Turveyrittäjät, kestävyyssiirtymä ja kiertotalous: haasteet ja mahdollisuudet
Kestävyyssiirtymä ja kiertotalous
Kestävyyssiirtymä on ajankohtainen asia niin globaalisti kuin myös Suomessa (Harvistola 2024). Kiertotalous on talousmalli, jossa pyritään vähentämään luonnonvarojen käyttöä, sulkemaan materiaali-, energia-, ja ravinnekierrot niin, että materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan (Lehtimäki ym., 2023). Kiertotalous on keskeinen osa kestävyyssiirtymää, koska se edistää ympäristön kestävyyttä ja vähentää luonnonvarojen ylikulutusta (Luoma-Aho 2024).
Kestävyyssiirtymää olisi tärkeää ymmärtää paikallisista lähtökohdista käsin (Eskelinen 2024, kts. myös Halonen, Albrecht & Kuhmonen 2025). Siirtymä kohtelee eri toimialoja eri tavalla ja siksi sitä on tärkeää ymmärtää lisäksi toimialakohtaisesti. Esimerkiksi turpeen energiakäytöstä luopuminen on ollut nopeaa ja kivuliasta turvetoimialalle (Krohn 2022).
Poliittiset päätökset ja turvetoimialan alasajo
Monet haastattelemamme Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimivat turveyrittäjät kokevat, että turvetoimialaa ajetaan alas poliittisin päätöksin. Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä ala tulleekin olemaan ainakin energiaturpeen polttamisen osalta merkittävästi supistunut (kts. Työ- ja elinkeinoministeriö 2022: Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia). Turveyrittäjät nostavat esille, että jo nyt turpeella on niin kovat päästömaksut, ettei lämpölaitosten kannata sitä polttaa (kts. myös Krohn 2022).
Toimialan tilanne luo yrittäjien mukaan epävarmuutta ja stressiä. Yrittäjät kokevat joutuneensa sopeutumaan turvetoimialan erilaisiin lainsäädöllisiin ja esimerkiksi yleistä keskustelua koskeviin heilahteluihin jo aiemminkin. Turvetoimialan tulevaisuudennäkymät ovat heidän mukaansa lyhytnäköiset, mikä tekee pitkäjänteisen suunnittelun haastavaksi. Moni yrittäjä koki lisäksi hämmennystä tässä maailmantilanteessa siitä, että vaikka Suomesta löytyy omavaraista energianlähdettä eli turvetta, niin sitä ei saisi käyttää. Moni koki turpeen myös huoltovarmuustekijänä.
Työskentelyn kuormittavuus
Turvetoimialalla työskentely itsessään voi olla haastateltujen yrittäjien mukaan stressaavaa ja joiltakin osin myös terveyttä kuormittavaa. Tämä johtuu esimerkiksi pitkistä työpäivistä, turvepölystä ja kovasta kilpailusta. Toisaalta osalle yrittäjistä työ turvealalla ei ole juuri lainkaan stressaavaa. Moni kokee työn mielekkääksi, mikä lisää voimavaroja. Turvetoimialan vuoristoratamaiset olosuhteet lisäävät epävarmuutta ja kuormittavat yrittäjiä entisestään. Moni haastateltu on kuitenkin tehnyt suunnitelmia varautuakseen toimialan loppumiseen. Mahdollisina ratkaisuina voivat olla esimerkiksi eläkkeelle jäänti tai toisella toimialalla työskenteleminen.
Sääntelyn merkitys
Turvetoimiala on erittäin vahvasti säädeltyä toimintaa, jota ohjaavat muun muassa ympäristö- ja monet muut lainsäädännöt, ohjeet, päätökset ja ohjelmat. Onkin selvää, että sääntely (kts. Bioenergia Ry 2024; Ympäristöministeriö 2015) tuo mukanaan omat haasteensa, mutta myös mahdollisuuksia kehittää entistä kestävämpiä toimintatapoja. Sääntelyn avulla voidaan varmistaa, että toiminta on ympäristöystävällistä ja kestävää pitkällä aikavälillä.
Turveyrittäjät painottavat haastatteluissa varsin kollektiivisesti, että heidän tämänhetkinen toimintansa turvealalla täyttää tarkasti kaikki tarvittavat kriteerit. Osa haastatelluista nostaa esille ihmettelynsä vallitsevaa osin negatiivista keskusteluilmapiiriä kohtaan liittyen turvealaan.
Kiertotalouden mahdollisuudet ja innovatiiviset ratkaisut
Yrittäjät näkivät kiertotalouteen liittyvinä mahdollisuuksina omassa nykyisessä liiketoiminnassaan muun muassa materiaalien, kuten varaosien, kierrätyksen ja uudelleenkäytön, muovin keräyksen ja kierrätyksen sekä uusien käyttömahdollisuuksien löytämisen erilaisille materiaaleille. Mahdollisina tulevaisuuden ratkaisuina turvetoiminnan rinnalle tai korvaamiselle yrittäjät näkivät esimerkiksi turpeen käyttämisen muuna kuin energiaturpeena, kuten kasvualustana. Lisäksi esimerkiksi tuuli- ja aurinkopuistojen rakentaminen turvesoille nousivat joissakin haastatteluissa esille potentiaalisina tulevaisuuden ratkaisuina.
Miten toteutimme aineistonkeruun?
Keräsimme aineiston haastattelemalla CE4ALL-hankkeen puitteissa 16 turveyrittäjää Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta kerryttääksemme ymmärrystä turvetoimialalla työskentelevien yrittäjien näkemyksistä toimialan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kysyimme kysymyksiä esimerkiksi viime vuosien liiketoiminnallisista kuulumisista, tulevaisuudennäkymistä ja millä tavoin kestävyyssiirtymä ja kiertotalous ovat näkyneet liiketoiminnassa.
Koska haluamme hankkeellamme tukea oikeudenmukaista siirtymää, kartoitimme lisäksi turvealalla toimivien osaamistarpeita kiertotalouteen liittyen. Kysyimme lisäksi, mitä tämän kaltaisessa osaamiskokonaisuudessa pitäisi yrittäjien mielestä olla mukana. Kuten yllä tuomme esille, haastattelut paljastivat monia mielenkiintoisia näkökulmia ja myös haasteita, joita turveyrittäjät kohtaavat. Haastattelut nostivat esille kuitenkin myös turvetoimialalla työskentelevien yrittäjien arvokkaita ja heidän tarpeensa huomioivia näkemyksiä kiertotalouden osaamiskokonaisuuden kehittämiseksi.
Kiertotalouden tuntemus ja osaamistarpeet
Kestävyyssiirtymään liittyvät teemat olivat osittain tuttuja yrittäjille. Erityisen tuttuja olivat hyvin konkreettiset, esimerkiksi jätteiden, kuten muovien kierrättämiseen liittyvät seikat. Kiertotalous oli kuitenkin osalle yrittäjistä hieman vieras käsite. Yleisen tietämyksen kasvattamista kiertotaloudesta peräänkuulutettiin. Lisäksi uudet liiketoimintamahdollisuudet kiertotalouteen liittyen kiinnostivat. Haastatteluissa nousi esille myös monia muita kiertotalouden osa-alueisiin liittyviä osaamistarpeita. Näistä mainittakoon sosiaaliseen ulottuvuuteen kytkeytyvä hyvinvointiosaaminen.
Haastatteluiden kautta saatu ymmärrys turvetoimialalla työskentelevien osaamistarpeista liittyen kiertotalouteen auttaa meitä kiertotalouden osaamiskokonaisuuden rakentamisessa. Keskitymme osaamiskokonaisuuden rakentamiseen keväällä 2025 ja koulutus avautuu syksyllä 2025.
Lämpimästi tervetuloa syksyllä oppimaan lisää kiertotaloudesta!
Katso myös CICAT2025-hankkeemme sivut ja kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksemme (CECE) sivut:
https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/cicat2025/#k%C3%A4sitteet)
https://sites.uef.fi/cece/
Lähteet:
Bioenergia Ry. (2024). Turve. Bioenergia Ry. Päivitetty 9 / 2024. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Turve ja turpeen käyttö Suomessa – Bioenergia ry
Eskelinen, K. (2024). Kriittinen katse kestävyyssiirtymään Kestävyyssiirtymää on tärkeää ymmärtää paikallisista lähtökohdista, painottaa tuore kansainvälinen julkaisu. UEF / Ajankohtaista. 18.12.2024. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/kriittinen-katse-kestavyyssiirtymaan
Halonen, M., Albrecht, M., & Kuhmonen, I. (2024). Rescaling Sustainability Transitions : Unfolding the Spatialities of Power Relations, Governance Arrangements, and Socio-Economic Systems. (1st ed.). Palgrave Macmillan. Saatavilla: https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-69918-4
Harvistola, M. (2024). Turvetuotannon alasajo ja kestävyyssiirtymä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: https://www.labopen.fi/lab-pro/turvetuotannon-alasajo-ja-kestavyyssiirtyma-etela-karjalassa/
Krohn, E. (2022). Aika ajoi turve-energian ohi – Politiikka on ollut poukkoilevaa ja tuottajille on luotu turhia toiveita, sanoo tutkija. Kansan Uutiset: Ajassa, taustat, dialogi. 29.1.2022. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Aika ajoi turve-energian ohi – Politiikka on ollut poukkoilevaa ja tuottajille on luotu turhia toiveita, sanoo tutkija – KU
Lehtimäki, H., Aarikka-Stenroos, L., Jokinen, A., Jokinen, P. (2023). Circular economy catalysts in sustainability transition. Julkaisussa: The Routledge Handbook of Catalysts for a Sustainable Circular Economy. Edited by Lehtimäki, Hanna, Aarikka-Stenroos, Leena, Jokinen, Ari, & Jokinen, Pekka. Routledge. ISBN 9781032212449. Avoin julkaisu. https://doi.org/10.4324/9781003267492
Luoma-Aho, K. (2024). Kiertotalousosaaminen on yksi kestävyyssiirtymän ratkaisuista. AFRY Ab. 20.5.2024. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Kiertotalousosaaminen on yksi kestävyyssiirtymän ratkaisuista | AFRY
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:53. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
Ympäristöministeriö. (2015). Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2 / 2015. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: OH_2_2015.pdf