Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF