Suomi – EU:n mallioppilas

Euroopan unioni perustuu 28 jäsenvaltion väliseen taloudelliseen ja poliittiseen yhteistyöhön. Siinä pitäisi pystyä sovittamaan yhteen ja asettamaan Euroopan unionin pienten ja suurten jäsenvaltioiden edut ja yhteinen hyvä omien etujen edelle.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa EU:n yleiset painopisteet ja vastaa lainsäädännöstä. Kaikki EU: n jäsenvaltiot ovat myös Euroopan neuvoston jäseniä. Euroopan parlamentti osallistuu neuvoston rinnalla lainsäädännön hyväksymiseen. Euroopan parlamentin jäsenten tehtävänä on ensisijaisesti edustaa Euroopan 500 miljoonaa asukasta EU-tasolla ja toimia heidän etujensa puolestapuhujina EU-johdon ja unionin toimielinten suuntaan, korostivat mepit Merja Kyllönen ja Anneli Jäätteenmäki. EU:n toimielimistä ainoastaan Euroopan parlamentti valitaan suoraan vaaleilla.

EU:n toimielimistä Euroopan komissio on toimeenpanoelin. Se tekee säädösehdotuksia ja panee täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Lisäksi komissio seuraa perussopimuksien noudattamista ja EU:n päivittäistä hallintoa. Komission pitäisi siis vahtia kuripolitiikan toteutumista ja toteutusten toimeenpanoa. Julkisten talouksien muuttuminen voimakkaasti alijäämäisiksi ja julkisen velan hoitokustannusten kasvu ovat pakottaneet jäsenvaltioita vahvistamaan erilaisia yhteisvastuujärjestelmiä. Erityisesti huomattavan suurien alijäämien omaavien jäsenvaltioiden julkista taloutta valvotaan aikaisempaa tiiviimmin. Silti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportin mukaan komissio ei valvo riittävästi talouden korjaamiseksi annettujen kehotuksien noudattamista. Tilintarkastusraportti ihmettelee perusteita, joilla alijäämän korjaamiseksi voi saada menettelyssä lisäaikaa. Raportin mukaan maakohtaiset ennusteet perustuvat asiantuntija-arvioihin, eivätkä ekonometriaan. Euroopan tilastovirasto Eurostat luottaa tilastotiedoissa liikaa kansallisiin viranomaisiin, eikä ole tehnyt tarkastuskäyntiä muualle kuin Kreikkaan.

Jäsenvaltioilla ja unionilla on mittavia haasteita hyvinvointivaltioiden ja Euroopan sosiaalisen mallin uudistamisessa. Näitä ovat muun muassa julkisen talouden rahoituskriisi, väestön ikääntyminen, Isisin vastainen sota, terrorismi, Syyria, Unkari, turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittaminen EU:n alueella, Britannian mahdollinen lähtö EU:sta (brexit) sekä Puolan ja Unkarin epädemokraattinen meno. Keskustelu Kreikan tulevaisuudesta EU:ssa jatkuu – pidetäänkö Kreikka väkisin pystyssä? Mitä olisivat helleenien lopullisen vararikon todelliset seuraukset taloudellisesti ja poliittisesti? Toisaalta, jos Kreikassa jatkuu sama meno, niin kolmas apupaketti ja velkojen mahdollinen leikkaaminen vain lykkäävät tuomiopäivää. Kesäkuussa Britannian saarivaltion asukkaat päättävät kansanäänestyksessä EU:ssa pysymisestä. EU ja euroalueen haasteet vievät aikaa ja ne voivat horjuttaa myös Suomen taloutta. Suomi on ollut sääntöjä tarkasti noudattava ja EU:n yhteistä etua edustava jäsenmaa. Mallioppilaana Suomi on noudattanut säädösten ratifioinneissa tiukkoja aikatauluja toteutuksen onnistumisen uhallakin. Olisiko uudistusten hyvä valmistelu parempi vaihtoehto? Myös mallioppilas Suomen on valvottava omaa kansallista etuaan. Suomea palvelevat ratkaisut voi löytyä tulkitsemalla EU- direktiivejä omistakin lähtökohdista ei tiukasta lainopillisesta tulkinnasta kuten Suomessa pääsääntöisesti tehdään. Tämä haastava murroksen aika voi olla unionin jäsenvaltioille mahdollisuus löytää suunta ja sisältö uudelle sosiaalipolitiikalle. Suomen menestymisen tae on säilyttää rakentava ja aktiivinen neuvottelija, mutta myös omaa kansallista etua valvovan jäsenmaan ote ajaessamme Suomea palvelevia ratkaisuja.

Kirjoittajat Juha Eskelinen, Anne Koivisto ja Anne Kumpusalo-Vauhkonen osallistuivat UEF EMBA -ohjelman Brysselin matkalle 19.-22.4.2016. Matka oli osa Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto –opintojaksoa. Matkalla vierailtiin Euroopan Komissiossa, EU-Parlamentissa, Suomen pysyvässä edustustossa, Itä- ja Pohjois-Suomen toimistossa sekä Brysselin yliopistollisessa sairaalassa.