Kevään 2025 kolmansille alumnikahveille 16.4.2025 saapui vieraaksemme Vantaalta asti Leena Joki. Joki on viime vuonna eläköitynyt Helsingissä sijaitsevasta Kotimaisten kielten keskuksesta, jossa hän työskenteli viimeiset 19 vuotta Kielitoimiston sanakirjassa. Ensi vuonna Joen valmistumisesta tulee täyteen 40 vuotta. Joki opiskeli silloisessa Joensuun yliopistossa pääaineenaan suomen kieltä ja sivuaineena venäjää. Joki harkitsi myös opettajan pedagogisia opintoja, mutta […]

Kevään toiseksi viimeiset alumnikahvit järjestettiin 20.3.2025, jolloin vieraaksi saapui venäjän kielen aineenopettaja Timo Jalovenko. Jalovenko työskentelee tällä hetkellä Itä-Suomen koulussa TUVA-luokan luokanvalvojana. Lisäksi hän opettaa venäjän kieltä yhdysryhmille sekä historiaa, käsityötä ja ympäristöoppia eri luokka-asteille. Jalovenko opiskeli Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2015–2020. Hän päätyi opiskelemaan venäjän kieltä, koska maan poliittisten kysymysten lisäksi häntä kiinnosti ennen kaikkea […]

Vuoden 2025 toisilla alumnikahveilla vieraili vieraiden kielten ja käännöstieteen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara. Hänen vastuuaineitaan Itä-Suomen yliopiston humanistisella osastolla ovat muun muassa venäjän ja ruotsin kielet, logopedia, käännöstiede sekä yleinen kielitiede ja kieliteknologia. Haapavaara valmistui Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2019 pääaineenaan englannin kieli ja kulttuuri. Sivuaineinaan Haapavaara opiskeli laajaa valikoimaa yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista: mediakulttuuria ja viestintää, kulttuuriantropologiaa, […]

Suoritin kolmen kuukauden mittaisen korkeakouluharjoitteluni loppukesästä Suomen suurlähetystössä Astanassa, Kazakstanissa. Etsin harjoittelupaikan itse, sillä Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan vaihtomahdollisuudet Venäjällä peruuntuivat. Halusin kuitenkin päästä harjoittamaan opiskelemaani kieltä venäjänkielisessä ympäristössä. Etsin mahdollisia harjoittelupaikkoja lähinnä Uzbekistanista ja Kazakstanista. Lähetin suurlähetystöön sähköpostia, jossa esittelin itseni ja kysyin, olisiko harjoittelu mahdollinen. Sain ystävällisen vastauksen, ettei ulkoministeriöön tulla ihan tätä […]

Viime aikoina on sekä Suomen että Viron mediassa käyty kiihkeää keskustelua naapurimaan kielen oppimisen ja opettamisen tilanteesta. Suomenlahden kummallakin puolella on huolen aiheena lähisukukielen opetuksen vähentäminen varsinkin yliopistoissa. Ajatusten vaihto on osoittanut, että keskustelijoiden tietoisuus naapurimaan kielenopetuksen tilanteesta ei välttämättä ole aukotonta. Esimerkiksi mediassa ei ole mainittu viroa opettaneiden suomalaisten yliopistojen joukossa ollenkaan Itä-Suomen yliopistoa, […]

Tekoälystä, neuroverkoista ja niiden edistysaskeleista on kirjoitettu viime aikoina paljon niin tutkimuskentällä kuin mediassa. Monet näistä kirjoituksista nostavat esiin konekääntämisen, joskus suorastaan esimerkkinä haasteesta, jonka tekoäly on jo ratkaissut. Uusien neuroverkkoja hyödyntävien konekääntimien on väitetty tuottavan ihan yhtä hyvää käännöslaatua kuin ihmisten, parempaakin jopa. Kääntämisen kerrotaan hoituvan kännykkäsovelluksella tai älylaseilla tai korvanapilla, joka tulkkaa keskustelua […]

Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on kevään kuluessa noussut huolen aiheeksi aina Ylen uutisia ja HS:n pääkirjoitusta myöten. Kyynisesti voisi todeta, että olihan tuo jo aikakin, sillä laskeva trendi valinnaisten kielten opiskelussa peruskoulussa ja lukiossa on ollut näkyvillä jo pitkään. Jätämme syiden ja mahdollisten toimenpide-ehdotusten pohdinnat kuitenkin nyt muille tahoille ja kohdistamme katseemme siihen, mitä kielitaidon kaventuminen […]

Tutkimuksen maailma voi joskus olla hyvin kummallinen, ja tämä pätee varsinkin humanistiseen tutkimukseen. Tutkimusaiheet voivat kuulostaa erikoisilta, ja harvoin tiedetään etukäteen, mitä tietoa yhteiskunta tarvitsee. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa assyrologian ja Arabian ja Persian kielten ja kulttuurien tutkimus. Tämän alan tutkimus nousi yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön yhden päivän aikana noin kaksi vuosikymmentä sitten. Ennen syyskuun […]