Julkaisutyypit

Yleisin tapa julkaista tutkimustietoja on artikkeli tieteellisessä lehdessä. Myös kirjat, sarjat ja konferenssijulkaisut ovat keskeisiä julkaisukanavia.

Kaaviokuva, jossa esitetty julkaisutyyppejä ja niiden sisältöjä. Journal-julkaisun alla lueteltu Alkuperäis-/tutkimusartikkeli, katsausartikkeli, muut artikkelit. Kirjan alla lueteltu kirja, artikkelikokoelma. Sarjajulkaisun alla lueteltu kirja, artikkelikokoelma. Konferenssijulkaisun alla lueteltu esitelmä, posteri.

Artikkelit raportoivat uusia tutkimustuloksia

Tieteellisen lehden (journal) sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita.

Varsinaisten tutkimusartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia katsauksia, uutisia, kirjeitä ja keskustelua.

Arkikielessä tieteellisiä lehtiä kutsutaan usein sarjoiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia (ks. alla sarjajulkaisuista). Jotkut tutkijat puhuvat myös ’journaaleista’.

Lehden kansi. Kuvassa metsää, jossa kaatuneita puita. Lehden nimi Canadian journla of forest research ja osan numero kuvan päällä.
Tieteellinen metsäalan lehti

Alkuperäisartikkeli

Alkuperäisartikkeli (original/research article/paper) sisältää joko täysin uusia tutkimustuloksia tai vanhojen tulosten uutta tulkintaa.

Alkuperäisartikkeli on lyhyehkö, keskimäärin 7-10 sivun mittainen esitys jostain kyseisen lehden tieteenalaan liittyvästä selkeästi rajatusta ongelmasta. Pelkästään alkuperäisartikkeleita lukemalla on hankalaa saada yleiskäsitystä laajemmista aiheista ja tietämyksen tasosta tieteenalalla.

Katsausartikkeli

Katsausartikkelit (review article) kokoavat yhteen aikaisempien tutkimusten tuloksia.

Katsausartikkeleita laativat tieteenalojen kokeneet asiantuntijat. Katsausartikkelia varten käydään läpi kaikki tärkeimmät kyseiseen aiheeseen liittyvät alkuperäisartikkelit. Katsaukset ovat yleensä pitkiä, kymmenien sivujen mittaisia, ja niissä on kattavat lähdeluettelot.

Katsausartikkeleita julkaistaan sekä tavanomaisissa tieteellisissä lehdissä että erityisissä katsaussarjoissa. Annual Reviews on yksi tunnetuimmista katsaussarjoista (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Metsäntutkija voi hakea myös metsäalan ulkopuolisia lehtiä julkaisukanavikseen. Koska tieteenala on luonteeltaan soveltava tiede, esiintyy metsäaiheisia tutkimuksia vaikkapa ekologian, aluesuunnittelun tai geoinformatiikan lehdissä.

Kirjat kertovat aiheestaan laajasti

Kirja eli monografia kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun tietämys aiheesta on yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta. Kirjan julkaiseminen vie aikaa, ja kirjatiedoilta yleensä myös odotetaan tiettyä pysyvyyttä.

Kirja esittelee ilmiön taustat ja antaa kokonaiskuvan aiheesta.

Continuous cover forestry -kirjan kansikuva. Vihreäsävyinen kuva metsästä, etualalla loikoilee kaksi hirveä. Kirjan nimi, tekijä ja julkaisija.
Tämä kirja on saatavilla sekä verkossa että painettuna kirjastosta.

Kokoomateos

Kokoomateoksella tarkoitetaan kirjaa, joka on toimitettu (edited) useamman kirjoittajan erillisistä artikkeleista. Toimittaja (editor) voi olla myös jonkin artikkelin kirjoittaja (author), mutta välttämätöntä tämä ei ole.

Sarjat kertovat tietyssä organisaatiossa tehdystä tutkimuksesta

Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen ja siten tärkeitä tiedonlähteitä.

Esimerkiksi väitöskirjat julkaistaan Suomessa yliopistojen sarjoissa lähes poikkeuksetta.

Dissertationes forestales -sarjaan kuuluvan julkaisun kansikuva. Turkoosilla pohjalla kuva syksyisestä metsästä. Sarjan nimi Dissertationes forestales, kirjan nimi ja tekijä.
Kotimaiset metsätieteen väitöskirjat ilmestyvät yleensä Dissrtationes Forestales -sarjassa.

Sarjajulkaisu voi olla yksittäinen kirja tai kokoomateos. Yleensä sarjan eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirjan tapaan.

Sarja ilmestyy tietyllä nimellä ja toistuvina osina kuten lehtikin. Sarjat ja lehdet ovatkin yhteiseltä nimeltään kausijulkaisut. Sarjan osat eivät kuitenkaan välttämättä ilmesty yhtä säännöllisin välein kuin lehtien numerot. Sarjan osa ilmestyy, kun julkaisu on valmis. Osien määrä per vuosi voi sekin vaihdella. Yleensä eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirja.

Kaikkein ”tieteellisimmät” uudet tulokset julkaistaan nykyisin mieluiten artikkelina vertaisarvioiduissa lehdissä, mutta sarjajulkaisujen kautta välitetään edelleenkin runsaasti raportti-, selvitys- ja casetyyppistä tutkimustietoa. Sarjajulkaisu ei useinkaan ole vertaisarvioitu, mutta silti käyttökelpoinen lähde.

Viime vuosina paljon sarjajulkaisuja on siirtynyt vain verkossa julkaistaviksi, mikä on heikentänyt niiden löytyvyyttä esim. kirjastotietokannoista. Sarjoja löytää paremmin eri organisaatioiden omista verkkojulkaisujärjestelmistä. Hakukoneiden tuloksiin voi myös tarttua sarjajulkaisuja.

Konferenssijulkaisut ovat nopea tapa julkaista uusia asioita

Uusia tutkimustuloksia esitellään aluksi tieteellisissä kokouksissa. Kokouksessa pidetyt esitelmät tai niiden lyhennelmät sekä mahdollisesti posterit kootaan yleensä kokousjulkaisun muotoon. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman lyhyellä viiveellä, usein jopa ennen kokouksen alkua.

Kansainvälisten kokousten julkaisut tunnistaa usein siitä, että niiden nimessä esiintyy sana proceedings”.

International Geoscience and Remote Sensing Symposium -konferenssijulkaisun kansikuva. Punainen pohja, valkoinen teksti. Yläosassa kuva kaupunkisiluetista ja organisaation logo.
IGARSS-konferenssijulkaisuissa ilmestyy usein metsien kaukokartoitusta käsitteleviä artikkeleita.

Muita aineistotyyppejä

Muita aineistotyyppejä ovat esimerkiksi patentit, standardit, tilastot, kartat, av-aineistot, data.

Seuraava sivu: Tieteelliset julkaisut eri aloilla.