Millainen on hyvä hakutulos?

Haun onnistuminen tulosten perusteella arvioituna riippuu haun tarkoituksesta. Joskus riittää vähän, mutta tarkasti aiheeseen liittyviä tuloksia. Toisella kertaa on tarpeen saada esiin ”kaikki mahdollinen”, vaikka osa tuloksista menisikin ohi aiheen.

Haetko määrää vai aiheenmukaisuutta?

Usein tulosten määrä ja aiheenmukaisuus eli relevanssi ovatkin toisilleen vastakkaiset lopputulemat. Näiden kahden sopivaa yhdistelmää haetaan muuntelemalla hakulauseita tietyin keinoin.

Koordinaatisto, jossa x-akselilla tulosten relevanssi ja y-akselilla tulosten määrä. Yksittäinen havainto on merkitty raksilla. Havainnot muodostavat laskevan funktion mukaisen pilven: mitä isompi y:n arvo, sen pienempi x:n arvo.

Tiedonhaku kirjallisuuskatsausta varten

Opinnäytteen olennainen osa on ns. kirjallisuuskatsaus. Opinnäyte voi myös koostua pelkästään kirjallisuuskatsauksesta.

Kirjallisuuskatsauksen idea on taustoittaa aihetta ja luoda kokonaiskuva käsillä olevasta kysymyksestä. Tähän tarvitaan useita eri lähteitä, jotta kokonaiskuva aiheesta hahmottuu tarkemmin ja luotettavammin.

Lähteistä voidaan hakea yhteneväisyyksiä ja toisaalta verrata keskenään ristiriitaisia tietoja, etsiä erilaisia ratkaisumalleja sekä havaita ongelmakohtia, joihin on aikaisemmin törmätty. Yhdistämällä eri lähteistä tulevaa tietoa voidaan kehitellä kokonaan uusia ajatuksia.

Lyhyempää kirjallisuuskatsausta varten riittää, että tärkeimmät lähteet on luettu.

Tämäkin vaatii useita tiedonhakuja, jota tärkeimmät lähteet ylipäänsä nousevat esille. Julkaisuihin pitää myös perehtyä tarkemmin, ennen kuin voi valita niistä keskeiset. Myös ihan uusimpia julkaisuja kannattaa tutkailla.

Kattavaa kirjallisuuskatsausta varten tarvitaan laaja tiedonhaku, jolla selvitetään ”kaikki”, mitä aiheesta on julkaistu.

Kattavassa tiedonhaussa haetaan mieluummin “liian suuri” hakutulos, jotta varmasti kaikki aiheeseen liittyvä saadaan mukaan. Hakutulosta seulotaan ensin otsikon, sitten tiivistelmän mukaan. Lopulta jäljelle jäävät ne, jotka luetaan kokonaisuudessaan.

Hyvä tiedonhaku käy läpi:

  • kotimaiset ja ulkomaiset tiedonlähteet
  • eri tyyppiset tiedonlähteet (kirjat, väitöskirjat, konferenssiraportit, tieteelliset artikkelit ja vastaavat)
  • monipuolisesti aihetta kuvaavat hakusanat ja niiden erilaiset yhdistelmät

Hae siis esim. seuraavista lähteistä:

  • UEF-Primo / Finna.fi
  • SciFinder
  • Web of Science / Scopus
  • Google / Google Scholar / Google Books

Jos aiheesi on hyvin poikkitieteellinen, muista myös muiden alojen keskeisimmät tietokannat (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Esimerkiksi Kasvatustieteen ”oma” tietokanta on Eric. Se sisältää myös kemian opetukseen liittyvää kirjallisuutta. Jos aihe on kovin lääketieteellinen, hyvä tietokanta on PubMed.

Seuraava sivu: Kasvata tulosmäärää