Hakuaiheen käsittely

KÄSITTEET JA HAKUONGELMAT: MITÄ TIETOA TARVITSET

kysymysHyvien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakuongelma ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

KÄSITTEET

Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

  • Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
  • Rinnasteiset suhteet ovat “jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

ESIMERKKI

Aihe: Oksaisuus sekä sydänpuun osuus korpikuusikoissa

Käsitteet: oksaisuus, sydänpuu, korpi, kuusi

Oksaisuus ja sydänpuuosuus voidaan molemmat liittää samaan yläkäsitteeseen ‘tekniset ominaisuudet’. Ne ovat siis rinnasteiset suhteet. Tarkastelu rajataan käsittelemään vain kuusipuita, jotka kasvavat korpisoilla. Nämä ovat rajaavia suhteita.


KOKOA, RAJAA, YHDISTELE, VERTAILE

Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voitaisiin käyttää hyväksi, millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Tietoa tarvitaan aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on myös pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.

Hakukäsitteitä voi olla yksi tai useampi. Aiheesta riippuen osa voidaan määrittää keskeisiksi ja osa täydentäviksi käsitteiksi. Keskeiset käsitteet ovat asian ydin, olennaisimmat ilmiöt; täydentävillä käsitteillä voidaan rajata ja määritellä hakuongelmaa tarkemmin.

Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan:
    • Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla)
    • Kenelle? (toiminnan kohderyhmä, kehen vaikuttaa, kenelle on tärkeä) – henkilöt, ryhmät, organisaatiot
    • Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mistä?)
    • Miten? (menetelmä, tarkastelutapa: esim. teoreettinen/soveltava )
    • Missä? (maa, maanosa jne.)
    • Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)

Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.


ESIMERKKI

Etsitään taustatietoja tutkimukseen, jossa on tarkoitus selvittää, miten pakkaskestävyys periytyy pajuilla. Koska kyseessä ovat taustatiedot, käyttökelpoisia ovat tiedot, joissa kerrotaan:

* mitä tarkoittaa puiden pakkaskestävyys
* kuinka pakkasenkestäviä pajut, erityisesti tutkimuksessa käytetyt pajulajit ovat
* kuinka pakkaskestävyyttä mitataan
* tietoa pajujen biologiasta ja genetiikasta yleensä
* yleistietoja tutkimuksessa käytettävistä pajulajeista
* pakkaskestävyyden perinnöllisyydestä puuvartisilla kasveilla
* kuinka ominaisuudet yleensä periytyvät kasveilla, ja miten sitä tutkitaan