Hakuaiheen käsittely

KÄSITTEET JA HAKUONGELMAT: MITÄ TIETOA TARVITSET

kysymysHyvien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakuongelma ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

KÄSITTEET

Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

FYSkasite

Pelkistä aihe ’kuulalaakerien kitka’ kahdeksi käsitteeksi: ’kitka’ ja ’kuulalaakeri’. Näistä voit johtaa vaihtoehtoja, joita yhdistellään hakuun tarpeen mukaan.

 

Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

  • Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
  • Rinnasteiset suhteet ovat ”jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

Esimerkki:

Aihe: Röntgenkuvauksesta sekä tomografiasta saatavien säteilyannosten vertailu

Käsitteet: röntgenkuvaus, tomografia, säteilyannos

Suhteet:
Röntgenkuvaus ja tomografia voidaan molemmat liittää samaan yläkäsitteeseen ’kuvantaminen’. Ne ovat siis rinnasteiset suhteet. Sen sijaan nämä molemmat kuvantamiseen liittyvät alakäsitteet rajaavat käsitettä säteilyannos rajoittamalla säteilyannoksen mittaamisen tällä kertaa vain näihin kahteen menetelmään.


KOKOA, RAJAA, YHDISTELE, VERTAILE

On siis nähtävä, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voisi käyttää hyväksi. Millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta? Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.
Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan:
    • Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla)
    • Kenelle? (toiminnan kohderyhmä, kehen vaikuttaa, kenelle on tärkeä) – henkilöt, ryhmät, organisaatiot
    • Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mistä?)
    • Miten? (menetelmä, tarkastelutapa: esim. teoreettinen/soveltava )
    • Missä? (maa, maanosa jne.)
    • Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)

Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

Esimerkki

Itä-Suomen yliopistossa valmistunut gradu: Frisbeen lentämisen fysiikkaa / Immonen, Paavo (2018). Kirjallisuuteen viitataan mm. seuraavissa kysymyksissä:

  • frisbeekiekon lento-ominaisuuksiin vaikuttavat fysikaaliset suureet (nopeus, voimat)
  • vastavaalla tavalla toimivien laitteiden (lentokoneen siipi, gyroskooppi) lento-ominaisuuksia
  • kiekolle ominainen lentorata
  • kiekkojen erilaisuus keskenään
  • lajin historia

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.