Pieni osaamiskokonaisuus tuottaa tutkittua tietoa työelämän ja yhteiskunnan murrokseen
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen ja Kauppatieteiden laitoksen yhteistyönä pilotoidaan monitieteistä Kestävän kiertotalouden pientä osaamiskokonaisuutta ja luodaan samalla pienten osaamiskokonaisuuksien toteutusmallia.
Yhteistyö CE4ALL -hankkeen taustavoimien eli UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen ja kauppatieteiden laitoksen professori Hanna Lehtimäen välillä käynnistyi, kun TEM kilpailutti kiertotalouden osaamismerkistön luomisen.
– Mietimme, miten voisimme testata yritysten ja henkilöstön kiertotalousvalmiuksia ja muodostaa tämän tiedon pohjalta osaamismerkkitasot. Emme saaneet rahoitusta, mutta idea tutkitun tiedon ja osaamisen kehittämisen yhdistämisestä oli niin hyvä, että päädyimme soveltamaan samaa tutkimuksellista perustaa pienissä osaamiskokonaisuuksissa, kertoo koulutuspäällikkö Maria Laukkanen.
Hanna Lehtimäki kiittää yhteistyötä JOKin kanssa. – Yksiköllä on valmiiksi laajat yritysverkostot ja intressi pitää ne aktiivisina. Tästä muodostuu win-win-tilanne laitoksen tutkijoiden ja JOKin välillä. Innostava yhteistyö ruokkii lisää yhteistyötä. Kenttäkin on avautumassa, koska monet eri tahot kehittävät tällä hetkellä pieniä osaamiskokonaisuuksia.
Koulutusinnovaatiosta uusia tarttumapintoja yhteiskuntaan
Pieni osaamiskokonaisuus (micro-credential) on työelämälähtöinen, osaamista tuottava ja uudistava koulutus. Se mahdollistaa moninaisia ja räätälöityjä jatkuvan oppimisen polkuja. Tarjolla on täsmätietoa, osaamisen syventämistä tai laajentamista. Tätä logiikkaa pilotoidaan nyt rohkeasti kokeillen. Hanna Lehtimäki uskoo, että pienistä osaamiskokonaisuuksista voi syntyä uusi koulutusinnovaatio.
– Innovaatiojohtamisen tutkimuksessa on havaittu, että startup-yrityksissä kokeilut ovat tärkeä osa innovointia ja kaupallistamista. Kokeiluja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Kokeilut ovat oiva tapa tuoda myös yliopistoon kokeilemisen kulttuuria ja tekemisen meininkiä. Kokeilut auttavat toimimaan tieteiden välisillä rajapinnoilla, organisaatioiden välillä, yliopiston eri yksiköiden välillä sekä yliopiston ja yhteiskunnan välillä: uudet mahdollisuudet ja uudistuminen syntyvät nimenomaan rajapinnoilla.
Mistä innovatiivisuus muodostuu? – Yliopisto kiinnittyy yhteiskunnan muutokseen helposti saavutettavalla tavalla. Helposti lähestyttävä tapa oppia tuo yliopistokoulutuksen lähemmäksi arkea. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa tutkimusosaaminen kääntyy käytännön osaamisen kehittämiseksi ja kohdentuu laajalle yleisölle. Sen sijaan että lähdet suorittamaan viiden vuoden tutkintoa, lähdetkin tutustumaan pienesti ajankohtaiseen asiaan tai ilmiöön. Innovatiivisen koulutusmallin ansiosta voimme elää ajassa ja reagoida muutoksiin, tinkimättä koulutuksen laadusta. Tutkintokoulutuksen ja perinteisen jatkokoulutuksen rinnalle tulee ketterämpiä koulutuksia, joita voi synnyttää ja myös lopettaa helpommin. Lisäksi opetusmenetelmät ovat uudenlaisia, ne tukevat itsenäistä oppimista.
Työelämävuoropuhelu osaamiskokonaisuuden perustana
Pienet osaamiskokonaisuudet tiivistävät yliopiston työelämäyhteistyötä, koska työelämällä on viitekehyksessä olennainen rooli koulutuksen kehittämisessä, sen laadun ja työelämärelevanssin arvioimisessa. Kiertotalouden tutkija- ja asiantuntijaryhmä käy työelämän kanssa tiivistä vuoropuhelua. – Kun kuuntelemme niitä ihmisiä, joille sisältöä tuotetaan, pääsemme lähemmäksi työelämää – esimerkiksi opimme sanoittamaan asioita tavoilla, jotka puhuttelevat.
Kiertotalouden osaamiskokonaisuuden valmisteluvaiheessa haastateltiin noin 40 yrityksen edustajaa. Maria Laukkasen kokemuksen mukaan työelämä on ollut hyvin motivoitunut ja halukas keskustelemaan ja antamaan näkemyksiä pilotointiin. – Varmaan jo se on poikkeuksellista, että yliopistolta soitetaan ja halutaan kerätä asiakasymmärrystä. Osa yrityksistä tiesi heti, mistä on kyse. Toiset vasta miettivät, miten tämä liittyy heidän bisnekseensä. Molemmat olivat meille arvokkaita tietolähteitä.
Työelämän kanssa käydystä vuoropuhelusta ymmärrettiin, että pieniin osaamiskokonaisuuksiin kaivataan täsmäsisältöjä. Osaamisen tarpeet ja tasot vaihtelevat. – Esimerkiksi pankkien työntekijät tarvitsevat ihan yleisesti tietoa kestävyyssiirtymästä, koska pankit tänä päivänä myöntävät mm. vihreitä lainoja. Suuremmissa yrityksissä kiertotalous voi olla jo nyt liiketoiminnan ydintä, mutta he tarvitsivat tutkittua tietoa tulevaisuudesta: miten omaa bisnestä voi miettiä uudelleen ja kehittää?
Täsmätietoa työelämän osaamisen tarpeisiin ja tasoille
Kun yritykset täsmensivät tarpeitaan, tutkimustiedosta valikoituivat osaamisen lisäämiseksi keskeiset teemat ja sisällöt. Uusi Kestävän kiertotalouden osaamiskokonaisuus muodostuu useista pienistä osaamiskokonaisuuksista, joissa oppiminen etenee perehtymisen tasolta syventävään, soveltavaan ja kehittävään osaamiseen. Pääkouluttajina toimivat yliopiston kestävyystutkimuksen ja –koulutuksen asiantuntijat eri tieteenaloilta.
Kestävän kiertotalouden perusteet on laajuudeltaan 7 opintopistettä, joka koostuu seitsemästä 1 opintopisteen palasta. Kukin pala on hyvin tarkasti rajattu ja jokaisen voi suorittaa yksittäin tai koota kokonaisuudeksi. Teemoja ovat esimerkiksi kiertotalousliiketoiminta, kiertotalouden tuotekehitys ja kiertotalouslainsäädäntö.
Kestävän kiertotalouden erityisosaaminen jakautuu kolmeen teemaan. Ohjauksen teema keskittyy regulaatioon ja lainsäädäntöön. Toiminnan teema vahvistaa liiketalousajattelua kiertotalouskontekstissa. Tulevaisuus -teemassa painottuu tutkimus, josta voisi syntyä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Yhdessä teemat muodostavat kattavan pohjan asiantuntijatasolla toimivalle tai yritystoimintaa kehittävälle henkilölle.
Kestävän kiertotalouden johtaminen-tasolla näitä teemoja syvennetään ja sovelletaan johtamisen kontekstissa.
Pieni osaamiskokonaisuus antaa mahdollisuuden rakentaa omia jatkuvan oppimisen polkuja. – Voit suorittaa vain sen yhden osan, jonka tarvitset oman työsi tueksi, ja saat siitä opintosuoritusmerkinnän. Halutessasi voit tehdä kaikki osat ja suorittaa osaamiskokonaisuuden, kannustaa Maria Laukkanen.
Palautteen kerääminen on tärkeää kiertotalouden osaamiskokonaisuuden kehittämisessä. – Jos osallistuja kertoo, että tämä on tuttua asiaa, sekin voi olla positiivista. Koulutuksen kautta todennetaan, että asia osataan, Maria Laukkanen kuvailee.
Työelämän arjen ymmärrys näkyy oppimisen menetelmissä. Oppimateriaaleissa on riittävän pieniä, nopeastikin tehtäviä osia, mutta myös syventävää aineistoa, johon voi tutustua tarkemmin, kun siihen on aikaa. Videoluentojen lisäksi on muita sisältöjä: audiomateriaaleja, verkkosivuja, kirjallisuutta ja artikkeleita sekä testi. Tehtävät on suunniteltu niin, että niiden tarkastaminen onnistuu mahdollisimman automaattisesti. Syventävissä osaamiskokonaisuuksissa mukaan tulee soveltavia tehtäviä, joissa osallistuja pääsee ratkaisemaan omaan työhönsä liittyviä kysymyksiä. Hankkeessa kehitetään myös kiertotaloustestiä, jonka avulla osallistuja voi mitata omaa kiertotalouden osaamistaan ja tunnistaa, millaiset opinnot ovat tarpeen.
Pienen osaamiskokonaisuuden rinnalla tarjotaan muita kevyemmän osallistumisen ja oppimisen väyliä. Tutkijan pöydältä työelämälle -webinaarisarjassa ja viikoittaisilla Kiertotalouden aamukahveilla välitetään tutkimustietoa yrityksille helposti ja nopeasti.
Yhteiskunnan muutos ja uusi näkökulma motivoivat tutkijaa
Professori Hanna Lehtimäen mukaan Itä-Suomen yliopistossa on paljon vastaavia tutkimushankkeita, joissa on vahva yhteiskunnallisen muutoksen ja vaikuttavuuden teema. Esimerkiksi terveydenhuollon, terveysteknologian ja kestävän matkailun aloilla on hankkeita, joihin tuodaan mukaan pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä.
Tutkijalle pienen osaamiskokonaisuuden pilotointi ja uuden koulutusmallin rakentaminen on motivoivaa. – Tutkijan työhön kuuluu kokeiluhenki, toteaa Hanna Lehtimäki. Innostuin pienistä osaamiskokonaisuuksista, koska tämä on yksi tapa viedä eteenpäin kiertotaloutta ja kestävyyssiirtymää yritysten toiminnassa ja yhteiskunnassa. Olen huolissani kestävyysmuutoksesta. Maapallo palaa – biodiversiteettikato, saastuminen ja ilmaston lämpeneminen ovat valtavan suuria ja pelottavia kehityskulkuja. Ei riitä, että tutkijoina analysoimme, mitä on tapahtumassa, vaan meidän täytyy saada ihmiset laajasti mukaan muutokseen. Sen sijaan että jäisimme murehtimaan maapallon tilaa, mietimme uusia tapoja lähestyä yritystoiminnan ja yhteiskunnan kestävyyttä ja tartumme mahdollisuuksiin, jotka syntyvät, kun ajattelemme asioita uusista näkökulmista ja teemme asioita uusilla tavoilla.
– Meidän mielestämme yliopiston pitää etsiä tapoja, joilla se on relevantti paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemoissa, jotka koskettavat monia eri ammattikuntia ja toimialoja, pienet osaamiskokonaisuudet ovat hyvä tapa tuottaa ajankohtaista ja laadukasta oppimista. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat hyvä lisä tutkintokoulutuksen rinnalla ja ne laajentavat samalla yhteistyötämme eri ihmisten ja organisaatioiden kanssa, sanoo Maria Laukkanen.
Tutustu kestävän kiertotalouden osaamiskokonaisuuteen: Kestävän kiertotalouden osaamiskokonaisuus | Itä-Suomen yliopisto
Lisätietoja CE4ALL-hankkeesta: Maria Laukkanen (Koulutuspäällikkö, Jatkuvan oppimisen keskus) [email protected]
Lisätietoja Yliopistoverkosto jatkuvan oppimisen edelläkävijänä (YJOP) -hankkeesta: Laura Al-Azzawi (Projektipäällikkö, Jatkuvan oppimisen asiantuntija, Jatkuvan oppimisen keskus) [email protected]
Hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia.
