Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus etenee

Jo pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hankintalaki uudistetaan mm. niin, että työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja. Nyttemmin hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnössä (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 37/2015) onkin konkretisoitu hankintalain kokonaisuudistuksen sisältöä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.

Siitä huolimatta, että julkisuudessa on puhuttu kokonaisuudistuksesta, aivan radikaaleihin muutoksiin ei kuitenkaan mennä. Hankintalaissa säädettäisiin näet edelleen julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain.

Valmisteluryhmän esityksen tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa, parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia sekä turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Ehdotusten tarkoituksena olisi lisäksi tuoda kilpailuttamissääntöjä julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeviin järjestelyihin. Osa lainmuutoksista tulee olemaan pikemminkin lakiteknisiä kuin sisällöllisesti merkittäviä. Osassa muutosehdotuksista on toki kysymys sisällöllisistä uudistuksista hankintalainsäädäntöön. Keskeisimmät muutokset koskisivat uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimismahdollisuuksia, hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä, kansainvälisiä yhteishankintoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyjä. Lisäksi esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo todennäköisesti kaksinkertaistettaisiin nykyisestä.

Edellä esitetty on kirjoitettu tarkoituksellisesti abstraktisti. Hankintalainsäädännön valmistelu on näet edelleen kesken. Vuoden 2015 syksyn alussa uudistuksesta saatiin laaja lausuntopalaute, minkä johdosta lukuisiin pykäliin tehtiin tarkennuksia sekä täsmennettiin lakiesityksen perusteluja. Kaiken lisäksi on käyty keskusteluja joidenkin yksityiskohtien osalta. Mittava lakipaketti on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi talvella 2016. Siitä huolimatta, että eduskunnassa ei yleensä tehdä huomattavia muutoksia lakiesitykseen, on joka tapauksessa varauduttava siihen, että joitakin tarkistuksia tehdään.

Oma lukunsa on se, että hankintalainsäädäntö ei uudistuksen myötä saavuta lopullista muotoaan. Näin ollen lain muutoksia on tulossa vastedeskin. Esimerkiksi hankintalain valvontaa koskeva uudistus odottanee nurkan takana, vaikka siitä ei vielä ole olemassa virallisia esityksiä. Toiseksi säädös- ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat paineita muuttaa hankintalainsäädäntöäkin. Hankintalainsäädännön muutosesityksessä ei ole luonnollisestikaan huomioitu vielä esimerkiksi vireillä olevasta sote-uudistuksesta aiheutuvia säätelytarpeita. Niinpä niitä on arvioitava aikanaan erikseen.

Kirjoittaja Kalle Määttä, OTT dosentti, kilpailuasiainneuvos (KKV), kouluttaa 17.-18.5.2016 hankintalain uudistuksesta sekä muista kilpailutuksiin ja sopimuksiin liittyvistä aiheista Markkinointi- ja sopimusoikeus -opintojaksolla. Jakso on osa UEF EMBA -ohjelmaa, mutta sen suorittaminen itsenäisenä opintojaksona on nyös mahdollista.