Julkaisutyypit

Tieteelliset julkaisut: Julkaisutyypit

Yleisin tapa julkaista tutkimustietoja on artikkeli tieteellisessä lehdessä. Myös kirjat, sarjat ja konferenssijulkaisut ovat keskeisiä julkaisukanavia.

Artikkelit

Lehden kansi. Kuvassa syksyinen metsä, metsätyökone sekä puupino. Lehden nimi kuvan päällä.
Canadian journal of forest research: tieteellinen metsäalan lehti.

Tieteellisen lehden (journal) sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita.

  • Alkuperäisartikkeli (original/research paper/article) on lyhyehkö, keskimäärin 7-20 sivun mittainen esitys jostain kyseisen lehden tieteenalaan liittyvästä selkeästi rajatusta ongelmasta. Alkuperäisartikkeli sisältää joko täysin uusia tutkimustuloksia tai vanhojen tulosten uutta tulkintaa.

Pelkästään alkuperäisartikkeleita lukemalla on hankalaa saada yleiskäsitystä laajemmista aiheista ja tietämyksen tasosta tieteenalalla.

  • Katsausartikkelit (review article) auttavat tällöin. Katsausartikkeleita laativat tieteenalojen kokeneet asiantuntijat. Katsausartikkelia varten käydään läpi kaikki tärkeimmät kyseiseen aiheeseen liittyvät alkuperäisartikkelit. Niissä esitetyt tulokset kootaan sitten yhteen katsausartikkeliksi. Katsaukset ovat yleensä pitkiä, kymmenien sivujen mittaisia, ja niissä on kattavat lähdeluettelot.

Katsausartikkeleita julkaistaan sekä tavanomaisissa tieteellisissä lehdissä että erityisissä katsaussarjoissa. Annual Reviews on yksi tunnetuimmista katsaussarjoista.

Varsinaisten tutkimusartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia katsauksia, uutisia, kirjeitä ja keskustelua.

Metsäntutkija voi hakea myös metsäalan ulkopuolisia lehtiä julkaisukanavikseen. Koska tieteenala on luonteeltaan soveltava tiede, esiintyy metsäaiheisia tutkimuksia vaikkapa ekologian, aluesuunnittelun tai geoinformatiikan lehdissä.

Arkikielessä tieteellisiä lehtiä kutsutaan usein sarjoiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia (ks. alla sarjajulkaisuista). Jotkut tutkijat puhuvat myös ’journaaleista’.


Kirjat

Continuous cover forestry -kirjan kansikuva. Vihreäsävyinen kuva metsästä, etualalla loikoilee kaksi hirveä.
Continuous cover forestry -kirja on saatavilla sekä verkossa että painettuna.

Kirja eli monografia kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun tietämys aiheesta on yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta. Kirjan julkaiseminen vie aikaa, ja kirjatiedoilta yleensä myös odotetaan tiettyä pysyvyyttä.

Sen mukaan, miten tietosisältö on tuotettu, kirjat voidaan jakaa:

  • tekijän tai tekijöiden itsensä kirjoittamiin (authored) ja
  • toimitettuihin (edited).

Toimitetut kirjat ovat usein kokoomateoksia, joissa on useita itsenäisiä eri tekijöiden kirjoittamia artikkeleita. Kirja on  Toimittaja on sitten koonnut nämä artikkelit kirjan lukujen kaltaiseksi kokonaisuudeksi yhden otsikon alle.

Yliopistollinen opiskelu useimmilla aloilla perustuu vielä nykyään suuressa määrin kirjojen lukemiseen ja niiden tietosisällön omaksumiseen.


Sarjat

Dissertationes forestales -sarjaan kuuluvan julkaisun kansikuva. Turkoosilla pohjalla kuva syksyisestä metsästä.
Kotimaiset metsätieteen väitöskirjat ilmestyvät yleensä Dissertationes forestales  -sarjassa.

Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen ja siten tärkeitä tiedonlähteitä.

Sarjajulkaisu voi olla yksittäinen kirja tai kokoomateos. Yleensä sarjan eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirjan tapaan.

Esimerkiksi väitöskirjat julkaistaan Suomessa yliopistojen sarjoissa lähes poikkeuksetta.

Kaikkein ”tieteellisimmät” uudet tulokset julkaistaan nykyisin mieluiten artikkelina vertaisarvioiduissa lehdissä, mutta sarjajulkaisujen kautta välitetään edelleenkin runsaasti raportti-, selvitys- ja casetyyppistä tutkimustietoa. Sarjajulkaisu ei useinkaan ole vertaisarvioitu, mutta silti käyttökelpoinen lähde.

Sarja ilmestyy tietyllä nimellä ja toistuvina osina kuten lehtikin.
Sarjat ja lehdet ovatkin yhteiseltä nimeltään kausijulkaisut.

Sarjan osa ilmestyy, kun julkaisu on valmis. Osat eivät siis ilmesty säännöllisin välein kuten lehtien numerot. Osien määrä per vuosi voi sekin vaihdella.

Viime vuosina paljon sarjajulkaisuja on siirtynyt vain verkossa julkaistaviksi, mikä on heikentänyt niiden löytyvyyttä esim. kirjastotietokannoista. Sarjoja löytää paremmin eri organisaatioiden omista verkkojulkaisujärjestelmistä. Hakukoneiden tuloksiin voi myös tarttua sarjajulkaisuja.


Konferenssijulkaisut

International Geoscience and Remote Sensing Symposium -konferenssijulkaisun kansikuva. Punainen pohja, valkoinen teksti. Yläosassa kuva kaupunkisiluetista ja organisaation logo.
IGARSS konferenssijulkaisuissa ilmestyy usein metsien kaukokartoitusta käsitteleviä artikkeleita.

Uusia tutkimustuloksia esitellään aluksi tieteellisissä kokouksissa. Kokouksessa pidetyt esitelmät tai niiden lyhennelmät sekä mahdollisesti posterit kootaan yleensä kokousjulkaisun muotoon. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman lyhyellä viiveellä, usein jopa ennen kokouksen alkua.

Kansainvälisten kokousten julkaisut tunnistaa usein siitä, että niiden nimessä esiintyy sana proceedings”.

Huomaa kuitenkin, että joskus sana proceedings voi esiintyä myös “tavallisen” lehden nimessä.


Muita aineistotyyppejä

  • patentit
  • standardit
  • tilastot
  • kartta-aineistot
  • av-aineistot
  • data