Parannettavaa löytyy
Innostuin tutkimaan harvennusmalleja ja uudistamisläpimittoja. Simuloin 1500 eteläisen Suomen koealalle hakkuita Tapion harvennusmallien ja uudistamisläpimittojen mukaan. Käytin 3 %:n alaharvennusmalleja. Uudistamisläpimitan otin suositusten vaihteluvälin puolivälistä. Simulointijakso oli 50 vuotta. Seuraavaksi keikautin harvennusmalleja niin, että ”leimausraja”, eli pohjapinta-ala, jossa metsä harvennetaan, suureni nuorissa metsissä ja pieneni varttuneissa metsissä. Harvennuksen jälkeistä pohjapinta-alaa keikautin samalla tavalla. Tein keikautuksen […]
Kasvu alas avohakkuulla
Tein taas laskelmia. Simuloin 4500 talousmetsien VMI-koealalle erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 50 vuodeksi. Ensimmäisessä simuloinnissa harvennukset olivat alaharvennuksia ja toisessa yläharvennuksia. Kolmannessa simuloinnissa ei tehty lainkaan harvennushakkuita ja neljännessä ei tehty avohakkuita. Sen jälkeen valitsin kustakin simuloinnista joka koealalle sen hakkuuohjelman, joka maksimoi nettonykyarvon 3 tai 5 prosentin korolla. Piirtelin tuloksista muutamia korrelaatiokuvia. Kaikki tulokset koskevat koko […]
Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni täytti 10 vuotta – miltä metsä näyttää nyt
Teetin ensimmäisen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni Joensuun Ylämyllyllä loppusyksyllä 2015. Leimikkoon kuului kuivahkon kankaan varttunut männikkö, jossa tehtiin ns. suojuspuuyläharvennus, ja nuorempi kuivan kankaan männikkö, jossa tehtiin yläharvennus vaihtelevaan tiheyteen. Tässä ja aiemmassa kirjoituksessani kerron nuoremmasta metsiköstä. Ohjeeni hakkuukoneen kuljettajalle oli, että läpimitaltaan alle 22 cm puita ei saa hakata, ja jäävän metsän tiheys saa vaihdella. […]
Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta
Monet metsävaikuttajat luulevat tietävänsä, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienentää puuston kasvua 20 %. Näin väitetään siitä huolimatta, että avohakkuussa kasvu pysähtyy kuin seinään. Mitättömän kasvun vaihe kestää kasvupaikasta riippuen 10–30 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, että metsää harvennetaan tai sitä ei hakata lainkaan. Pidemmän aikavälin analyysit osoittavat, että tasaikäismetsätalous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, […]
Hiilinielukeskustelun uusi vaihe
Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on nähtävissä seuraavat vaiheet: 1 Suomen metsät ja metsätalous ovat valtava hiilinielu 2 Suomen metsät ja metsätalous ovat hiilinielu 3 Hiilinielut on laskettu väärin Kun hiilinielut pienenivät hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, metsäalan lehdissä ja järjestöissä muistutettiin, että metsät ovat edelleen hiilinielu. Kun tämäkään väittämä ei enää pidä paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen […]
Paljonko metsässä pitää olla puuta?
Viime aikoina on luettu uutisia, että metsiä on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy sille, että Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten päättelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt puuston kasvu. Onko kasvun ja puuntuotannon lisääminen […]
Paljonko meillä on hiilivelkaa?
Metsätalous ja muu metsien käyttö on johtanut siihen, että metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseessä on metsätalouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilimäärä leijuu ilmassa hiilidioksidina, lämmittäen ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehitystä 200 vuotta eteenpäin käyttäen Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]
Älä puhu ekosysteemipalveluista
Metsätaloudessa puhutaan mm. ekosysteemipalveluista ja metsien tehtävistä. Termit heijastavat ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että metsien tehtävänä on palvella ihmistä. Metsäluonnon kanssa ei kuitenkaan ole sovittu palvelujen tuottamisesta, eikä ihminen voi määrätä metsille tehtäviä. Ihmiskeskeisen ajattelun alullepanijoita olivat mm. René Descartes ja Francis Bacon. He edistivät dualistista näkemystä, jossa ihminen ei varsinaisesti kuulu luontoon vaan on […]
Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon
Ilmastoasioissa vastuunpakoilu alkaa toteamuksella, että Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin pieni, ettei Suomen ilmastotoimilla ole juuri merkitystä. Olennaista on se, mitä tehdään Kiinassa! Vaikka väittämä onkin totta, se on silti vastuun pakoilua, jos toteamuksella perustellaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ponnistella CO2-päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen voimistamiseksi. Muita versioista vastuun pakoilusta ovat mm. kommentit, että […]
Onko katkonta kriittinen kysymys?
Yleisradion A-Studiossa ja vähän muuallakin on keskusteltu hakattujen runkojen katkonnan vaikutuksesta metsänomistajan saamaan kantorahatuloon. Puun myyjien pelko on, että katkonta aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle, kun tukkimittaista puuta katkotaan kuitupuuksi. Katkonnan vaikutus metsänomistajan saamaan kantorahatuloon voidaan onneksi laskea tarkasti. Ongelma on siinä, että laskelmia ei tehdä, eikä metsänomistaja välttämättä saa riittävästi tietoa siitä, millaisia tukkeja […]