Kemian alan tiedonlähteitä

Kun puhutaan hakupalveluista, jotka ovat erikoistuneet välittämään tietoa tieteellisistä julkaisuista, puhutaan yleisimmin kirjallisuustietokannoista kuin hakukoneista. Tietokantaan on tallennettu joko

  • tieto julkaisun olemassa olosta (viitetietokanta) tai
  • itse julkaisu (kokotekstitietokanta).

Linkit tietokantoihin ovat UEF-Primossa. Etäkäyttö yliopiston verkon ulkopuolelta onnistuu kirjautumalla ensiksi sisään UEF-Primoon.

Katso tietokantalistaus kirjaston kotisivulta (sisältää linkit UEF-Primoon): Kemian tiedonlähteet (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Hakuohjeita näihin tietokantoihin on kurssin seuraavissa luvuissa, Artikkelien haku jne.

Viitetietokannat (reference database)

Viitetietokannat ovat kattavimpia tiedonlähteitä olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen, erityisesti artikkeleihin. Viitetietokannat:

  • sisältävät tietoa siitä, mitä ylipäänsä maailmalla on julkaistu
  • kattavat eri maita ja kustantajia
  • artikkeleita itsessään ne eivät välttämättä sisällä, joskin suoria linkkejä voi olla
  • apua artikkelin jäljittämiseen tarjotaan.

Viitteitä haetaan artikkelin otsikon, asiasanojen ja tiivistelmien perusteella.

Viitetietokantoja on kahdenlaisia: monitieteisiä (esim. Web of Science, Scopus ja ProQuest) sekä alakohtaisia (esim. Scifinder ja ERIC).

Tietokanta voi olla myös maantieteellisesti rajattu. Tällainen tietokanta on Arto, joka sisältää erityisesti Suomessa suomeksi julkaistuja artikkeleita, esimerkiksi vaikkapa kemian opetukseen liittyen. Huomaa kuitenkin, että suurin osa kotimaisesta tutkimuksesta julkaistaan muualla, kansainvälisissä lehdissä. Arto sisältyy kansalliseen Finna-tietokantaan.

Kokotekstitietokannat (full text database)

Artikkelit ovat tietokannassa kokonaisuudessaan luettavissa ja hakua voi tehdä myös artikkelin kokotekstin sisältä.

Kokotekstitietokannat sisältävät yleensä vain yhden kustantajan lehtiä (esimerkiksi American Chemical Society ja Elsevier). Siksi niiden hakutulos on rajoitetumpi kuin viitetietokantojen.

Verkkoarkistot

Verkkoarkistot ovat ensisijaisesti dokumenttien (artikkelit, käsikirjoitukset, rinnakkaistallenteet, opinnäytteet ym.) tallennuspaikkoja. Niissä on myös hakutoimintoja, mutta ne ovat yleensä melko vaatimattomat. Siksi niiden kohdalla ei puhuta tietokannoista.

Esimekiksi verkkoarkisto ja jakelukanava ChemRxiv sisältää kemian alan artikkeleita käsikirjoituksina. Nämä eivät välttämättä ole yksi yhteen viimeisimmän, lehteen hyväksytyn version kanssa. Kuka tahansa voi julkaista tutkimuksensa ChemRxivissa. Siellä ei siis ole virallista vertaisarviointia, mutta kontrolli ”huonojen” artikkeleiden poistamiseksi jälkikäteen on olemassa.

Kirjastotietokannat

Kirjastotietokannat, kuten UEF-Primo, ovat ensisijaisia hakupalveluita kirjojen hakemiseen. Kirjoja ovat:

  • monografiat (tieteellinen kirja)
  • oppikirjat
  • sarjajulkaisut
  • konferenssijulkaisut
  • opinnäytteet

Monet e-kirjat on hankittu kokonaisina ”paketteina”, eli ne muodostavat oman tietokantansa. E-kirjoja voikin siksi hakea kirjastotietokannoista tai omina kokonaisuuksinaan, kokotekstitietokantoina (esimerkiksi Ebsco eBook Collection ja Ebook Central).

Suomessa on oma kansallinen kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna. Se sisältää myös useimpien suomalaisten kirjastojen tietokannat sekä paljon muita aineistoja, kuten oppimateriaaleja, kuvia ja arkistoaineistoja.

Muut tiedonlähteet

Tässä materiaalissa käsitellään lähinnä kirjallisuuden hakemista. Mainittakoon kuitenkin, että kemian alan oma tietokanta SciFinder sisältää runsaasti myös muuta aineistoa, kuten tietoja patenteista sekä kemiallisista yhdisteistä ja aineista sekä niiden kaupallisista toimittajista.

Myös muissa kirjallisuustietokannoissa voi olla vaikkapa patenttitietoja (Scopus) tai muita dokumenttityyppejä (esim. puheita ja hallinnon asiakirjoja Eric-tietokannassa).

Ihan omat tietokantansa on esimerkiksi tilastotiedolle, datalle ja paikkatietoaineistoille.

Seuraava sivu: Artikkelien hakeminen