Viittaaminen

Hakutulokset: Viittaaminen ja tekijänoikeus

Lähteisiin viittaaminen muodostuu kahdesta osasta:

  • lähdeviitteestä (tekstiviitteestä)
  • lähdeluettelosta (kirjallisuusluettelosta)

Lähdeviite ohjaa julkaisun lopussa olevaan lähdeluetteloon, jonka tulee sisältää tarkat tiedot käytetyistä lähteistä. Sen avulla lukija halutessaan löytää lähteet.

Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet, joihin työssä on viitattu. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti.

Tekstiä: yhden artikkelin tiedot sellaisena kuin ne ovat lähdeluettelossa. Vuosiluku tulee tekijöiden jälkeen. Lehden nimi on viimeisenä. Sen perässä numerot, joista ensimmäinen tarkoittaa lehden volyymiä ja kaksoispisteen jälkeinen lehden numeroa. Lopuksi sivunumerot tunnuksella: p. numero väliviiva numero.
Esimerkki lähdeluettelon viitteestä

 

Tietokantojen tietueista löytyy samoja elementtejä kuin lähdeluettelon viitteistä.

Kuvakaappaus tietokannasta: artikkelin tiedot. Näkyvillä Document title, Authors, Year, Sourse eli lehden nimi, osa ja sivut. Lisäksi toimintonäppäimiä.
Sama artikkeli tietokantaviitteenä.

Tietokannasta voit saada myös apua lähdeviitteen kirjoittamiseen. Monessa tietokannassa on toiminto, jolla saat näytöllä näkyvästä julkaisusta automaattisesti ”raakaviitteen”, jota voit jalostaa edelleen omien ohjeidesi mukaisesti.

Kuvakaappaus. Kirjan tietojen toimintorivillä kuvakkeita, joita ympäröity kohta: " VIITE. Näkyvillä Harvard-mallinen viittaus. Ohje: Tyyleinä on tarjolla viisi yleisesti käytettyä kansainvälistä viittausmallia. Muokkaa ja täydennä viittausta tarvittaessa.
Kuvan esimerkki on UEF-Primosta. Kansainvälisissä tietokannoissa toiminnon nimi on Cite.

Pikaopas lähdeviitteiden tulkintaan:

Tekstiä. Neljä erilaista lähdeviitettä. Kun viitteessä on näkyvillä sivunumerot tietyllä välillä, se tarkoittaa, että kyseessä on artikkeli. Kun on ilmoitettu vain kokonaissivumäärä, kyseessä on kirja. Jos viitteessä on mainittu In: (tai suomeksi Julkaisussa:) se tarkoittaa, että kyseessä on artikkeli kirjassa.
Yleisimmät julkaisutyypit

Mikä on viittaamisen ja plagioinnin välinen ero?

Plagiointi = “Toisen henkilön työn jäljentäminen ja esittäminen omanaan, henkisen omaisuuden varastaminen.” (lähde: Nurmi T.: Suomen kielen sanakirja, Jyväskylä: Gummerus, 1992).

Plagiointi ei esitä lähdettä, josta tieto, ajatus tai selitys on oikeasti peräisin.

Viittaamalla lähteisiin kirjoittaja osoittaa, mitä aikaisempia teorioita, metodeja ja tuloksia hänellä on ollut tiedossaan ja miten hän suhteuttaa omat tuloksensa toisten tulkintoihin. Viittaaminen kuuluu olennaisesti tutkimukseen.

Viitteessä ja lähdeluettelossa annetaan lukijalle riittävät tiedot tunnistaa ja löytää julkaisu, johon kirjoituksessa viitataan. Näin esim. tutkielman tarkastaja voi tarkistaa esitetyn paikkansapitävyyden. Lisäksi viitteillä annetaan tunnustus sille, jolle tunnustus kuuluu.

Viittaus = referointi =toisen tekijän ajatusten ilmaiseminen omin sanoin
Lainaus = sitaatti = sanasta sanaan kopioitu ote tekstistä

Lainaus pitää merkitä selvästi, esim. lainausmerkein (lyhyt pätkä) tai sisentämällä (useampi virke). Suoraa lainausta käytetään vain silloin kun on olennaista esittää asia juuri samoin sanoin kuin alkuperäisessä tekstissä. Lainaus tehdään mahdollisimman lyhyenä.

Tiedonlähde voi olla muukin kuin kirjallinen lähde, esimerkiksi suullinen tieto tai haastattelu. Nämäkin lähteet merkitään aina. Kullakin oppiaineella ja organisaatiolla on omat ohjeensa siitä, kuinka tämä tehdään, eikä käytäntö ole niin vakiintunut kuin kirjallisuuslähteiden kohdalla.

Tekijänoikeus

Tekijänoikeuslaki (1961/404) ja -asetus säätelevät julkaisujen (julkaistujen teosten) käyttöä. Elektroninenkin aineisto on tekijänoikeuslain suojaamaa.

Valokuvien ja yksityiskohtaisten karttojen kanssa pitää olla erityisen tarkkana. Ne ovat yleensä itsenäisiä kokonaisuuksia, joita ei voi käyttää sellaisenaan ilman tekijän lupaa. Varsinkin valokuvien käyttö vain elävöittämään tekstiä on kielletty. Valokuvaa voi käyttää jos se sisältää erityistä informaatiota, jota muuten on vaikea todentaa. Poikkeus ovat CC-lisensoidut ja Public domain -aineistot, joita voi käyttää kyselemättä, lisenssiehtojen mukaan.

Sen sijaan taulukon tiedot voi siirtää omaan työhön, kunhan viittaus alkuperäiseen lähteeseen on asianmukainen.