Paljonko metsässä pitää olla puuta?
Viime aikoina on luettu uutisia, että metsiä on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy sille, että Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten päättelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt puuston kasvu. Onko kasvun ja puuntuotannon lisääminen […]
Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon
Ilmastoasioissa vastuunpakoilu alkaa toteamuksella, että Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin pieni, ettei Suomen ilmastotoimilla ole juuri merkitystä. Olennaista on se, mitä tehdään Kiinassa! Vaikka väittämä onkin totta, se on silti vastuun pakoilua, jos toteamuksella perustellaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ponnistella CO2-päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen voimistamiseksi. Muita versioista vastuun pakoilusta ovat mm. kommentit, että […]
Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta
Männyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, että: Toisaalta Suomessa puut pysyvät elossa ja kerryttävät hiiltä pitkään. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Lapin mänty saattaa elää 500-vuotiaaksi, minkä jälkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona vielä 200–300 vuotta. Metsään kuollut suurikokoinen havupuu on […]
Vanha metsä on hiilinielu
Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on vähentää hakkuita (HS ). Jos tämän sanoo ääneen tai kirjoittaa näkyvälle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, että hakkuiden vähentäminen johtaa kasvun loppumiseen sekä siihen, että metsät lahoavat pystyyn ja muuttuvat hiilinieluista hiilen lähteiksi. On laskettu, että jos vuotuista hakkuumäärää pienennettäisiin sadan vuoden ajaksi 72 miljoonasta kuutiometristä […]
Pari sanaa bioenergiasta
Kun poltetaan puuta tai kivihiiltä, palamistuotteina syntyy vettä ja hiilidioksidia (CO2). Ilmaston kannalta puun poltossa vapautuva CO2 on täsmälleen yhtä haitallista kuin kivihiilen poltossa vapautuva CO2. Koska fossiilisissa polttoaineissa on enemmän energiaa yhtä hiiliyksikköä kohti, bioenergia aiheuttaa itse asiassa jopa enemmän ilmastohaittaa kuin fossiiliset energianlähteet. Nykyisen ilmastokriisin näkökulmasta avainsana ei ole uusiutuvuus vaan päästöttömyys. Jos […]
Responsible forest management
Investors are increasingly requiring businesses to demonstrate climate action and other sustainability initiatives. Eloquent intentions and checklists of criteria watered down over negotiating tables are no longer necessarily enough – more concrete information is now demanded, for example calculations of how much carbon has successfully been sequestered, or the area of sites protected (Serafeim). The […]
Metsätalouden vastuullisuus
Sijoittajat edellyttävät yrityksiltä yhä useammin ilmastotoimia ja muuta vastuullisuutta. Vastuullisuuden takeeksi eivät enää välttämättä riitä ylevät aikomukset tai etujärjestöjen neuvottelemien kriteeristöjen täyttyminen. Yrityksiltä odotetaan konkreettisempaa tietoa, esimerkiksi laskelmia, joista näkyy, paljonko hiiltä on poistettu ilmakehästä tai elinympäristöjä suojeltu (Serafeim). Euroopan unioni puuhaa parhaillaan ns. EU-taksonomiaa, jossa säädetään, että vähintään 13 hehtaarin metsätiloilla olisi oltava ns. […]
Hiilikeskustelussa unohtuu aikajänne
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pitäisi löytyä ratkaisuja myös vuoteen 2035 mennessä. Näyttää kuitenkin siltä, että monet niistä ratkaisuista, joita Suomessa esitetään, vaikuttavat vasta vuoden 2035 jälkeen eli silloin kun ollaan jo myöhässä. Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian myöhään, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edistävän hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen […]
Hävittääkö avohakkuu hiiltä metsämaasta?
Metsämaassa on enemmän hiiltä kuin elävässä puustossa. Hiiltä häviää metsämaan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee myös täydennystä, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy pääosin siitä, että puut uudistavat vuosittain lähes koko hienojuuristonsa. Metsän avohakkuu tuottaa runsaasti […]
Millä hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?
Vastaus on: 150 euroa per tonni Etelä-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus) on laskettu, että jos metsänomistajalle maksettaisiin tämän verran metsän hiilivaraston kasvattamisesta, hänen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan vähintään sadaksi vuodeksi. Hiilien hinnasta päästään hiilidioksidin (CO2) hintaan jakamalla luvulla 3.67. Sidontakorvaus 100 euroa per hiilitonni tarkoittaa siis samaa kuin 27.2 […]