Tunnelmia Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuudesta

Torstaina 19.5. HUMUS-hankkeen kolmevuotinen taival huipentui Humanistinen tulevaisuus -päätöstilaisuuteen Tiedepuistolla. Tilaisuutta seuraamaan oli kerääntynyt mukavasti opiskelijoita, valmistuneita ja työelämän edustajia niin paikan päälle kuin Teamsiinkiin. Paljon kiitoksia onnistuneesta tilaisuudesta kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille!

Katso tallenne päivän puheenvuoroista.

Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä

Tilaisuuden avasi työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja Miia Savaspuro, joka puhui etänä viestintätaitojen merkityksestä työelämässä. Viestinnällä päästään tavoitteisiin ja saadaan ihmiset toimimaan.

– Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on aito merkitys silloin, kun se on avointa, läpinäkyvää, kaikkien on mahdollista osallistua ja mahdollisimman moni tulee kuulluksi, Savaspuro kertoi.

Humanistien tapa katsoa maailmaa on Savaspuron mukaan hyödyksi monissa tehtävissä, sillä humanistisessa osaamisessa keskeistä on vuorovaikutus ja viestintä.

Mitä virkaa humanistilla?

Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka esitteli humanistien työllistymisnäkymiä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Humanistien työllistyminen on pidemmällä aikajänteellä selvästi paranemaan päin. Puhakka mainitsi myös, että generalistit ovat kokeneet työllistyvänsä paremmin ja monipuolisemmin kuin professioaloilta valmistuneet.

– Humanistinen tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään, mutta antaa kelpoisuuden kaikkeen, Puhakka kiteytti.

Humanistit ovat valtaosin tyytyväisiä koulutukseensa ja työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Työllistyminen paranee, mitä enemmän aikaa valmistumisesta kuluu. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen humanisteista 29 prosenttia toimii yrittäjinä.

– Rakentakaa omaa tulevaisuuden polkua sen mukaan mikä teitä kiinnostaa, Puhakka kannusti puheenvuoronsa päätteeksi.

HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus

HUMUS-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoi hankkeen monipuolisesta toiminnasta, kuten mentorointiohjelmasta, työelämätapahtumista, alumnitarinoista ja organisaatiovierailuista.

– Idea hankkeesta humanistien työelämäsuhteiden parantamiseksi lähti julkisesta sanasta, jossa humanistinen koulutus tulee sterotypisesta ja negatiivisesta näkökulmasta esille. Hankkeen tavoitteina oli huomioida työelämän tarpeet koulutuksessa ja vanhentuneiden mielikuvien purkaminen, Turunen esitteli.

Hankkeessa on luotu työelämäverkosto, jonka kautta jatkossakin osana koulutusta edistetään opiskelijoiden työelämäyhteyksiä humanistisella osastolla. Turunen hahmotti työelämän tulevaisuutta, jossa korostuvat työn pirstaleinen luonne, pätkätyöt ja vuorovaikutus koneiden kanssa.

– Jatkossa vaatimuksia työlle ovat ajanhallinta, mikroyrittäjyys ja osaamisensa markkinointi. Tarvitaan digitaalista osaamista ja tietomassojen käsittelyn taitoja. Uusi työ tuo mahdollisuuksia humanisteille ihmisymmärryksen kautta.

Palautepaneeli

Verkostoitumisen täyteisen kahvitauon jälkeen tilaisuuden päätti antoisa paneelikeskustelu. Erilaisten organisaatioiden sekä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat keskustelivat humanistien roolista työelämässä ja miltä yhteistyö humanistisen osaston ja hankkeessa muodostetun yhteistyöverkoston kesken vaikuttaa.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö Suvi Valoharju peräänkuulutti opiskelijoiden uskallusta mennä työkentälle ja tarjota omaa humanistista osaamista yrityksille. Business Joensuun palvelujohtaja Janita Ylitalo vahvisti, että humanisteja tarvitaan muun muassa kansainvälistymisen ja viennin kehittämisessä.

Yliopistonlehtori Nina Havumetsän mukaan humanisti sopii erinomaisesti tuotekehityksen pariin. Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö on huomannut saman. Bisnesmaailmassa ihmistä on ymmärrettävä monella tasolla.

– Kohderyhmäajattelu on tärkeää. On ymmärrettävä ostamisen motiiveja ja arvoja, Käyhkö kiteytti.

Jatko-opiskelija Meri Kinnunen mainitsi, miten tärkeää on ottaa opiskelijoita mukaan työelämäyhteistyöprojekteihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Varis totesi: 

– On oleellista juurruttaa hanketoiminnan tulokset luontevaksi osaksi organisaation omaa toimintaa.

Opiskelijoiden tunnelmia päätöstilaisuudesta

”Päätöstilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin toteutettu ja puhujat toivat kukin mielenkiintoisia näkökulmia esiin humanistien työelämästä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa. Tilaisuudesta jäi todella positiivinen ja innostunut olo näin työelämän alussa, ja toivottavasti pian valmistuvana, humanistiopiskelijana.

Kaikilta puhujilta sai lisää itsevarmuutta siihen ajatukseen, jonka avulla olen sinnikkäästi opintojani tehnyt: kannattaa uskaltaa seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luottaa siihen, että niitä pääsee käyttämään tulevassa työelämässä. Puhujilta sain myös lisäintoa omaan nykyiseen työhöni, joka ei suoraan vastaa koulutustani.

Etenkin Miia Savaspuron puheenvuorosta jäi mieleen se, että kaikesta työkokemuksesta on aina hyötyä, ja muilta ylipäätään ajatus siitä, että humanistista osaamista tarvitaan joka paikassa tänä päivänä. Ja kuten Antero Puhakkakin sanoi, ei sillä pääaineella niin väliä. Riittää kun opiskelee sitä, mitä haluaa ja osaa soveltaa osaamistaan monissa erilaisissa työtehtävissä. Päivästä intoa saaneena on hyvä jatkaa ylpeänä humanistina työuraa ja opintoja.”

– Anna Arkko, kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija, opintosihteeri

”Vaikka HUMUS-hankkeen järjestämät työelämätapahtumat ovat avartaneet ajatustani humanistin työstä, yllätyin siitä, miten negatiivinen kuva itselläni edelleen oli humanistien (siis erityisesti generalistien) työllistymisestä. Antero Puhakan humanistien työllistymisestä kokoamat tilastot muuttivat ajatustani: asiantuntijat ja erityisasiantuntijat näyttävät työllistyvän yllättävän hyvin.

Tapahtumassa tuli vahvasti esille se, että työelämä kaipaa humanistien erityisosaamista. Tämä erityisosaaminen koostuu taidoista, jotka usein sivuutetaan, joita pidetään itsestäänselvyyksinä tai toisarvoisina: muun muassa vuorovaikutustaidoista, viestintäosaamisesta, tekstien ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta, empatiasta ja hyvästä johtajuudesta. Joskus pääsee itseltänikin unohtumaan, kuinka hyödyllistä on hallita monia noista osa-alueista.

Oli kiinnostavaa kuulla työelämän edustajien ajatuksia hankkeesta. Hanke tuntui muuttaneen myös heidän kuvaansa humanisteista ja humanistisesta osaamisesta. Pääsinpä juttelemaan tilaisuudessa myös Joensuun kauppakamarin edustajan kanssa. Oli mukava saada kannustusta ja päästä reflektoimaan sitä, millainen oma urapolku ja opintopolku on ollut.”

– Sinja Ylisiurua, suomen kielen kandidaattiopiskelija Oppimisportfoliohattu-blogissaan (Linkki blogiin avautuu uudelle välilehdelle.)

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Tuuli Ahonen ja Miia Hartikainen