Onko lähde luotettava

Hakutulokset: Onko lähde luotettava?

Tietokantahakujen tulokset ovat tieteellisiä, valikoituja ja luotettavia julkaisuja. Jotkut tietokannat sisältävät muutakin kuin tieteellistä aineistoa, mutta useimmiten tarjolla on mahdollisuus rajata tulokset vain vertaisarvioituihin julkaisuihin.

Vapaasti verkosta haettavien julkaisujen ja muiden tietojen suhteen pitää olla erityisen tarkkana.

Arvioitavia näkökulmia ovat esim.

  • luotettavuus
  • tavoitteet ja kohderyhmä
  • tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan tausta (asiantuntemus)
  • onko informaatio suodatettu/arvioitu?
  • paikkansapitävyys
  • puolueettomuus
  • tuoreus, ajantasaisuus, lähteen ikä
  • kattavuus

Netin hakukonetulosten arviointi

Käytettäessä tavallisia hakukoneita, kuten Google, pitää olla erityisen tarkkana lähteen luotettavuuden suhteen. Silti Googlella ja erityisesti Google Scholarilla löytää paljon hyvääkin materiaalia.

Katso nettilähteistä ensiksi sivun osoitetta, tekijän ja julkaisijan tietoja, lähteitä, julkaisupäivämäärää. Näilläkin voidaan tosin johtaa lukijaa harhaan.

Varo erityisesti Saalistajia

Open access –markkinoilla liikkuu asiallisten tiedelehtien lisäksi lehtiä, joiden pääasiallinen tarkoitus on julkaisumaksujen kerääminen, ei tieteen edistäminen. Näissä ns. predator- eli saalistajalehdissä julkaistujen artikkeleiden taso on heikko, osa saattaa olla jopa plagiaatteja muiden tutkijoiden töistä. Lehden kotisivut saattavat antaa valheellista tietoa mm. vertaisarvioinnista. Räikeimmissä tapauksissa lehden toimituskunta on epäpätevä tai jopa täysin tekaistu, julkaisijan osoitetta ei ole oikeasti olemassa, lehti listataan aiheettomasti kuuluvaksi johonkin arvostettuun tietokantaan tai hakemistoon (ks. alla) jne.

Saalistajalehtien tunnistamiseksi voit kokeilla:

  • löytyvätkö lehden artikkelit jostakin tunnetusta tietokannasta (esim. Scopus); tämä on melko luotetteva tapa. huom! Google Scholar ei ole hyvä tähän
  • onko lehdellä olemassa impact factor –luku ; hyvin luotettava, mutta hieman suppea lista
  • onko lehti mustalla listalla: Cabell-tietokanta.
  • onko lehti Directory of open access journals –listalla ; melko luotettava, mutta jonkin verran saalistajia on päässyt läpi seulasta aika ajoin
  • googlata lehden päätoimittajan: onko olemassa ja jos on, kuka, missä ja millaisessa asemassa ; tämä on melko paljastavaa, mutta vaatii vähän kokemusta ja alan tuntemusta arvioinnin tueksi

Muita arviointiperusteita

Aiherelevanssi : onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan viitteiden
otsikoista,
– asiasanoista ja
– tiivistelmistä,
ovatko ne sisällöllisesti etsityn aiheen mukaisia ja käyttökelpoisia. Hyväksi havaitut tulokset kannattaa ottaa talteen.

Myöhemmin, kun julkaisut lukee kokonaisuudessaan, voi toki vielä paljastua, että kyseinen julkaisu ei ollutkaan itselle sopiva.

Huomaa, että monissa kansainvälisissä tietokannoissa tekemäsi haun tulos lajitellaan listalla ’uusimmat ensin’. Voit halutessasi vaihtaa sen relevanssiksi, jolloin parhaiten aiheeseesi sopivat tulevat listalla ensimmäiseksi.

Kuvakappaus Scopus-tietokannan tuloslistauksesta. Oikealla yläkulmassa on teksti: Sort on: Relevance. Kyseessä on alasvetovalikko, josta lajittelujärjestyksen voi vaihtaa halutuksi.
Lajittelu löytyy kohdasta Sort on: Scopus-tietokannassa. Relevance tarkoittaa relevanssia eli aiheenmukaisuutta.

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheesta ja alasta.

Kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreista aineistoista. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä. Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset voi lajitella uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön.

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa omassa kirjastossasi painettuna tai elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Toki pääasiallinen arvioinnin ja valinnan peruste pitäisi olla jokin muu kuin saatavuus.