Pidempi elinikä on hieno saavutus

Kaikki me vanhenemme joka päivä. Vanhenemista ei välttämättä tule aktiivisesti ajateltua, ennen kuin itsekin havahtuu siihen, että jostain tapahtumista on kulunut jo kolmekymmentä vuotta tai kenties enemmän. Mihin nämä vuodet menivät ja mitä kaikkea elämässä on ennättänyt tapahtua. Tuleeko itseasiassa edes mietittyä kuinka monimuotoinen ja moniulotteinen asia vanheneminen on? Monella meistä on varmastikin olemassa ajatuksia ja mielikuvia siitä, miten ja millaisena minä haluan vanheta, millainen minä olen sitten vanhana tai miten haluan itseäni kohdeltavan sitten kun olen vanha. Toteutuvatko minun mielikuvani omasta vanhenemisestani, onkin varmasti riippuvainen monien tekijöiden summasta. Ehkä joitakin huolia voi käydä mielessäni siitä, pysynkö myös sitten vanhana riittävän toimintakykyisenä ja virkeänä, jotta saan säilytettyä itsenäisyyteni ja arvokkuuteni ihmisenä. Nuo huolet ovat sinällään ymmärrettäviä, sillä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset tulevat helposti kohdelluiksi ”päätoimisina vanhuksina”, jolloin ihmisen persoona ja ”oma tarina” voi jäädä helposti erilaisten hoitotoimenpiteiden varjoon, toteaa psykologian dosentti Merja Korhonen.

Huomionarvoista on pohtia, tunnistavatko päättäjät ja sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivat asiantuntijat niitä tekijöitä, joiden avulla toimintakykyistä ja onnistunutta vanhenemista voidaan tukea. Erottavatko esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät tavanomaiset vanhenemismuutokset sairauksista, tunnistavatko he ikääntyneiden sairastamiseen liittyviä erityispiirteitä vaikkapa päivystysvastaanotolla?  Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja lääkehoidon parissa työskentelevillä henkilöillä on tärkeää olla laaja tietopohja niin tavanomaisista vanhenemismuutoksista kuin vanhuuden yleisimmistä sairauksista. Ilman laaja-alaista tietopohjaa on mahdotonta ottaa kantaa vaikkapa iäkkään lääkehoitoon toteaa geriatrian professori Eija Lönnroos. Toisaalta, jo pelkästään hyvällä ravitsemuksella nähdään laaja-alaisia yhteiskunnallisia kytköksiä paremman toimintakyvyn kautta aina sairauksista toipumiseen ja esimerkiksi infektioherkkyyteen, muistuttaa ravitsemustieteen tohtori Irma Nykänen.

Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa alkavat jälleen tänä syksynä monitieteiset gerontologian perusopinnot 25 op. Opintojaksot tuovat laaja-alaisen ja monitieteisen näkökulman ikääntymisen ilmiöihin niin yksilön elämänkulun, terveyden, hyvinvoinnin kuin sairauksienkin näkökulmasta unohtamatta yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Ikääntymistä tarkastellaan näissä opinnoissa myös ravitsemuksen, lääkehoidon ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Jokainen ihminen ja sukupolvi vanhenee omalla tavallaan ja ikääntyminen on koko yhteiskuntaa yhdistävä asia, muistuttaa perinteentutkimuksen dosentti Sinikka Vakimo.

Gerontologian perusopinnot uudistettiin täysin ja tänä syksynä opiskelu onnistuu joustavasti eri puolilta Suomea verkkoympäristössä. Verkossa opiskelu tarjoaa loistavan mahdollisuuden oppia yhdessä, mutta kuitenkin niin, että luentoja varten ei tarvitse matkustaa Kuopioon saakka, vaan luennot voi kuunnella kotoa tai työpaikalta käsin, valitsemaan vuorokaudenaikana. Tällöin esimerkiksi verkkokeskustelut ja verkkoon tallennettujen luentojen kuuntelu onnistuu itselleen sopivina ajankohtana. Opintojen myötä ikäihmisten parissa toimivat työntekijät voivat päivittää osaamistaan ja tähän asiaan ovat havahtuneet myös sosiaali- ja terveysalan työnantajat.

Pidempi elinikä on hieno saavutus. On monia asioita, joilla voidaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa pyrkiä vaikuttamaan toimintakykyiseen ikääntymiseen, toteaa suomalaisen superfoodin ääreltä mustikkametsästä tavoitettu geriatrian professori Eija Lönnroos.

Gerontologian perusopinnot käynnistyvät syyskuun alussa. Ilmoittaudu mukaan opintoihin opintopolussa

Kirjoittaja Ulla Kekäläinen toimii gerontologian perusopintojen suunnittelijana ja oppiaineen johtoryhmän jäsenenä. Kirjoitusta varten on haastateltu gerontologian oppiaineen johtoryhmän jäseniä, jotka toimivat myös opettajina gerontologian perusopintojen eri opintojaksoilla. Haastatteluun ovat osallistuneet psykologian dosentti Merja Korhonen, geriatrian professori Eija Lönnroos, ravitsemustieteen tohtori Irma Nykänen, perinteentutkimuksen dosentti Sinikka Vakimo
Kuva: Ulla Kekäläinen