Byrokratiapyykinaru ja ”kielikirjo”

Matka EU:hun

Tämän päivän Eurooppa on avoin, kulttuurisesti monimuotoinen ja kansalaistensa oikeuksia ja arvoja puolustava.  Vuosisatojen tuhoisien konfliktien kypsyttämänä Euroopan unioni on selvästikin merkinnyt uuden ajan alkua. EU:n pyrkimys on ollut kohentaa satojen miljoonien (507 416 607) eurooppalaisten arkea, kunnioittaen oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä. Jäsenmaille on muodostunut yhteinen tahto tavoitella samojen yhteisten arvojen mukaiseen toimintaan luopuen vapaaehtoisesti omasta suvereniteetistaan. Tästäkin johtuen eri maiden historialliset taustat ja kulttuuri luovat haasteita yhteisiin päämääriin sitoutumiseen.

Euroopan parlamentin jäsenet (751) valitaan suorilla vaaleilla ja paikat jakautuvat poliittisten ryhmien ja jäsenvaltioiden mukaan. Mepit jakautuvat poliittisiin ryhmiin (9) samankaltaisen poliittisen taustan perusteella. Meppien ohella EU:n eri toiminnoissa on yhteensä 592 suomalaisia. Mepit vaihtuvat, mutta virkamiesten ura EU:ssa voi olla jopa 20 vuotta. Virkamiesten pitkät urat voivat etäännyttää heitä kotimaan asioista. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistosta voi hakea kiinnostavia tehtäviä.

Byrokratiapyykkinaru

Valtavan huomion saanut viljelijöiden byrokratiataakkaa esittelevä näyttely on meneillään Euroopan parlamentissa. Parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki osoittaa tällä näyttelyllä havainnollisesti kuinka normien purkutalkoot on meneillään niin Suomessa kuin EU:ssakin. Taideteos esittelee viljelijöiden vuosittain kohtaamaa byrokratiataakkaa ja paperisotaa. Mainittakoon, että idea tähän 98 metriä pitkään pyykkinarunäyttelyyn on syntynyt Kiuruvedellä. Anneli Jäätteenmäen vertaus tässä kohdin on se, että myös parlamentin kulut ovat pitkä pyykkinaru sekin. Kiuruvesi ja Maaseudun tulevaisuus:

”Kielikirjo”

EU:ssa toimimiseen tarvitaan kykyä verkottumiseen, toisten kansallisuuksien ja ”kielikirjon” (24 virallista kieltä) huomioon ottamiseen. EU-komissio kylläkin työskentelee kolmella kielellä (englanti, ranska, saksa).  EU:n tuomioistuimen virallinen kieli taas on ranska, mikä työllistää mm. lukuisia ranskankielentaitoisia lakiasiantuntijoita. Tästä johtuen parlamentin vuosibudjetista onkin arvioitu menevän jopa 35 % tämän ”kielimaailman” hoitamiseen, eli tulkkaukseen, kääntämiseen ja ns. juristilinguistien työskentelyyn. Perusteluna tämän ”kielikirjon” käyttöön on jäsenmaiden kansalaisten oikeus seurata EU-työskentelyä omalla kielellään. Voi tietysti miettiä myös sitä, miten YK:ssa selvitään kahdeksalla kielellä.

Mitä EU tuo tullessaan?

Tämän vuoden aikana keskeisin puhuttanut asia parlamentissa on ollut epätietoisuus Britannian jatkamisesta EU:ssa. Ilmapiiri on odottava ja direktiivien valmistelua on jouduttu jarruttelemaan. Britannian tulevaa kansanäänestystä parhaillaan spekuloidaan. Kiinnostavinta on, mikäli äänestyksen tulos on EI EU:lle.

Toinen merkittävästi puhuttanut asia on Eurooppaa ravisteleva talous- ja rahoituskriisi, jonka on katsottu heikentävän ihmisten uskoa ylipäätään politiikkaan. Tämä on selvästi aistittavissa Euroopan yhdentymiskehityksessä. Euroopan parlamentin puhemies onkin todennut, ettei Euroopan unionia tai yhdentymistä pidä milloinkaan pitää itsestään selvyytenä. Mutta Eurooppa on kuitenkin onnistunut jo kasvamaan yhtenäiseksi, jota mm. Yhdysvaltain presidentti Obama on viime aikoina tukenut puheissaan.

Ryhmäkuva EU-parlamentin vierailulta

 Kirjoittajat Arja Sistonen ja Riitta Häkkinen osallistuivat UEF EMBA -ohjelman Brysselin matkalle 19.-22.4.2016. Matka oli osa Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto –opintojaksoa. Matkalla vierailtiin Euroopan Komissiossa, EU-Parlamentissa, Suomen pysyvässä edustustossa, Itä- ja Pohjois-Suomen toimistossa sekä Brysselin yliopistollisessa sairaalassa.