Mitä saimme aikaan – mistä voimme iloita?
Tervetuloa mukaan HYVÄ – Hyvinvointia vuoden ympäri -koulutushankkeen blogiin, joka liittyy tekemäämme hyvinvointikalenteriin. Kalenterissa esittelemme näkökulmia ja ajatuksia siitä, kuinka hyvinvointia voidaan ylläpitää vuoden ympäri. HYVÄ-hanketta rahoittaa Opetushallitus, joten sisällöt on suunnattu opetus- ja kasvatusalalle. Toki voit saada niistä vinkkejä myös itsellesi ja työyhteisöllesi, vaikka et työskentelisikään kyseisellä alalla. Näiden lyhyiden, välitunnin mittaisten blogien tarkoituksena on taustoittaa hyvinvointikalenterissa esitettyjä asioita. Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa mukaan HYVÄ – Hyvinvointia vuoden ympäri -hankkeen blogiin. Lukuvuoden päättyessä teemme usein yhteenvetoa aikaansaannoksista. Ohjausta kuvaava ranskan sana accompagnement tarkoittaa vierellä kulkemista – ja sitä tämä hankekin on ollut: rinnalla kulkemista, tukemista ja hyvinvoinnin vahvistamista läpi vuoden.
Kun puhumme aikaansaannoksista, huomiomme kiinnittyy helposti isoihin tavoitteisiin ja projekteihin. Meitä ilahduttaa kuitenkin erityisesti se, että hankkeen koulutuksissa jaetuista tiedoista ja työkaluista on ollut hyötyä osallistujien arjessa. Kun kuulemme palautetta konkreettisista myönteisistä muutoksista, tiedämme tehneemme jotain merkityksellistä.
Silti aikaansaannoksia ei aina tarvitsisi huomata vasta vuoden lopussa. Niitä voisi havainnoida myös päivittäin tai viikoittain. Arjen keskelle mahtuu paljon sellaista, mitä ei välttämättä kirjoiteta to do -listalle, mutta joka on silti tärkeää. Työpäivän päätteeksi voisi kysyä: keskitynkö siihen, mitä en saanut tehtyä vai siihen, mitä sain aikaan? Flow-tutkija Mihaly Csikszentmihalyi muistuttaa, että se, mihin suuntaamme huomiomme, muokkaa kokemustamme. Pienikin huomion suuntaaminen aikaan saatuun lisää myönteistä tunnetta ja hyvinvointia.
Osa työstä on abstraktia – kuten opettaminen tai valmentaminen – eikä lopputulos näy konkreettisina tuotoksina. Siksi tekemisen näkyväksi tekeminen voi olla hyödyllistä. Esimerkiksi yksi työntekijä keräsi vuoden aikana kaikki tehdyt tehtävät paperilapuille ja pinoi ne hyllylle. Näin hän pystyi konkreettisesti näkemään, mitä kaikkea oli saanut aikaan. Sama onnistuu vaikka varaamalla perjantaisin pienen hetken viikon yhteenvedolle. Tämä voi lisätä tunnetta aikaansaamisesta ja auttaa suuntaamaan viikonloppuun hyvällä mielellä.
Myönteisillä tunteilla on tutkitusti merkitystä hyvinvoinnille ja resilienssille. Myönteisten tunteiden tutkija Barbara Fredrickson on todennut, että itse tuotetut myönteiset tunteet lisäävät psykologista ja sosiaalista hyvinvointia. Aikaansaamisen huomioiminen on yksi tapa lisätä näitä tunteita arkeen. Ja vaikka myönteiset tunteet ovat tärkeitä, myös negatiivisilla tunteilla on paikkansa – ne auttavat esimerkiksi liikkeelle lähtemisessä ja energian suuntaamisessa.
Kesäloma voi olla hyvä hetki uusien, hyvinvointia tukevien tapojen muodostamiseen. Arki ei ole yhtä aikataulutettua, ja voimavaroja saattaa olla enemmän. Tavat syntyvät toistosta: esimerkiksi vesilasillisen juominen herätessä muuttui tutkimuksessa tavaksi, kun sitä oli toistettu useita kymmeniä kertoja. Kesä voi tarjota sopivan, rennomman ajanjakson näiden toistojen aloittamiseen. Kun syksy koittaa, uusi tapa voi olla jo vakiintunut osaksi arkea. Tärkeää on tehdä tavoista riittävän yksinkertaisia, jotta ne onnistuvat myös vaihtelevien lomarytmien keskellä.
Tämän blogisarjan aikana olemme käsitelleet monia hyvinvointiin liittyviä teemoja: motivaatiota, yhteenkuuluvuutta, palautumista, kiitollisuutta, merkityksellisyyttä ja innostusta. Ne kaikki linkittyvät arjen hyvinvointiin ja siihen, miten tuemme itseämme ja muita työyhteisössä. Nyt lukuvuoden päättyessä on hyvä hetki pohtia, mitä kaikkea tulikaan tehtyä – ja millaisia hyvinvointia tukevia tapoja haluaisi vaalia myös kesän aikana.
Kokeiluvinkki: Valitse yksi yksinkertainen, hyvinvointiasi tukeva tapa ja toista sitä joka päivä kesäloman ajan. Näin voit luoda itsellesi uuden, voimaa tuovan rutiinin.
Kuuntele jakso Spotifyista!
Kirjoittajat
Arttu Puhakka
Myyntipäälliikkö
Itä-Suomen yliopisto
Pauli Kallio
Jatkuvan oppimisen asiantuntija
Itä-Suomen yliopisto