Vertaisarviointi

Vertaisarvioinnissa varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, että tutkimusartikkeli on kelvollinen julkaistavaksi. Asiantuntijat ovat alan tunnustettuja tutkijoita. Englanniksi vertaisarviointii viitataan termeillä peer-review tai refereed.

Arviointikäytäntö:

  • Arvioijiksi valitaan alan tunnustettuja tutkijoita.
  • Arvioijia on yleensä ainakin kaksi. Artikkelin kirjoittaja ei saa tietää heidän henkilöllisyyttään.
  • Asiantuntijat antavat julkaisuluvan arvoituaan tutkimuksen oikeellisuutta, merkittävyyttä ja alkuperäisyyttä.

Arvioinnissa käydään läpi tutkimuksen (Korpilahti Eeva, 2010, linkki aukeaa uteen ikkunaan):

  • toistettavuus
  • objektiivisuus
  • koejärjestelyn oikeellisuus
  • aineiston edustavuus
  • analyysimenetelmän pätevyys
  • tulosten oikeellisuus ja johdonmukaisuus
  • johtopäätösten loogisuus
  • tulosten uutuusarvo

Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä.

Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten määrä on valtava ja aika ajoin puutteellinenkin artikkeli saattaa läpäistä seulan.

Samasta tutkimuksesta voi olla erilaisia versioita

On tavallista, että käsikirjoitukseen tehdään pieniä muutoksia arvioijien ehdotusten mukaan. Samasta tutkimuksesta voi olla saatavilla sekä käsikirjoitus että korjattu versio.

Artikkeli saa erilaisia nimityksiä arvioinnin ja julkaisuprosessin vaiheeseen liittyen:

  • manuscript = preprint = käsikirjoitus, jota ei vielä arvioitu
  • final draft = artikkelin sisältö on korjattu arvioinnin jälkeen
  • article in press = artikkeli on arvioitu ja korjattu, ulkoasukin on lopullinen, mutta sitä ei ole vielä julkaistu
  • final published version = artikkeli on julkaistu lehdessä ja sillä on olemassa mm. sivunumerot tai muu tunniste (esim. vain verkossa julkaistavassa lehdessä järjestysnumero tms.)

Mistä saa tietoa vertaisarvioinnista?

Lehtiartikkeleiden vertaisarvionti

Tiedon vertaisarvioinnista voi tarkistaa:

  • lehden omalta (julkaisijan) kotisivulta / lehdestä itsestään
    • markkinoilla on tosin runsaasti huijarilehtiä, joiden kotisivuilla annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, ks. lisää luvussa Onko lähde luotettava: saalistajalehdet
  • löytyykö lehti Julkaisufoorumin listalta
  • onko lehdellä Impact Factor -tunnusluku; lue lisää impaktifaktorista kirjaston sivuilta
  • joissakin tietokannoissa mainitaan, onko lehti/artikkeli vertaisarvioitu (”peer reviewed” tai ”refereed”), tai
  • hakua kirjallisuustietokannoissa voi rajata vain tieteellisiin lehtiin

Kotimaisilla julkaisuilla on oma vertaisarvioinnista kertova tunnus, jonka myöntää Tieteellisten seurain valtuuskunta:

Logossa on kuvattu mustalla pojhalla valkoisia viivoja, jotka muodostavat mustia kolmioita.
Vertaisarvioidun julkaisun logo.

Varsinaisten tutkimusartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia katsauksia, uutisia, kirjeitä ja keskustelua, jotka eivät ole samalla tavoin vertaisrvioituja. Näistä vasta useimmiten päätoimittaja tai toimituskunta.

Kirjojen arviointi

Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla.

Tieteellisiä kustantajia ovat mm.:

  • tieteelliset kaupalliset kustantajat
  • yliopistot
  • kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat
  • tietyt tutkimuslaitokset yms. (ks. Suomen tiedekustantajien vuosikertomus (pdf, aukeaa uuteen ikkunaan); jäsenet lueteltu lopussa)

Seuraava sivu: Avoimet julkaisut