Ihana lämmin uimavesi, mutta miten välttyä vatsanväänteiltä?
Viime kesä toi Suomessa esille uuden ilmiön, uimavesivälitteiset epidemiat. Kesä oli lämmin, mikä lisäsi uimarantojen suosiota. Parhaimpina päivinä rannat ruuhkautuivat ja ihmiset viihtyivät pitkiä aikoja uimarannoilla ja lämpimässä uimavedessä. Vilkkaimman sesongin aikaan heinä-elokuussa THL sai lukuisia ilmoituksia, joissa uimaveden epäiltiin johtaneen uimareiden sairastumisiin. Media kiinnostui aiheesta ja kirjoitti vastaavanlaisista epäilyistä eri puolella Suomea.
Uimavesivälitteiset epidemiat kuuluvat Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) nojalla raportoitaviin epidemioihin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että uimavesivälitteisen epidemian epäilystä on tehtävä ilmoitus kansalliseen elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden raportointijärjestelmään. Kesän 2014 aikana järjestelmään tehtiin 15 ilmoitusta, joista suurin osa liittyi uimiseen yleisellä uimarannalla. THL:n asiantuntijat olivat mukana avustamassa kuntien terveydensuojeluviranomaisia epidemiaepäilyjen hoitamisessa. Kesän jälkeen kuntien terveydensuojeluviranomaisten laatimien selvitysraporttien perusteella uimavesi- tai uimarantaympäristöihin liittyviksi epidemioiksi luokiteltiin lopulta 8 tapausta, joissa arvioiden mukaan sairastui noroviruksen aiheuttamaan ripuli- ja oksennustautiin lähes 1500 henkilöä.
Miten epidemioita voi syntyä?
Perinteisesti jätevesipäästöjä on pidetty merkittävimpinä uimavesien saastuttajina. Viime kesän epidemiat kuitenkin osoittivat, että uimavesi ja uimarantaympäristö voivat saastua myös uimarannalla käyvien ihmisten oman toiminnan seurauksena. Ripuli- ja oksennustaudin aiheuttava norovirus ei ole luonnon eläimistä peräisin eikä virus myöskään lisäänny vesissä vaan ihmiset toimivat noroviruksen lähteenä. Tartunnan saattoi siten saada saastuneen uimaveden välityksellä tai esimerkiksi WC-käynnin jälkeen huonon käsihygienian seurauksena.
Epidemioiden ehkäiseminen on mahdollista
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat säännöllisesti uimaveden laatua ja valvonta perustuu uimavedestä tehtäviin mikrobiologisiin tutkimuksiin. Jos uimaveden laatu huononee, yleisölle tiedottamista on lisättävä uimarannoilla ja suurempien uimarantojen osalta myös uimarantatoimijoiden verkkosivuilla. Uimarannan käyttäjien vastuulla on seurata tiedottamista ja toimia annettujen ohjeiden mukaan sekä käyttäytyä itse niin, ettei levitä taudinaiheuttajia uimarantaympäristöön. Ripuli- ja oksennustaudin aikana on syytä välttää uimista. Tulevaa uimakautta ajatellen on myös tärkeää, että uimarannan peseytymis-, pukeutumis- ja WC-tilat olisivat asianmukaisesti hoidettuja ja varusteltuja ja että niitä myös käytettäisiin vastuullisesti. Lisäksi uimarin on aina muistettava, että uimavesi ei ole juomakelpoista. Tästä vanhempien on hyvä puhua lapsille.
Viime kesän epidemioista on otettu oppia. Tulevaa uimakautta varten THL ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ovat yhteistyössä lisänneet terveydensuojeluviranomaisille suunnattua ohjeistusta ja koulutusta. Se ei kuitenkaan yksinomaan riitä vaan jokaisen uimarannan käyttäjän on muistettava myös oma vastuunsa terveyshaittojen ehkäisemisessä.
Kirjoittaja, FT Outi Zacheus, toimii erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vesi ja terveys -yksikössä. Hänen erityisosaamisalanaan on talous- ja uimavesien laatu ja hän vastaa juomavesi- ja uimavesidirektiivien edellyttämistä raportoinneista Euroopan komissiolle direktiivien edellyttämien aikataulujen puitteissa, edustaa Suomea Brysselissä uimavesidirektiivin asiantuntijaryhmässä sekä toimii THL:n vesi ja terveys –yksikön vesiepidemioiden seurantaryhmässä, jonka tehtävänä on avustaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia vesiepidemioiden selvittämisessä.
Uimavesiepidemioita ja muita ajankohtaisia ympäristöasioita käsitellään Kuopiossa 28.5.2015 järjestettävillä Valtakunnallisilla 36. ympäristöterveyspäivillä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen https://aducate.uef.fi/koulutuskalenteri/hae_v2?id=OTQyMDE1NzcxMDUyMQ