Näin pääset alkuun yliopiston kirjastossa

Yliopiston kirjasto toimii samoin periaattein kuin muutkin kirjastot. Kirjastoa voivat käyttää aivan kaikki ihmiset.

Erityiseksi kirjaston tekee sen tarjoamat aineistot: painotus on tieteellisessä kirjallisuudessa ja aineistot ovat usein englanninkielisiä ja käytettävissä verkon välityksellä.

Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti, kuinka löydät opiskelussa tarvittavia kirjoja ja muita julkaisuja.

Kirjaston kotisivuilla on kattavasti tietoa asiakkuudesta, kokoelmista, tiedonhaun välineistä ja ajankohtaisista asioista.

UEF-Primo

Tärkeä apuväline koko opintojesi ajan on kirjaston oma hakukone ja väylä erilaisiin tietoaineistoihin: UEF-Primo.

Miten löydän kirjallisuuden, jota tarvitsee kurssilla?

Kurssiin ja sen mahdolliseen tenttiin tarvittavat kirjat ja muut julkaisut on kerrottu opinto-oppaassa Pepissä.

1. Kirjat: etsi kirja UEF Primosta kirjan nimellä.
Voit kirjoittaa hakuun myös vaikkapa tekijän nimen.

  • Samasta kirjasta voi UEF-Primossa olla useita eri painoksia. Tarkista kirjan tarkemmista tiedoista vuosi ja/tai painos.
  • Kirja voi olla painettu tai sähköinen e-kirja. Katso ohje painetun kirjan löytämiseksi hyllystä. Tutustu tarvittaessa e-kirjojen käyttöohjeisiin.
  • Pepissä saattaa olla kirjoitus- ym. virheitä. Jos kirjaa ei heti löydy, kokeile hakua vähän eri tavoin, esimerkiksi vaikka vain tekijän (tekijöiden) nimellä.

2. Osa kirjasta: hae UEF-Primosta kirjan nimeä, ei luvun nimeä.
Huomaa, että koko kirjalla voi olla eri tekijä (toimittaja) kuin yksittäisellä kirjan luvulla.

3. Kirjallisuutta voi olla muutakin, usein esimerkiksi verkossa julkaistu artikkeli tai raportti.

  • jos suoraa linkkiä ei ole annettu, kokeile googlata julkaisun nimellä
  • jos annettu linkki ei toimi, googlaa julkaisun nimellä
  • jos linkki on oikea, mutta ilmoittaa, että sinulla ei ole käyttöoikeutta, kokeile hakea julkaisu UEF-Primon kautta – käytä hakua ’Kaikki’. Artikkelia voit kokeilla hakea artikkelin nimellä – jos tämä ei onnistu, kokeile hakea lehden nimeä.

Tutustu UEF-Primon pikaohjeeseen ja opasvideoihin.

Miten haen lähteitä kirjallisia oppimistehtäviä varten?

Mieti ensin, minkä tyyppistä aineistoa tarvitset.

Pitääkö sinun selittää lyhyesti jokin asia tai ilmiö?

  1. Käytä hakuteosta:
    • Esimerkiksi Wikipedia on hakuteos. Wikipedian tietoihin ei kuitenkaan aina voi luottaa – joukossa on väärää tietoa. Tarkista Wikipedia-artikkelin lähteet ja käytä mieluummin niitä lähteinä, jos ne vaikuttavat luotettavilta
    • Kirjastoon on hankittu hakuteoksia. Tarkista omaan alaasi liittyvät hakuteokset täältä oman alasi mukaan: Tietoaineistot tieteenaloittain
  2. Hae viranomaistietoa: googlaa tarvitsemasi asia ja tarkastele tuloksia vain sivuilta, jotka tunnistat alan viralliseksi organisaatioksi.
  3. Käytä (oppi)kirjaa. Kirjoissa esitetään useimmiten jo vakiintunutta tietoa, johon voi turvallisesti viitata.

Tarvitsetko tutkimustietoa aiheesta?

Tutkimustieto julkaistaan usein artikkeleina tieteellisissä lehdissä. Myös kirjoista löytää tutkittua tietoa. Väitöskirjatkin ovat tutkimuksia.

Hae artikkeleita

Käytä haussa muutamaa aihetta kuvaavaa sanaa

  • Hae UEF-Primosta englanniksi, käytä hakukohteena ’Kansainväliset artikkelit’
  • Hae Arto-tietokannasta kotimaisia artikkeleita suomeksi – huomaa, että Arton kautta et aina saa artikkelia luettavaksi, vaan se pitää etsiä erikseen
  • Käytä Googlen tieteellisen tiedon hakukonetta, Google Scholaria

Hae kirjoja ja väitöskirjoja

Käytä haussa 1-4 aihetta kuvaavaa sanaa

  • Hae UEF-Primosta, tee haku suomeksi ja englanniksi

Kokeile myös tieteellisen tiedon hakuun tarkoitettuja tietokantoja. Näistä kerrotaan lisää kirjaston oppimateriaaleissa.

Jos tormäät tietoa hakiessasi artikkeliin, jossa ei ole suoraa linkkiä, josta pääsisit lukemaan sen, kokeile näitä:

  • kopioi artikkelin nimi Googlen hakuun, saatat löytää artikkelista avoimesti saatavilla olevan version
  • kirjaudu sisään UEF-Primoon UEF-tunnuksillasi ja kopioi artikkelin nimi UEF-Primon hakuun, käytä hakukohteena ’Kansainväliset artikkelit’
  • hae UEF-Primosta lehteä, jossa artikkeli on julkaistu, käytä toimintoa ’Lehtihaku’

Tiedonhaussa on suuresti hyötyä muutaman keskeisen hakusanoihin liittyvän asian tunnistamisesta. Missä muodossa sanat pitää kirjoittaa? Kuinka otan huomioon taivutusmuodot? Tutustu näihin ja muihin perusasioihin:

Tarvitsetko ajankohtaistietoa?

1. Uutissivustot ovat nopeita tiedonlähteitä aiheeseen, josta ei ole vielä julkaistu varsinaisia tutkimuksia.

  • hae aihetta Googlella; aiheesta riippuen käytä ainakin suomea ja/tai englantia
  • käytä vain tunnettujen uutistoimistojen sivuja (esim. Yle, Helsingin sanomat, BBC)
  • huomioi, mihin uutinen perustaa omat tietonsa ja kerro tämä myös omassa tekstissäsi – jos mahdollista, koita etsiä alkuperäinen tietolähde itse
  • lue asiasta useammalta sivustolta – ovat tiedot yhdenmukaisia? Millaisia tietolähteitä mainitaan?

2. Käytä viranomaisten ja tutkimuslaitosten ajankohtaistiedotteita.

Arvioi aina tulosten luotettavuutta ja tasoa

Kirjastojen tarjoamat aineistot ovat lähtökohtaisesti luotettavia lähteitä. Kaikki näistä löytyvä aineisto ei kuitenkaan ole välttämättä tieteellistä, vaan niistä löytyy paljon myös ns. suurelle yleisölle julkaistuja aineistoja.

Netistä löytämääsi aineistoon tulee aina suhtautua suuremmalla huolellisuudella. Tämä koskee myös Google Scholaria, vaikka sen avulla onkin mahdollista löytää myös kaikkien parhaimpia tieteellisiä artikkeleita.

Keskeistä arvioinnissa on aina kirjoittajan sekä kustantajan tiedot. Lue lisää lähteiden arvioinnista tiedonhaun pikaoppaasta.

Pyri käyttämään alkuperäislähteitä

Voit päästä tiedonlähteille monia eri reittejä pitkin. Vinkkiä voit saada lehdistä, netistä, uutisista, Youtube-videoista, luennolta, kaverilta, mistä vain. Koska tieto voi muuttua matkan varrella – sitä tulkitaan, tiivistetään, yksinkertaistetaan – pyri löytämään alkuperäinen lähde, johon löytämässäsi tiedossa viitataan. Jos lähdettä ei ole kerrottu, se on usein huono merkki, vältä tällaisen julkaisun käyttämistä.

Hae alkuperäislähdettä UEF-Primosta (hakukohde ’Kaikki’) tai kokeile Googlea.

Alkuperäisiä lähteitä ovat tutkimusjulkaisut (artikkelit, raportit tai kirjat) tai vaikkapa asiantuntija-arviot. Tuo työssäsi ilmi, minkä tyyppinen lähde on kyseessä.

Aina alkuperäislähteille pääsy ei onnistu: lähde ei ole käytettävissä tai tieto on kumuloitunut hyvin pitkältä ajalta. Varmista silloin tiedot käyttämällä mahdollisuuksien mukaan useampaa lähdettä.

Tiedonhaku opinnäytettä varten

Kandidaatin- ja maisterintutkintoa varten tehtävä tiedonhaku on luonteeltaan laajempaa ja lähteille on tarkemmat vaatimukset kuin yksittäisessä harjoitustehtävässä.

Suorita opintoihisi kuuluva tiedonhaun kurssi viimeistään aloittaessasi kandintyötä.
Kurssiin kuuluvat oppimateriaalit ovat avoimesti käytettävissä ja voit palata niihin aina tarpeen tullen.
Totta kai voit tutustua oppimateriaaleihin milloin vain myös ihan itsenäisesti, jos haluat perehtyä tiedonhakuun ja tietolähteisiin tarkemmin.

Muista myös nämä oppaat

  • Uuden asiakkaan kirjasto-opas
  • Kooste kirjaston palveluista
  • Viitetiedot ja viittaaminen
  • Kirjaston muistilista graduntekijälle
  • Avoimen tiedon hakuopas