Luontopohjaiset ratkaisut biodiversiteetin edistäjinä 

Tehdään pieni aikamatka vuoteen 2035. Kohua aiheuttanut päätös EU:n ennallistamisasetuksesta on tehty reilut kymmenen vuotta sitten, ja iloksemme Suomi on pysynyt omalta osaltaan sen asettamissa tavoitteissa. Kaupungit ovat lisänneet viheralueitaan ja samalla edistäneet biodiversiteettiään. Hyvä ennakointi on mahdollistanut sopeutumisen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. 

Kaupungin viheralueet tuottavat iloa ihmisille ja eläimille, etenkin hyönteiset nauttivat villiintyneestä kaupunkiluonnosta. Viherkattojen rakentaminen on yleisempää ja niiden tarjoaman ravinnon sekä suojaisten levähdyspaikkojen myötä lintujen laulu on yleistynyt kaupungeissa. Keskustaan rakennetun uuden liikenneympyrän keskelle on kaupunkilaisten toiveesta päätetty perustaa niitty. Paikalliset ovat äänestämällä valinneet kylvetyt lajit. Nyt niityltä löytyykin mäkitervakkoa, jänöapilaa ja ketokaunokkia. Jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta on tullut yleisin käytäntö suomalaisessa metsätaloudessa. Maataloudessa suojavyöhykkeet ovat yhä useammin lisäämässä viljelysmaiden monimuotoisuutta sekä suojaamassa vesistöjämme pelloilta valuvilta ravinteilta. Kaikki nämä toimet ovat esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista (NBS). 

Vanhat toimet nuori käsite 

Vaikka luontopohjaisia ratkaisuja on toteutettu jo pitkän aikaa, se on käsitteenä suhteellisen tuore esiintyen ensimmäisen kerran kirjallisuudessa vuonna 2008 ja saaden ensimmäisen virallisen määritelmänsä Euroopan komission toimesta vuonna 2015. Useat kansainväliset toimijat määrittelevät termin vielä hieman erilaisin tavoin ja myöhäisteini-iälle tyypilliseen tapaan, luontopohjaisten ratkaisujen käsite hakeekin vielä hieman itseään. Yleisesti luontopohjaisten ratkaisujen tulisi täyttää neljä kriteeriä: 

• Luonto toimii niiden keskeisenä voimavarana 

• Ne vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin 

• Ne tarjoavat hyötyjä ihmisille ja biodiversiteetille 

• Ne ovat tehokkaita ja taloudellisesti järkeviä. 

Luontopohjaiset ratkaisut ovat aina lähtökohtaisesti paikallisia ratkaisuja. Edellä mainittujen kriteerien täyttymiseksi paikallinen tieto onkin välttämätöntä. Paikalliset ihmiset tunnistavat ongelmat sekä hyödyt, joita ratkaisuista tulisi saada. Alueellinen tuntemus siis tarjoaa tiedon siitä, millaiset luontopohjaiset ratkaisut toimisivat alueella kaikkein parhaiten. Mahdollisimman monimuotoisen paikallisen joukon osallistaminen ja sitouttaminen luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen takaa myös sen, että ratkaisut toteutetaan oikeudenmukaisesti. 

Luontopohjaiset ratkaisut tuovat paikallisille ihmisille mahdollisuuden työskennellä yhdessä luonnon kanssa, mikä lähtökohtaisesti edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Nämä samat tavoitteet ovat muun muassa valtakunnallisessa päiväkotipihojen villiinnyttämistutkimuksessa. Muita hyötyjä, joita luontopohjaisilla ratkaisuilla usein tavoitellaan liittyvät ruoka- tai vesiturvaan, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä luonnonkatastrofien ehkäisemiseen tai niihin varautumiseen. Myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen voi toimia motivaationa luontopohjaisille ratkaisuille. 

Viherkatoista mangrovemetsiin 

Mangrovemetsät ja niiden istuttaminen rannikkoalueille on maailmanlaajuisesti varmasti tunnetuin esimerkki luontopohjaisesta ratkaisusta. Mangrovemetsät suojelevat rannikkoalueita luonnonkatastrofeilta sekä meriveden aiheuttamalta eroosiolta, samalla hyödyttäen alueiden biodiversiteettiä. Samankaltaisten suojavallien rakentaminen harmaan infrastruktuurin avulla tulisi huomattavasti metsien istuttamista kalliimmaksi.  

Toinen tunnettu luontopohjaisten ratkaisujen kategoria on erilaiset kaupunkien viheralueet. Viheralueita voidaan lisätä esimerkiksi viherkattojen, -seinien, puistojen, mikrometsien tai niittyjen muodossa. Viheralueiden lisäämisen taustalla olevat syyt ovat usein monimuotoisia. Niillä voidaan haluta parantaa kaupunkien ilmanlaatua tai luoda viileitä levähdyspaikkoja ilmastonmuutoksen myötä lämpeneviin kaupunkeihin. Tampereella kaupunkiniittyjä sekä vihreitä tulvasuojelualtaita on hyödynnetty lisääntyneiden sademäärien pidättämiseen ja siten tulvien ehkäisemiseen.  

EU:n ennallistamisasetuksen myötä ennallistamistoimet, jotka myös katsotaan luontopohjaisiksi ratkaisuiksi, tulevat lisääntymään. Meille suomalaisille ennallistamisasetus tuo usein ensimmäisenä mieleen ojitettujen soiden ennallistamisen. Linnunsuo Kontiolahdella on hyvä esimerkki kansalaisia osallistavasta ennallistamisprojektista, jonka avulla on saatu aikaan biodiversiteetin kannalta loistavia tuloksia. Suomalaisittain toinen tärkeä ennallistamiskohde on virtavedet. EU rahoitteisessa Tornionjoen kunnostamishankkeessa TRIWA LIFE:ssa pyritään vuoteen 2030 mennessä ennallistamaan yli 100 kilometriä virtavesistöä ja poistamaan 399 vaellusestettä. Nämä toimet yhdessä vapauttavat yli 3000 kilometriä vaellusreittejä kaloille ja muulle vesieliöstölle. 

Siirtymää edistämässä 

Itä-Suomen yliopisto toimii kumppanina EU-horizon hankkeessa Education and Nature-Based Solutions: enable society to bend the curve for biodiversity, tuttavallisemmin eNaBlS. Hanke pyrkii valtavirtaistamaan luontopohjaiset ratkaisut osaksi korkeakoulujen ja ammatillisen tason opetusta. Tätä tavoitetta tukeaksemme, me UEF:ssa olemme luoneet uuden Luontopohjaisia ratkaisuja käsittelevän verkkokurssin (2 op). Kevään 2025 aikana ensimmäiset UEF:n tutkinto-opiskelijat pääsivät pilotoimaan kurssia ja kesällä tapahtuvan kehittämistyön jälkeen kurssi aukeaa uudelleen syksyllä, tällä kertaa myös avoimen yliopiston opiskelijoille. Aiheesta kiinnostuneet voivat jo nyt tutustua kurssin opetusmateriaaleihin avoimella kurssialustalla DigiCampuksessa. 

Toinen tärkeä toimemme Itä-Suomen Yliopistossa on eNaBlS Living Labin perustaminen. Living Labissa tarkoituksenamme on koota yhteen luontopohjaisista ratkaisuista kiinnostunutta henkilökuntaa, opiskelijoita ja yliopiston ulkopuolisija toimijoita. Living Labin kautta levitämme tietoisuutta paikallisista luontopohjaisista ratkaisuista sekä järjestämme tapaamisia, joissa mietimme yhteisesti toteutettavia toimia, joilla voimme edistää luontopohjaisia ratkaisuja Joensuussa, Kuopiossa sekä Itä-Suomen Yliopistossa. Jos Living Lab toimintaan osallistuminen kiinnostaa, seuraa tarkasti yliopistomme tiedotuskanavia sekä Living Labille luotuja nettisivuja. 

Miten sitten meistä jokainen voi omassa elämässään olla mukana toteuttamassa luontopohjaisia ratkaisuja? Yleisesti kaikki luontopositiivisten tekojen ympärille perustuvat talkoot ovat hyviä tapoja edistää paikallisten yhteisöllisyyttä, yleistä terveyttä sekä biodiversiteettiä. Paikallisten yhdistysten järjestämät vieraslajitalkoot ovatkin varmasti yksi parhaista tavoista osallistua. Myös esimerkiksi oman taloyhtiön kanssa voi yrittää keskustella piha-alueiden monimuotoisuuden ja samalla viihtyvyyden edistämisestä. Kansalaisten on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan oman alueensa päättäjiin. Koettujen haasteiden esille nostaminen tuo kunnille ja asiantuntijoille mahdollisuuksia toteuttaa luontopohjaisia ratkaisuja.  

Luonnonmonimuotoisuuden vähentyessä ja ilmastonmuutoksen voimistuessa, ihmiskunta on suurten muutosten edessä. Euroopan komissio on asettanut neljä päätavoitetta, joiden edistämiseen luontopohjaisia ratkaisuja tulisi hyödyntää: 1) Kestävän kaupungistumisen edistäminen, 2) ekosysteemien ennallistaminen, 3) ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ja 4) riskien hallinta ja resilienssin parantaminen. Näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta luontopohjaiset ratkaisut tulevatkin olemaan tulevaisuudessamme välttämättömiä. Luontopohjaisten ratkaisujen tärkeys ei kuitenkaan saa harhauttaa meitä muilta ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämättömiltä toimilta, kuten kulutuksen ja päästöjen vähentämiseltä sekä luonnonsuojelun lisäämiseltä. 

Tutustu avoimessa yliopistossa tarjolla olevaan Nature-Based Solutions -opintojaksoon (2 op): https://www.uef.fi/en/continuous-learning/nature-based-solutions-2025-2026 

Kirjoittaja

Oskari Ylikoski

Yliopisto-opettaja

Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos

Kirjoittaja työskentelee eNaBlS-hankkeessa ja toimii opettajana Biodiversiteetti.nyt A- ja B-kursseilla sekä Nature-Based Solutions-kurssilla. Koulutukseltaan hän on biologian ja maantiedon aineenopettaja.

Lähteet: 

Baldarelli, MG., Nicolò, D. (2020). Toward Nature-Based Solutions (NBS) Approach in Integrated Segment Reporting of Placed-Based Organizations. In: Bevilacqua, C., Calabrò, F., Della Spina, L. (eds) New Metropolitan Perspectives. NMP 2020. Smart Innovation, Systems and Technologies, vol 177. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-52869-0_9 

ELY-keskus. 2024. TRIWA LIFE – Tornionjoen vesistöalueen kunnostushanke. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Saatavilla: https://www.ely-keskus.fi/triwa-life 

IUCN. 2020. Global Standard for Nature-based Solutions. A user-friendly framework for the verification, design and scaling up of NbS. IUCN. 

Jones M, Keryan T, de Wit M, Klawitter J. 2024. Comprehensive Overview of Nature-Based Solutions: Harnessing Nature for Environmental and Social Benefits. ENABLS Project Consortium. 

Li Y, Zhai W, Huang H, Bai X, Tang J, Qin H. (2024). A systematic review of nature-based solutions to urban hazards through the lens of environmental justice. Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=4724771 or http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.4724771 

Luonnonvarakeskus & Tampereen yliopisto. 2023. Päiväkotipihojen villiinnyttämistutkimus. BIWE – Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla. Saatavilla: https://www.biwe.fi/paivakotipihojen-villiinnyttamistutkimus/ 

Neacsu D & Mustonen K. 2024. Finland: Linnunsuo Wetland – A Community-Led Revival of Finland’s ‘Marsh of Birds’. Rural Commons. Saatavilla: https://ruralcommons.eu/finland/ 

Partridge D, Clark A. 2018. Urban green roofs provide habitat for migrating and breeding birds and their arthropod prey. PLoS ONE 13(8). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0202298 

Sowińska-Świerkosz B, García J. 2022. What are Nature-based solutions (NBS)? Setting core ideas for concept clarification. Nature-Based Solutions. 

UNaLab. 2023. City of Tampere – Nature-based solutions in Vuores and Hiedanranta. Saatavilla: https://unalab.eu/en/our-cities/city-tampere