Paljonko metsässä pitää olla puuta?
Viime aikoina on luettu uutisia, että metsiä on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy sille, että Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten päättelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt puuston kasvu. Onko kasvun ja puuntuotannon lisääminen […]
Paljonko meillä on hiilivelkaa?
Metsätalous ja muu metsien käyttö on johtanut siihen, että metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseessä on metsätalouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilimäärä leijuu ilmassa hiilidioksidina, lämmittäen ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehitystä 200 vuotta eteenpäin käyttäen Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]
Älä puhu ekosysteemipalveluista
Metsätaloudessa puhutaan mm. ekosysteemipalveluista ja metsien tehtävistä. Termit heijastavat ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että metsien tehtävänä on palvella ihmistä. Metsäluonnon kanssa ei kuitenkaan ole sovittu palvelujen tuottamisesta, eikä ihminen voi määrätä metsille tehtäviä. Ihmiskeskeisen ajattelun alullepanijoita olivat mm. René Descartes ja Francis Bacon. He edistivät dualistista näkemystä, jossa ihminen ei varsinaisesti kuulu luontoon vaan on […]
Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon
Ilmastoasioissa vastuunpakoilu alkaa toteamuksella, että Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin pieni, ettei Suomen ilmastotoimilla ole juuri merkitystä. Olennaista on se, mitä tehdään Kiinassa! Vaikka väittämä onkin totta, se on silti vastuun pakoilua, jos toteamuksella perustellaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ponnistella CO2-päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen voimistamiseksi. Muita versioista vastuun pakoilusta ovat mm. kommentit, että […]
Ennallistaminen kannattaa
Viime päivinä on valiteteltu sitä, että EU:n kaavailema metsien ja muun luonnon ennallistaminen tulisi Suomelle kalliiksi. Suomessa ennallistamisella tarkoitetaan etupäässä soiden ja jokien palauttamista luonnontilaan, joidenkin metsien suojelua ja luonnonmukaisempaa talousmetsien käsittelyä. Viheralueille ei saisi enää rakentaa entiseen tapaan, koska hiilinielu heikkenee ja luontoarvoja katoaa. Eniten on ollut puhetta soiden ennallistamisesta eli ojien umpeenkaivusta. Ensimmäisenä […]
Meillä kyllä osataan
Kävin muutama vuosi sitten Sloveniassa Ljubljanan yliopiston bioteknisen tiedekunnan metsäosastolla puhumassa suomalaisesta metsäsuunnittelusta. Kuulijoina oli tiedekunnan metsäprofessoreita ja muuta opetusväkeä. Isäntäni Andrej Boncina vihjaisi minulle, että kannattaa mainita heti alussa, että en ole varsinaisesti suomalaisen avohakkuu-viljelymetsätalouden kannattaja. Jos nimittäin olisin ruvennut kehuskelemaan suomalaisen metsänhoidon erinomaisuudella, olisin menettänyt arvostukseni siihen paikkaan ja aiheuttanut kuulijoissa melkoista vaivaantuneisuutta. […]
Vahva ja heikko kestävyys
Metsätalouden kestävyydestä puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, tai metsän ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävät/hyödyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eikä vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hyöty tarkoittaa useimmiten toisaalta metsänomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta. Näin määritelty kolmijako metsän ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tehtäviin on […]
Responsible forest management
Investors are increasingly requiring businesses to demonstrate climate action and other sustainability initiatives. Eloquent intentions and checklists of criteria watered down over negotiating tables are no longer necessarily enough – more concrete information is now demanded, for example calculations of how much carbon has successfully been sequestered, or the area of sites protected (Serafeim). The […]
Metsätalouden vastuullisuus
Sijoittajat edellyttävät yrityksiltä yhä useammin ilmastotoimia ja muuta vastuullisuutta. Vastuullisuuden takeeksi eivät enää välttämättä riitä ylevät aikomukset tai etujärjestöjen neuvottelemien kriteeristöjen täyttyminen. Yrityksiltä odotetaan konkreettisempaa tietoa, esimerkiksi laskelmia, joista näkyy, paljonko hiiltä on poistettu ilmakehästä tai elinympäristöjä suojeltu (Serafeim). Euroopan unioni puuhaa parhaillaan ns. EU-taksonomiaa, jossa säädetään, että vähintään 13 hehtaarin metsätiloilla olisi oltava ns. […]