1.2 Vertaisarviointi

Peer review in three minutes (North Carolina State University, NCSU Libraries)

Useimmat tieteelliset lehdet käyttävät vertaisarviointimenettelyä (peer review, referee-prosessi) ennen artikkeleiden julkaisemista. Vertaisarvioinnilla on tarkoitus taata julkaisujen tieteellinen taso ja laatu. Useimmilla aloilla vain vertaisarvioinnin läpikäyneiden julkaisujen katsotaan olevan tieteellisesti varteenotettavia.

Julkaistavaksi tarjotun käsikirjoituksen arvioivat sekä lehden tai julkaisusarjan toimitus että toimituskunnan valitsemat, ulkopuoliset tieteenalan asiantuntijat eli refereet.

Toimituskunta arvioi käsikirjoituksen julkaisukelpoisuutta sekä relevanssia lehden linjausten ja lukijakunnan kannalta ylipäätään.

Tämän jälkeen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä.

Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista korjausehdotuksista. Yleensä päätoimittaja antaa nämä asiat tiedoksi  kirjoittajalle.

Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia, jopa enemmän. Vertaisarvioinnin ongelmana pidetään myös puolueellisuutta. Jos esim. referee tekee tutkimusta samasta aihepiiristä kuin käsikirjoituksen tekijä, voi hän yrittää osoittaa epäolennaisia virheitä, muotoseikkoja, tms. kilpailijansa työssä, ja näin tahallisesti hidastaa tai jopa estää työn julkaisemista. Kirjoittajan maine, kansallisuus, kieli, erikoisala tai sukupuoli voivat myös vaikuttaa käsikirjoituksen hyväksymiseen. Tällaisten ongelmien korjaamiseksi useissa lehdissä käytetään sokkoarviointia. Silloin arvioijat eivät tiedä, kenen käsikirjoitus on kyseessä (blinded/masked peer review). Tavallisesti myöskään arvioijien nimiä ei kerrota kirjoittajille (double blind).

Mistä tietoa vertaisarvioinnista?

Lehdet

Tiedon vertaisarvioinnista voi tarkistaa:

  • lehden omalta (julkaisijan) kotisivulta / lehdestä itsestään
    • markkinoilla on tosin runsaasti huijarilehtiä, niin sanotut saalistajat, joiden kotisivuilla annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa,
      • lupaus nopeasta julkaisprosessista (muutama viikko) on selkeä hälytysmerkki
  • löytyykö lehti Julkaisufoorumin listalta
  • onko lehdellä Impact Factor -tunnusluku (Journal citation reports -tietokannasta)
    • kuiitenkin osa oikeistakin tieteellisistä lehdistä jää tämän listan ulkopuolle
  • joissakin tietokannoissa mainitaan, onko lehti ”peer reviewed” tai ”refereed”, tai
  • hakua kirjallisuustietokannoissa voi rajata vain tieteellisiin lehtiin

Kotimaisilla julkaisuilla on oma vertaisarvioinnista kertoja tunnus, jonka myöntää Tieteellisten seurain valtuuskunta:

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset. Tieteellisten kirjallisuustietokantojen sisältö – kokonaan tai suurimmalta osaltaan – on vertaisarvioitua materiaalia.

Kirjat

Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla.

Tieteellisiä kustantajia ovat mm.:

  • tieteelliset kaupalliset kustantajat
  • yliopistot
  • kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat
  • tietyt tutkimuslaitokset yms. (ks. Suomen tiedekustantajat)