Miten onnistuu yliopiston kotsa ja kässä lukiolaisille?
Yliopisto-opintoja jo lukiossa. Ketä kiinnostaa? Mitä hyötyä?
Yliopistojen koulutustarjonta voi näyttää lukiolaiselle lukuisten mahdollisuuksien runsaudensarvelta. Termit ja kuvaukset kuulostavat alkuun vierailta ja omasta kiinnostuksen kohteestakaan ei ole aina varmuutta. Avoimessa yliopistossa lukiolaisella on mahdollisuus tutustua ja kokeilla yliopisto-opintoja sekä kehittää opiskeluvalmiuksiaan.
Itä-Suomen avoimessa yliopistossa on tarjolla opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja lähes kaikilta yliopiston koulutusaloilta. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhteisessä opetuksessa ja opinnot voi suorittaa usein joustavasti verkko-opintoina.
Käden ja kodin taitojen tieteistä tutustuttavaa
Viime vuosina yliopiston ja lukioiden yhteistyötä on kehitetty mahdollistamalla pienten opintojaksojen suorittamisen jo lukion aikana. Lukiolaiset käyttävät näitä opintojaksoja tutustuakseen oppiaineeseen tai yliopistoon yleensä, mutta ne voi sisällyttää myös lukion opintoihin.
Opintojaksot eivät ole erikseen räätälöityjä, helpotettuja ”kurkistus”kursseja, vaan oikeita opintojaksoja sekä pienemmäksi rajattuja osia opintojaksoista. Suoritettuaan opintojakson opiskelija saa siitä hyväksiluvun ja hän voi täydentää opintojakson kokonaiseksi päästyään tutkinto-opiskelijaksi.
Kasvatusalan opinnoissa uusia tulokkaita ovat kotitaloustieteen ja käsityötieteen opintojaksot. Oppiaineet eivät ole niitä tutuimpia ja yleisimpiä avoimen yliopiston opetustarjonnassa. Tutustumisjaksojen yhtenä tavoitteena on tehdä kotitaloustiedettä ja käsityötiedettä tutuksi lukiolaisille, jotka miettivät ammattia ja opiskelupaikkaa.
Saisiko olla kotsaa vai köksää?
Kotitaloustieteen opintojakso Koti toimintaympäristönä (2 op) tarjoaa loistavan mahdollisuuden piakkoin lapsuuden kodista muuttavalle nuorelle kehittää omia kotitaloustaitojaan, budjetointia, ruoanlaittoa, siivousta ja vaatehuoltoa. Uusavuttomuuden kitkemisen lisäksi opintojakson suorittamisen ohessa opiskelija oppii tekemään arvovalintoja, ekologisia ja taloudellisia arjen ratkaisuja.
Kodin arjessa tarvittavia taitoja tehdään hyvin erilaisissa kodeissa, niinpä onkin luontevaa, että taitoja myös harjoitellaan kotiympäristöissä, perustelee kotitaloustieteen professori Hille Janhonen-Abruquah. Opintojakso yhdistääkin tavallaan formaalia ja non-formaalia oppimista. On tärkeää, että teoreettista tietoa sovelletaan arjen toiminnassa. Opintojakson eri osioita myös syvennetään saumattomasti kotitaloustieteen perusopintojen eri opintojaksoilla tutkinto-opiskelijana.
Koti toimintaympäristönä -opintojakso on tuotettu UEF Kotitalouden (https://uefconnect.uef.fi/en/uef-home-economics/#information) tutkimusryhmän yhteistyönä, kertoo Janhonen-Abruquah. Kotitaloustieteen yliopistonlehtorit ja professori ovat suunnitelleet opintojakson sisällön ja teknisestä toteutuksesta on vastannut tutkimusavustaja. Opintojakso onkin ollut jo syyslukukauden 2025 käytössä ensimmäisen vuoden kotitalousopettajaopiskelijoilla ja opintojaksoa kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
Hille Janhonen-Abruquahin mukaan kotitalousopettajan koulutukselle on ominaista yhdessä tekeminen ja oppiminen monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Koulutuksen pääaine on kotitaloustiede, joka tutkii kotitaloutta ja sen vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Opintojen sisältöalueita ovat muun muassa asumiseen, ruoka- ja kuluttajaosaamiseen liittyvät aihekokonaisuudet sekä pedagogiset opinnot.
Janhonen-Abruquah kertoo, että kotitalousopettajat ovat arjen taitajia ja tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita arjen hyvinvoinnin rakentumisesta, terveyden edistämisestä ja kestävän kehityksen mukaisista ratkaisuista. Itä-Suomen yliopistosta valmistuu pääsääntöisesti kahden opetettavan aineen/kelpoisuuden kotitalousopettajia. Suosittuja valintoja ovat terveystieto, luokanopettajuus ja erityisopettajuus. Tutuin kotitalousopettajan työpaikka onkin peruskoulun kotitalousluokka. Oppilaitosten lisäksi kotitalousopettajat työskentelevät niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, teollisuuden, kaupan, tuotekehityksen, viestinnän ja laitostalouden tehtävissä ja esimerkiksi yrittäjinä catering- ja puhtaanapitoaloilla.
Kässä keskellämme
Käsityötieteen opintojakso Käsityötaidon oppiminen ja opettaminen (2 op) puolestaan tutustuttaa opiskelijan käsityötieteen näkökulmiin ja käsityön merkityksiin yhteiskunnassa. Opintojaksolla analysoidaan lisäksi sitä, kuinka käsityötaitoja opitaan ja kuinka niitä opetetaan. Opintojakso sopii myös jo opettajina toimiville, jotka pohtivat opettajankelpoisuutensa laajentamista käsityön opettamiseen.
Käsityötieteen professori Sirpa Kokko kertoo, että opintojakson suunnittelu oli innostava ja monivaiheinen prosessi. He halusivat rakentaa yliopistonlehtori Anssi Salosen kanssa kokonaisuuden, joka olisi pedagogisesti mielekäs, sisällöllisesti monipuolinen ja opiskelijalähtöinen. Erityistä huomiota Kokko ja Salonen kiinnittivät siihen, että tehtävät tukevat opiskelijan omaa ajattelua, reflektointia ja käsityöprosessin ymmärtämistä – ei vain teknistä osaamista, vaan myös oppimisen ja opettamisen ilmiöiden hahmottamista.
Kokko ja Salonen toivovat, että toisen asteen opiskelijat saavat opintojaksosta eväitä oman käsityösuhteensa syventämiseen. Jakso voi avata uusia näkökulmia siihen, miten käsityötaidot kehittyvät, miten niitä voidaan opettaa ja miksi käsityö on merkityksellinen osa yhteiskuntaa ja kulttuuria. Samalla se voi herättää kiinnostusta käsityönopettajan ammattiin ja käsityötieteen yliopisto-opintoihin. Kokko toteaakin, että lukioyhteistyö on käsityötieteen näkökulmasta innostava mahdollisuus avata oppiaineen sisältöjä ja tulevaisuuden uramahdollisuuksia nuorille. Se tarjoaa lukiolaisille tilaisuuden tutustua yliopisto-opintoihin matalalla kynnyksellä ja kokeilla, millaista oppiminen on akateemisessa ympäristössä. Kokon mukaan yhteistyö hyödyttää myös yliopistoa, opintojakson myötä koulutusohjelmassa saadaan arvokasta palautetta nuorilta oppijoilta ja koulutusta voidaan kehittää entistä kiinnostavammiksi.
Sirpa Kokko esittelee ylpeänä käsityönopettajakoulutuksen ainutlaatuiseksi hakukohteeksi, jossa yhdistyvät käsityötieteellinen ymmärrys, käsityön materiaalinen ja teknologinen osaaminen sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opinnoissa opiskellaan erilaisia materiaaleja ja teknikoita hyödyntäen niin tekstiilityön kuin teknisen työn sisältöjä. Lisäksi käsityönopettajan työ on monipuolista ja merkityksellistä, sillä käsityö on väylä vaikuttaa, luoda ja oppia yhdessä. Käsityönopettajat voivat työllistyä eri tehtäviin kasvatus-, sosiaali-, kulttuuri- ja elinkeinoelämän aloilla esimerkiksi aikuiskoulutuksessa, käsityökouluissa, järjestöissä tai median, kaupan ja teollisuuden aloilla.
Molemmat opintojaksot sopivat kaikille edellä mainituista oppiaineista kiinnostuneille, erityisesti toisen asteen (lukio, ammatillinen koulutus) opiskelijoille. Opintojaksot antavat mahdollisuuden kokeilla yliopisto-opintoja turvallisesti ja joustavasti. Opinnot tuottavat valmiuksia akateemiseen opiskeluun sekä käytännön taitoja, joita voi soveltaa omassa arjessa ja jopa tulevassa työelämässä.
Blogikirjoituksessa on käytetty tekoälyä ideointivaiheessa.
Linkit:
https://www.uef.fi/fi/avoin-yliopisto#paragraph-19439
https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/koti-toimintaymparistona-kevat-2026
https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/kasityotaidon-oppiminen-ja-opettaminen-kevat-2026
https://www.uef.fi/fi/koulutus/kotitalousopettaja
https://www.uef.fi/fi/koulutus/kasityonopettaja
https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/kasityotiede-perus-ja-aineopinnot