Psykologista vahvistusta kipupotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen

Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry ovat käynnistämässä 30 op laajuista Kivun psykologian asiantuntijakoulutusta. Koulutus pohjautuu tutkittuun tietoon kipupotilaan hyvästä, kokonaisvaltaisesta hoidosta.

Laillistetuille psykologeille suunnatun 30 op koulutuskokonaisuuden perustana on laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin perustuva kivun hoidon biopsykososiaalinen malli. Mallissa painotetaan sitä, että monenlaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat kivun kokemukseen.

– Kivun kokemus ei ole yhtä kuin ärsyke tai vamma. Pelkät pillerit tai kirurgin veitsi eivät useasti auta poistamaan tai hoitamaan potilaan kokemaa kipua. On tutkittu, että lääkitys pienentää parhaissakin tapauksissa kivun kokemusta vain 30-50 %. Kipu on suorassa yhteydessä esimerkiksi stressiin, masennukseen ja ahdistukseen, kertoo koulutuksen johtaja, psykologi, psykoterapeutti Jukka Kujanpää.

Jos psyyke unohdetaan kipupotilaan hoidossa, on riskinä se, että ihmisestä tulee aikaa myöten krooninen kipupotilas, passiivinen hoitojen kohde, jonka oma toimijuus katoaa. –Erikoissairaanhoidossa näemme liian paljon pitkän hoitopolun käyneitä, kroonistuneita kipupotilaita. Kenenkään toiveena ei varmasti ole pitkittää kipuja tai ajaa ihmisiä esimerkiksi ennenaikaiselle eläkkeelle. Paras keino ehkäistä kivun kroonistumista olisi hyvä, moniammatillinen akuutin kivun hoito jo varhaisemmassa vaiheessa.

Hyvää elämää kivusta huolimatta

Koska kipu ei ole ilmiönä yksiselitteinen, sen tehokkaaseen hoitoon tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa ja kivun kokonaisvaltaista ymmärrystä. – Parhaimmillaan kivun psykologiassa integroituvat psykologin ja potilaan yhteistyösuhde, tekniikat, hoito- ja kuntoutusmallit sekä teoreettinen ymmärrys kivusta, kiputyypeistä ja kivusta psykososiaalisena ilmiönä. Moniammatilliseen työhön kipupsykologi voi tuoda näitä kaikkia.

Kivun psykologinen hoito tavoittelee kipuun sopeutumista ja hyvää elämää kivusta huolimatta. – Ihminen pitäisi voimaannuttaa pärjäämään ja löytämään uusia työkaluja arjessa toimimiseen. Prosessi on usein hidas, koska hoidossa käsitellään useasti hitaasti muuttuvia psyykkisiä rakenteita.

Psykologinen kuntoutuminen tuo fysioterapian rinnalle myös aivojumppaa. – Elämän rytmitystä joutuu muuttamaan, jostakin pitää ehkä luopua ja joillekin asioille sanoa ei. Myös oma sosiaalinen ympäristö pitää opettaa siihen, että en ole enää ihan sama ihminen kuin ennen. Mukana voi olla myös työkyvyn pohdintaa, jossa tukena ovat sosiaalityön ja työterveyden ammattilaiset.

Vahvistu ja voimaannu asiantuntijaksi

Kipupotilaat koetaan terveydenhuollossa usein hankalina, eivätkä heidän hoitopolkunsa ole mutkattomia.  Kivun psykologian asiantuntijakoulutus tarjoaa psykologeille mahdollisuuden vahvistua ja voimaantua ammatissaan. – Kun oppii tuntemaan peruspsykologian lisäksi myös spesifiä teoriaa ja nyansseja kivusta ilmiönä, voi voimaantua olemaan kivun hoidon ja kuntoutuksen asiantuntija. Silloin on helpompi tuoda esiin psykologian tärkeyttä myös omassa työyhteisössä ja moniammatillisessa yhteistyössä.

Kivun psykologian asiantuntijakoulutuksessa huomioidaan eri ikäiset potilaat, lapsista ikäihmisiin. – Luennoilla ja seminaareissa saa uusinta teoreettista tietoa kivun hoidosta ja kuntoutuksesta. Tutorryhmissä on tarjolla kollegiaalista ja työnohjauksellista tukea käytännön asiakastyöhön. Siellä voidaan käsitellä konkreettisia potilastapauksia. Vapaavalintaisten opintojen kautta voi vielä suunnata opintoja oman mielenkiinnon tai sovellusalan kohteisiin.

Heli Kaarniemi on suunnittelija ja hankeasiantuntija, jonka erikoisalaa on monitieteellinen täydennyskoulutusten suunnittelu, ohjaus ja pedagoginen kehittäminen. Hän on tuottanut monimuotoista täydennyskoulutusta ja hankkeita mm. opetus-, ohjaus- ja terveysalalle sekä kansainvälisille osaajille.