Avoimen yhteistyön edistäminen kansalaistieteen keinoin | Promoting Open Cooperation through Citizen Science

(Please, scroll down to read in English.)

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa halutaan edistää avoimen tieteen sisällyttämistä kaikkien tutkijoiden toimintatavaksi. Yhtenä ohjelmassa huomioitavana kohteena on avoin yhteistyö, jota voidaan toteuttaa hyödyntämällä kansalaistiedettä. Ajatuksena on, että avoin yhteistyö mahdollistaa kaikkien osaajien huomioimisen tutkimus- ja innovaatioprosesseissa.

Kansalaistieteen keskeisimpiin päämääriin kuuluu kansalaisten osallistaminen uutta tietoa tuottavaan tieteelliseen toimintaan, josta hyötyvät sekä tutkijat että kansalaiset. Kansalaisten osallistuminen kansalaistiedehankkeisiin ei rajoitu vain aineiston keruuseen tai tutkimuksen kohteeksi, vaan he voivat olla mukana useammassa tutkimusprosessin vaiheissa tai koko hankkeen ajan suunnittelusta raportointiin ja viestintään. Kansalaistiede on kuten muutkin tutkimusmenetelmät, joihin sisältyy erilaisia rajoituksia ja oletuksia, jotka tulee huomioida ja hallita tutkimusta tehtäessä. Kansalaistiedehankkeisiin osallistuneille kansalaisille annetaan samalla tavalla palautetta ja tunnustusta kuin ammattitutkijoillekin ja huomioidaan vastaavasti myös tutkimuseettiset näkökulmat.

Kansalaistieteen ajatuksena on kansalaisten osallistaminen tieteen tekemiseen ja tieteestä raportoimiseen. Siihen on erityisesti johtanut kiinnostus omasta elinympäristöstä ja sen kehittämisestä. Erityisesti vuorovaikutus tutkijoiden ja kansalaisten välillä on omiaan vähentämään valeuutisten ja virheellisen informaation määrää. Erityisesti tämä korostuu siinä, että tutkimustuloksista raportoidaan riittävän yleistajuisesti.

Onko tämä kansalaistiedettä?

Tuohon kysymykseen voi olla hankala antaa yksinkertaista vastausta. Yleisimmin kansalaistiedehankkeet näkyvät perinteisellä tasolla, eli hyödynnetään joukkoistamista tutkimusaineiston keruussa, kuten erilaisia havaintoja keräämällä (esimerkiksi lajihavainnot, muurahaiset, hiekkalaskeumat). Kansalaistiedettä voidaan kuitenkin tehdä tulkitsemalla tietoa, niin sanotun joukkoälykkyyden keinoin (erilaiset haastekilpailut) tai osallistamalla kansalaisia ongelmien määrittelyyn ja aineiston keruuseen.

Laajin kansalaistieteen kokonaisuus on yhteistoiminnallinen toimintatapa, jossa kansalainen on mukana koko hankkeen sen suunnittelusta aina analysointiin ja raportointiin. Kansalaistiedehankkeista voidaan käyttää erilaisia nimityksiä, kuten väestökysely, kansalaiskysely tai sukututkimus. Olennaisinta on, että kansalaistiedehanketta johtaa ammattimainen tutkija. Kansalaistiedettä hyödynnetään siis laajasti, mutta aina siitä ei käytetä tuota outoa nimitystä.

Teknologia palvelee kansalaistiedehankkeita

Uudet tietotekniset palvelut edistävät kansalaisten osallistumista tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Kyselyitä voidaan lähettää kustannustehokkaasti verkossa ja avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat aineistoanalyysien toteuttamisen helposti. Toisaalta havaintoja voidaan pyytää erilaisten tietoteknisten palveluiden kautta, jolloin ne saadaan nopeasti sijoitettua esimerkiksi karttapohjalle, jolloin niistä voidaan toteuttaa nopeasti visuaalisia raportteja. Tärkeintä on julkaista kansalaistiedehankkeiden aineistot, aineistojen kuvailutiedot ja tutkimustulokset avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti.

The Horizon Europe program wants to increase open science as a modus operandi. One of the targets to be considered in the program is open cooperation and the citizen science is the one of key element in this case. The idea is that open cooperation enables all experts to be considered in the research and innovation processes.

The main objectives of citizen science include engaging citizens in scientific activities that produce new knowledge, benefiting both scientist and citizens. Citizens’ participation in citizen science projects in not only limited to the collecting of the data or to be subject to the research but may be involved in several stages of the research process or throughout the project, from project planning to project reporting and communication about the outputs of the project. Citizen science is like other research methods, incorporating various limitations and assumptions that should be noted and managed when conducting research. Citizens involved in citizen science projects are given feedback and recognition in the same way as professional scientist, and they must also observe research ethics.

The idea of citizen science is engaging citizens in doing science and reporting on science. The citizen science has been driven by an interest in his/her own habitat and how to develop that. Especially interaction between researchers and citizens is likely to reduce the amount of fake news and disinformation. This is emphasized by the fact that the results of the research are reported in sufficient general terms.

Is this citizen science?

It can be tricky to give a simple answer to that question. Most commonly, citizen science projects are at the traditional level, that is utilizing crowdsourcing in the collection of research data, such as various observations by collecting (for example species observations, ants, sand deposits). However, citizen science can be done by interpreting information by distributed intelligence (various challenge contests), or by engaging citizens in the defining of the problems and collecting data.

The most extensive body of citizen science is a collaborative research process. In this case, the citizen is involved in the entire project, from designing and analysing to reporting the research. Various denominations can be used for citizen science projects, such as population surveys, citizen survey or genealogy. It is the most pertinent that the citizen science project is run by a professional researcher. So, citizen science is widely exploited, but not always using that designation.

Technology Serves Citizen Science Projects

New information technology services contribute to the participation of citizens in the scientific research projects. Online surveys can be sent cost-effectively and open-source software allow data analyses to be implemented easily. On the other hand, observations can be requested through a variety of information technology services and it is easy to create visual reports quickly from the service. The most important thing is to publish the datasets of citizen science projects, metadata, and research outputs in accordance with the principles of open access.

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services