Sanojen keksiminen

Käsite itsessään on ensimmäinen hyvä hakusana. Ei silti kannata tyytyä vain siihen, paljon olennaista tietoa voi mennä ohi, jos hakee vain yhdellä sanalla.

Hakusanat ovat hakukoneelle lähinnä merkkijonoja ja hakijan pitää itse määrittää merkkijonot, joita haetaan.

Vaihtoehtoisia hakutermejä voit kartoittaa systemaattisesti:

  • kieli on ensimmäinen kysymys: englantia ja suomea ainakin tarvitaan
  • synonyymi ja muu läheinen ilmaus: sienijuuri – mykorritsa
  • vastakkainen käsite voi olla hyödyksi: hardiness – injuries
  • laajempi kokonaisuus, johon käsite liittyy: metsäkuljetus – puunkorjuu
  • tarkempi osa-alue, jonka käsite sisältää: kaukokartoitus – ilmakuvaus
  • lähikäsite: aarnimetsät – luonnonmetsät
  • kirjoitusmuodon vaihtelu: color – colour; kantojen nosto – kannonnosto, bio-fuel – biofuel
  • lyhenteet: REDD – Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation
Tekstiä. Pakkaskestävyys: liittyvät sanat: pakkasenkestävyys, kylmänkestävyys, talvenkestävyys. Lisäksi liittyvät sanat: pakkanen + kestävyys. Pakkanen: liittyvät sanat: kylmyys, talvi, englanniksi: frost, cold, winter. Kestävyys: liittyvät sanat englanniksi: hardiness, tolerance, resistance.
Esimerkki erilaisista sanoista, jotka kuitenkin viittaavat samaan asiaan.

HUOM. Lyhenteiden käyttöä kannattaa välttää, jos ne ovat moniselitteisiä (esim. lyhenne ALS tarkoittaa ainakin käsitteitä “Airborne Laser Scanning”, ”Amyotrofinen lateraaliskleroosi”, “Angular Leaf Spot” ja “Acetolactate synthase”).
Pidemmän tekstin joukosta aukikirjoitettu muoto yleensä löytyy. Mutta jos haku kohdistuu vain otsikkoon, voi olla tarpeen kokeilla myös lyhenteellä:

Kuvakaappaus tietokannan viitteestä. Tekstiä. Moving Toward Consistent ALS Monitoring of Forest Attributes across Canada: A Consortium Approach. Hopkinson, C. Chasmer, L. Colville, D. Fournier, R. Hall, R. J. Luther, J. E. Milne, T. Petrone, R. M. St-Onge, B. PE&RS, Photogrammetric engineering & remote sensing:2013. 79 (2): 159–173.
ALS = airborne laser scanning

Apuneuvoja hakusanojen määrittelyyn

  • Sanakirjat (esim. MOT sanakirjasto), käsikirjat, hakuteokset (esim. Wikipedia)
  • Tekoälysovellukset (esim. Copilot)
  • Oppikirjat
  • Sisällysluettelot ja lähdeluettelot jo löydetyistä julkaisuista
  • Asiasanastot
  • Asiasanat (aihetta kuvaavat sanat) ja muut tiedot tietokannoissa jo löytyneiden julkaisujen tiedoissa
Kuvakaappaus tietokannan viitteestä. Korostettuna otsikon sanan ’metsätuotteista’. Aiheet: metsäntuotteet, keräilytuotteet, erikoispuulajit, joulukuuset, polttopuu, luontomatkailu, metsät, elämysmatkailu, sivuansiot, metsätalous, sivutuotteet, puuntuotanto, monikäyttö.
Kuva UEF-Primon tietueesta.

Hakusanoja kertyy pitkin matkaa

Potentiaalisia hakusanoja kertyy sitä mukaa kun tiedonhaku etenee. Kun uusia hyviä tuloksia löytyy, löytyy usein myös uusia hakusanoja.

Kaaviokuva, tekstiä: Aihe -> toiminto: analysoi, pilko, pelkistä -> tulos: ydinkäsitteet = ensimmäiset hakusanat. Toiminto: asiasanat, lähdeluettelot -> tulos: vaihtoehtoisia hakusanoja. Toiminto: Konteksti, laajempi kuva, tarkennus -> tulos: lisää hakusanoja.

Miksi erilaisia hakusanoja tarvitaan?

Hakujärjestelmässä hakusana toimii kuten yksinkertainen merkkijono. Tiedonhakijan on itse määrättävä kaikki merkkijonot, joita haetaan.

Tiedon löytyvyys perustuu siis tiettyjen merkkijonojen esiintyvyyteen dokumenteissa tai niiden (meta)tiedoissa. Kääntäen, dokumentin aihe voi olla sisällöltään aiheenmukainen, mutta jos annettua hakusanaa ei sen tiedoista löydy, itse dokumenttikin jää löytymättä.

Hakusana voi olla myös lähtökohta, jonka avulla järjestelmä löytää sanasta erilaisia taivutusmuotoja ja johdannaisia. Varsinaisesti järjestelmä ei kuitenkaan ymmärrä eikä hae käsitteitä tai merkityksiä (hs.fi:fingerpori). Tämä tuo tulokseen myös aiheeseen liittymättömiä osumia.

Seuraava sivu: Sanaliitot.