyä pysyvyyttä.

Kirja esittelee ilmiön taustat ja antaa kokonaiskuvan aiheesta.

Kirja voi olla vertaisarvioitu tai se voi olla käytännön ammattikirjallisuutta tai yleistä tietokirjallisuutta.

Psykologiaan liittyvää kirjallisuutta julkaistaan hyvin paljon; sekä tieteelliseen tietoon nojaavaa että muuta. Kirjoittajien taustan tarkastelusta on usein apua kirjallisuuden arvioinnissa.

Kokoomateos sisältää artikkeleita

Kokoomateoksella tarkoitetaan kirjaa, joka on toimitettu (edited) useamman kirjoittajan erillisistä artikkeleista. Toimittaja (editor) voi olla myös jonkin artikkelin kirjoittaja (author), mutta välttämätöntä tämä ei ole.

Kirjan kansikuva. Turkoosi pohja, jossa kirja nimi, tekijä ja kustantaja. Pieni keltapohjainen kuva tietokoneen hiirestä.
Kirja, jolla on yksi kirjoittaja.

Kirjan kansikuva. Punainen pohja, kolme etanaa. Kirjan nimi Mikä mietä liikuttaa. Toimittajien nimet, kustantaja. nimi.
Toimitettu kirja eli kokoomateos.

Sarjat kertovat tietyssä organisaatiossa tehdystä tutkimuksesta

Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen ja siten tärkeitä tiedonlähteitä.

Esimerkiksi väitöskirjat julkaistaan Suomessa yliopistojen sarjoissa lähes poikkeuksetta.

Sarja ilmestyy tietyllä nimellä ja toistuvina osina kuten lehtikin.
Sarjat ja lehdet ovatkin yhteiseltä nimeltään kausijulkaisut.

Sarjan osa ilmestyy, kun julkaisu on valmis. Osat eivät siis ilmesty säännöllisin välein kuten lehtien numerot. Osien määrä per vuosi voi sekin vaihdella.

Sarjan osan kansikuva. Sarjan nimi ja osan numero, tekijän nimi sekä tutkimuksen nimi valkoisella pohjalla. Kuvituskuva. Jyväskylän yliopiston logo ja nimi.
Julkaisun kannessa näkyy sarjan nimi ja numero sekä oma otsikko.

Sarjajulkaisu voi olla yksittäinen monografia tai kokoomateos. Yleensä sarjan eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirjan tapaan.

Kaikkein ”tieteellisimmät” uudet tulokset julkaistaan nykyisin mieluiten artikkelina vertaisarvioiduissa lehdissä, mutta sarjajulkaisujen kautta välitetään edelleenkin runsaasti raportti-, selvitys- ja casetyyppistä tutkimustietoa. Sarjajulkaisu ei useinkaan ole vertaisarvioitu, mutta silti käyttökelpoinen lähde.

Viime vuosina paljon sarjajulkaisuja on siirtynyt vain verkossa julkaistaviksi, mikä on heikentänyt niiden löytyvyyttä esim. kirjastotietokannoista. Sarjoja löytää paremmin eri organisaatioiden omista verkkojulkaisujärjestelmistä. Hakukoneiden tuloksiin voi myös tarttua sarjajulkaisuja.

Konferenssijulkaisut ovat nopea tapa julkaista uusia asioita

Uusia tutkimustuloksia esitellään aluksi tieteellisissä kokouksissa. Kokouksessa pidetyt esitelmät tai niiden lyhennelmät sekä mahdollisesti posterit kootaan yleensä kokousjulkaisun muotoon. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman lyhyellä viiveellä, usein jopa ennen kokouksen alkua.

Kansainvälisten kokousten julkaisut tunnistaa usein siitä, että niiden nimessä esiintyy sana ”proceedings.”

Kansikuva. Konferenssi nimi, ajankohta tekä teema, Value & FValues, violetilla pohjalla.
The International Academic Forumin vuosittainen konferenssijulkaisu.

Muita aineistotyyppejä

Muita aineistotyyppejä ovat esimerkiksi patentit, standardit, tilastot, kartat, av-aineistot, data.

Seuraava sivu: Tieteelliset julkaisut eri aloilla.