Kemian alan tiedonlähteitä

Kun puhutaan hakupalveluista, jotka ovat erikoistuneet välittämään tietoa tieteellisistä julkaisuista, puhutaan yleisimmin kirjallisuustietokannoista kuin hakukoneista. Tietokantaan on tallennettu joko

• tieto julkaisun olemassa olosta (viitetietokanta) tai
• itse julkaisu (kokotekstitietokanta).

Käytännössä monet viitetietokannat sisältävät myös kokotekstejä ja kokotekstitietokannoissa voi olla aineistoja, jotka eivät avaudu.

Linkit tietokantoihin ovat UEF-Primossa. Etäkäyttö yliopiston verkon ulkopuolelta onnistuu kirjautumalla ensiksi sisään UEF-Primoon.

Katso tietokantalistaus kirjaston kotisivulta (sisältää linkit UEF-Primoon): Kemian tiedonlähteet (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Hakuohjeita näihin tietokantoihin on kurssin seuraavissa luvuissa, Artikkelien haku jne.

Viitetietokannat (reference database)

Viitetietokannat ovat kattavimpia tiedonlähteitä olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen, erityisesti artikkeleihin. Viitetietokannat:

• sisältävät tietoa siitä, mitä ylipäänsä maailmalla on julkaistu
• kattavat eri maita ja kustantajia
• artikkeleita itsessään ne eivät välttämättä sisällä, joskin suoria linkkejä voi olla
• apua artikkelin jäljittämiseen tarjotaan.

Viitteitä haetaan artikkelin otsikon, asiasanojen ja tiivistelmien perusteella.

Viitetietokantoja on kahdenlaisia: monitieteisiä (esim. Web of Science, Scopus ja ProQuest) sekä alakohtaisia (esim. Scifinder kemian alalla ja ERIC kasvatustieteissä).

Kokotekstitietokannat (full text database)

Artikkelit ovat tietokannassa kokonaisuudessaan luettavissa ja hakua voi tehdä myös artikkelin kokotekstin sisältä.

Kokotekstihaku tuottaa usein runsaasti ei-aiheenmukaisia tuloksia, sillä hakusanat voivat esiintyä tekstissä täysin sattumanvaraisesti ilman asiayhteyttä toisiinsa tai hakusana esiintyy tekstissä hakuaiheen kannalta merkityksettömässä roolissa. Kokotekstihaku voi kuitenkin olla tarpeen vaikkapa haettaessa yksittäisiä tarkkoja termejä, joita ei viitetietokannoista tunnu löytyvän.

Kokotekstitietokannat sisältävät yleensä vain yhden kustantajan lehtiä (esimerkiksi American Chemical Society ja Elsevier). Siksi niiden hakutulos on rajoitetumpi kuin viitetietokantojen.

Laajasti kokotekstejä voi hakea Google Scholarista ja UEF-Primon kansainvälisten artikkeleiden hausta. Näissä kahdessa vastaan tulee kuitenkin myös julkaisuja, joihin ei ole pääsyä verkon kautta, koska aineistoja ei ole hankittu UEFin käyttöön.

E-kirjatietokannat

Tiedot UEFille hankituista e-kirjoista löytyvät UEF-Primosta. Haku on tällöin hakua viitetietojen (otsikko, tiivistelmä, asiasanat, sisällysluettelo) avulla. On kuitenkin mnahdollista tehdä hakua mysö e-kirjojen kokoteksteistä. Tämä onnistuu erillisten e-kirjatietokantojen kautta. E-kirjatietokannat sisältävät kirjoja monilta eri kustantajilta.

Verkkoarkistot

Verkkoarkistot ovat ensisijaisesti dokumenttien (artikkelit, käsikirjoitukset, rinnakkaistallenteet, opinnäytteet ym.) tallennuspaikkoja. Niissä on myös hakutoimintoja, mutta ne ovat yleensä melko vaatimattomat. Siksi niiden kohdalla ei puhuta tietokannoista.

Esimekiksi verkkoarkisto ja jakelukanava ChemRxiv sisältää kemian alan artikkeleita käsikirjoituksina. Nämä eivät välttämättä ole yksi yhteen viimeisimmän, lehteen hyväksytyn version kanssa. Kuka tahansa voi julkaista tutkimuksensa ChemRxivissa. Siellä ei siis ole virallista vertaisarviointia, mutta kontrolli ”huonojen” artikkeleiden poistamiseksi jälkikäteen on olemassa.

Kirjastotietokannat

Kirjastotietokannat, kuten UEF-Primo, ovat ensisijaisia hakupalveluita kirjojen hakemiseen. Kirjoja ovat:

• monografiat (tieteellinen kirja)
• oppikirjat
• sarjajulkaisut
• konferenssijulkaisut
• opinnäytteet

Monet e-kirjat on hankittu kokonaisina ”paketteina”, eli ne muodostavat oman tietokantansa. E-kirjoja voikin siksi hakea kirjastotietokannoista tai omina kokonaisuuksinaan, kokotekstitietokantoina (esimerkiksi Ebsco eBook Collection ja Ebook Central).

Suomessa on oma kansallinen kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna. Se sisältää myös useimpien suomalaisten kirjastojen tietokannat sekä tietoja monista muista aineistoista, kuten kotimaisista artikkeleista, oppimateriaaleista ja arkistoaineistoista.

Hakuteokset

Hakuteoksia ovat esimerkiksi tietosanakirjat, ensyklopediat ja sanastot, jotka selittävät termejä. Hakuteoksista löytää helposti mm. määritelmiä ja tiiviitä kuvauksia erilaisista ilmiöistä. Hakuteokset ovat hyviä apuvälineitä, kun tutustutaan uuteen asiaan ensi kertaa.

Tunnetuin hakuteos on Wikipedia. Varsinaiset tieteelliset hakuteokset ovat kuitenkin luotettavempia, sillä niissä tiedon oikeellisuus on aina varmistettu asiantuntijoiden avulla.

Erilaiset käsikirjat (handbook) voivat myös toimia hakuteoksina. Käsikirjoja on kuitenkin monenlaisia, eikä käsikirja useinkaan ole yhtä laaja-alainen kuin vaikkapa tietosanakirja. Toisaalta käsikirja voi keskittyä vain hyvin suppeaan aihealueeseen, mutta kertoa siitä kattavasti.

Muut tiedonlähteet

Tässä materiaalissa käsitellään lähinnä kirjallisuuden hakemista. Mainittakoon kuitenkin, että kemian alan oma tietokanta SciFinder sisältää runsaasti myös muuta aineistoa, kuten tietoja patenteista sekä kemiallisista yhdisteistä ja aineista sekä niiden kaupallisista toimittajista.

Myös muissa kirjallisuustietokannoissa voi olla vaikkapa patenttitietoja (Scopus) tai muita dokumenttityyppejä (esim. puheita ja hallinnon asiakirjoja Eric-tietokannassa).

Ihan omat tietokantansa on esimerkiksi tilastotiedolle, datalle ja paikkatietoaineistoille.

Seuraava sivu: Artikkelien hakeminen