Asiasanastot

Asiasanastot (englanniksi usein Thesaurus) ovat luetteloita käytettävistä asiasanoista. Asiasanastoissa myös määritellään termit ja kuvataan niiden välisiä suhteita: assosiatiiviset käsitteet (related), yläkäsitteet (broader) ja alakäsitteet (narrower).

Asiasanastot auttavat hakusanojen valinnassa

Asiasanastoista:

  • etsitään oikeat hakusanat asiasanahakua varten
  • haetaan vinkkejä hakusanoiksi ylipäätään; myös rinnakkaiset ja ylä- ja alakäsitteet voivat olla hyödyllisiä

Vaikka ei käyttäisikään varsinaista asiasanastoa apuna, kannattaa silti seurata tietokannnoissa löytämiesi julkaisujen tietoihin tallennettuja asiasanoja. Sieltä näet helposti hyviä hakusanoja, joita voit käyttää haussasi.

Kuvakaappaus kirjan asiasanoista eli aiheista. Sanat ovat: climatic changes, environmental aspects, hydrologic cycle, global temperature changes, atmospheric chemistry.
Esimerkiksi ”climate change” -termille löytyy asiasanavastine ”climatic changes” UEF-Primossa.

CAS Lexicon

Kemian alan tärkein tietokanta, SciFinder-n, käyttää omaa asiasanastoa, CAS Lexicon. CAS Lexicon on tavallista asiasanastoa laajempi käsitteistö, joka toimii kiinteästi osana tietokannassa tehtäviä hakuja: järjestelmä linkittää hakuun automatomaattisesti tiettyyn termiin (nimitys SciFindersissä ’Concept’) liittyvät läheiset muut termit.

CAS Lexiconia voi selata SciFinder-tietokannan sisällä ja sen avulla voi myös muodostaa suoraan hakulauseita.

Kun alat kirjoittaa hakusanaa, CAS Lexicon ehdottaa sopivia termejä, joista voit valita haluamasi.

Yleinen suomalainen ontologia YSO

Yleinen Suomalainen Ontologia (YSO) on Suomessa käytettävä asiasanasto. YSOa käytetään sekä UEF-Primon tietueissa että kansallisessa Finnassa.

YSO kattaa kaikkien tieteen- ja tiedonalojen keskeisimmän terminologian. Kemian ja muiden luonnontieteiden kattavuus on kuitenkin ohuempi kuin muilla aloilla.

Termeille saa myös englannin- ja ruotsinkielisen vastineen.

Kuvakaappaus YSOsta. Oikealla ylhäällä on hakuruutu. Sivun vasen laita esittää sanan paikan käsitehierarkiassa. Sivun oikea laita kertoo tiedot haetusta termistä, joka kuvassa on fotokatalyysi.
YSOsta voi hakea yksittäistä sanaa oikealta ylhäältä.

Asiasanastoa voi käyttää apuna myös hakusanojen ideointivaiheessa, vaikka tekisikin haut vapaasanahakuina. Sieltä voi löytyä vihjeitä hakusanoiksi sekä käännöksiä sanoista.

YSOn käyttöohje

KÄYTETTÄVÄ TERMI kertoo sanaston hyväksymän asiasanan tietylle käsitteelle. OHJAUSTERMIT (kuvassa valokatalyysi) kertovat, mikä sanan sijasta asiasanaa käytetään. Ohjaustermiä ei siis voi tallentaa tietokantaan asiasanaksi (aihe) eikä käyttää asiasanahaussa, mutta sitä voi hyvin käyttää vapaasanahaussa.

Kemiaan liittyviä sanoja voi selata klikkaamalla YSO:n etusivulla ensin linkkiä ’Ryhmät’ (yllä olevassa kuvassa vasemmalla ylhäällä) ja sitten kohtaa ’09 Kemia’.

Asiasanastot elävät jatkuvasti: tapa asiasanoittaa tietty asia on voinut muuttua vuosien kuluessa, esimerkiksi ’kryoelektronimikroskopia’ tuli asiasanaksi vuonna 2021
sitä ennen asiasanana saattoi olla laajempi termi ’elektronimikrosopia’, ehkä täydennettynä asiasanalla ’kylmätekniikka’.

Entä jos omalle aiheelle ei löydy sanastosta asiasanaa?

Tämä on hyvin tavallista, varsinkin hyvin tarkkojen tai uusien termien kohdalla.

Millä tahansa sanalla voi hakea sanahakuna/vapaatekstihakuna.

Eri tietokannoissa erilainen asiasanapolitiikka. Scopus-tietokantaan tallentuu asiasanoja useista eri sanastoista. Sen sijaan Web of Science –tietokannassa ei ole käytössä mitään määriteltyä sanastoa.